Ahdistaa niin kovasti oman miehen puolesta, joka valmistui poliisiksi hyvin arvosanoin, mutta töitä ei ole. Nyt hän tekee muita töitä (jotka onneksi edes hieman sivuavat hänen alaa), ja soittelee lähikuntien laitoksiin töitä kyselleen, mutta mitään ei ole kun ei ole rahaa. Kotikunnastammekin eläköityy useita poliiseja tänä vuonna, mutta virkoja ei täytetä kun ei ole rahaa.
Olo on välillä niin ahdistunut ja surullinen miehen puolesta. Suututtaa ja masentaa. Välillä tuntuu, että minä olen surullisempi asiasta kuin hän.
Pelottaa, että onko hän väliinputoaja; Jos ja kun vikoja joskus on, täytetäänkö ne vastavalmistuneilla, eikä niillä, jotka ovat töihin pääsyä odottaneet kuukausia, ehkä jopa vuoden?
En tiedä miten voisin häntä tässä tilanteessa oikein tukea ja kannustaa, ja luoda uskoa. Tuntuu, että tässä tilanteessa jopa lyhyt määräaikaisuus olisi meille lottovoitto. Hän on nyt odotellut virkaan pääsyä noin 4 kuukautta.
Olo on vihainen, turhautunut ja epätoivoinen. Ja tiedän, että samoin tuntevia on useita. Onkohan toivoa paremmasta?
Olo on välillä niin ahdistunut ja surullinen miehen puolesta. Suututtaa ja masentaa. Välillä tuntuu, että minä olen surullisempi asiasta kuin hän.
Pelottaa, että onko hän väliinputoaja; Jos ja kun vikoja joskus on, täytetäänkö ne vastavalmistuneilla, eikä niillä, jotka ovat töihin pääsyä odottaneet kuukausia, ehkä jopa vuoden?
En tiedä miten voisin häntä tässä tilanteessa oikein tukea ja kannustaa, ja luoda uskoa. Tuntuu, että tässä tilanteessa jopa lyhyt määräaikaisuus olisi meille lottovoitto. Hän on nyt odotellut virkaan pääsyä noin 4 kuukautta.
Olo on vihainen, turhautunut ja epätoivoinen. Ja tiedän, että samoin tuntevia on useita. Onkohan toivoa paremmasta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
on ollut vaikeata löytää töitä. Poliisitkin joutuivat aikoinaan vartioimaan Helsingissä kuin varusmiehet ennen kuin saivat jostakin järjestyspoliisin paikan.
Kyllä se tilanne vielä aukeaa ja tie kulkee ylikonstaapelin kautta komisarioksi. Pääasia on että sisua riittää.
Itse kuulin että helsinkiin haetaan rikostutkintaan (vanhempi rikoskonstaapeli)yhtä virkaa ja järjestys puolelle kolmea virkaa.
Espoon järjestyspuolelle haetaan myös yhtä vakituista ja yhtä vuorotteluvapaa sijaista.
Vantaalle tekniseen rikostutkintaan avautuu yksi virka ja keskusrikospoliisille yksi vanhemman rikoskontaapelin virka.
Tänne ilmoitellaan myös välillä vapautuvista viroista (ei tosin läheskään kaikkia joten työkkäri ja oma aktiivisuus)
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin.nsf/pfc?openview&count=99
Saattapi olla, että hakijoita on aika paljon. Työttömät muissa hommissa olevat, vastavalmistuneet ja aiemmin valmistuneet..
Viran saa sitten yleensä jo talon sisällä oleva joka on tehnyt esimerkiksi vuorotteluvapaan sijaisuutta.
Jaa, että ihan kuulit...
onnellista, mutta vaikeaa aikaa, jota on myöhemmin huvittava muistella.
Sure sitten kun huumehörhö ampuu miehesi tai hän jää rattijuopon alle. Tämä on kuitenkin ennemmin tai myöhemmin edessä, koska ei tänne kukaan jää ikuisesti.
Poliisilaitosten rahat tiukilla.
"poliisilaitokset eivät ole palkanneet uutta väkeä tilalle samaan tahtiin kuin poliiseja jää eläkkeelle tai poistuu viroista. Tästä syystä poliisikoulun sisäänottomäärät on laskettu yläkanttiin.
- Virkojen täyttämättä jättäminen johtuu poliisilaitosten rahatilanteesta. Määrärahat ovat tiukalla, ja valtion menoja halutaan tarkastella kriittisesti, Keijo Purosuo sanoo.
STT"
Teksti lainattu kesäkuun iltalehdestä.
Suomen poliisijärjestöjen liiton mukaan työttömänä on tällä hetkellä 124 poliisia. Luku on kyllä todella pieni jos vertaa muihin ammatteihin mutta on kuitenkin aivan totaalisen eriasia kun kyse on poliisin organisaatiosta.
http://www.spjl.fi/index.phtml?s=1
Kuka helvetti päättää poliisin budjetista?! Haluaisin vähän puhutella häntä kun kaikkeen muuhun turhan päiväiseen näyttää kahisevaa löytyvän mutta ei tälläiseen hyvin ilmiselvään ja tarpeelliseen asiaan jonka seurauksena kansalaiset joutuvat suuresti kärsimään.
Älä turhaan aiheuta mahahaavaa itsellesi suremalla. Asiathan ovat oikeilla raiteilla. Miehellä on kuitenkin työtä josta saa toimeentulon ja hän samalla etsii koulutustaan vastaavaa työtä. Ei tilanne itkemällä ja suremalla ainakaan paremmaksi muutu. Tilanne on nyt tämä, vielä jonakin päivänä tärppää.
Ensiksi sanon, että onpa miehellä ihanan huolehtiva "muija". Miehesi tarvitseekin nyt tukea ja huolenpitoa.
Olen kuitenkin aivan varma siitä, että kun sitä työtä jaksaa etsiä niin jossakin vaiheessa se osuu kohdalle. Jossakin se miehesi ensimmäinen työpaikka on. Kyllä eläköityvien tilalle nimitetään uusia miehiä. (pienellä viiveellä).
Työkkärinkin kautta ennemmin tai myöhemmin napsahtaa niitä vuorottelusijaisuuksia, vaikkei laittasi tikkua ristiin asian hyväksi. Tietenkin se oma aktiivisuus parantaa mahdollisuuksia.
Ei ole nykyään epätavallista, että sitä ensimmäistä työpaikkaansa joutuu hieman "odottelemaan". Mutta yksi päivä muuttaa kaiken. Sehän voi olla jo huomenna - pitää vaan olla kärsivällinen.
Nyt miehen ollessa "vapaana" voitte nauttia toisistanne ja tehdä kaikkea kivaa yhdessä.
Olet ryhdikkäästi miehesi rinnalla, ettekä liikaa stressaa työasialla. Mihinkään suruun ja ahdistukseen ei ole aihetta. Tsemppiä teille!
keskittyisin siihen omaan rooliin siinä poliisin muijana olemisessa.olen kuullut vaan juttuja...ei ole mitään pikkutyttöjen leikkiä,hälyytykset kotiin jne...