Moi, Kyselisin tällaista että onko jollain kokemusta pyreneittenmastiffista tai muista mastiffeista itse asun ok-talossa ja olen 24v olisin kiinnostunu ostamaan pennun mutta kun olen lukenut mastiffeista niin yksi kirja sanoo sitä ja toinen taas tätä joten kaipaan teiltä joilla on tämmöisiä haukkuja ollu niin tietoa onko mastiffeissa muuta eroa kuin nimi ja karvoitus??
Kasvattajat tuppaa yleensä kehumaan omiaan joten niiltä ei kovin puolueetonta kommenttia saa (ikävä kyllä) Mutta te jotka tiedätte kyseisistä haukuista jotain niin voisitteko kirjoitella kiitos jo etukäteen HUOM! EN KAIPAA MITÄÄN TARINOITA JONKA OLET KUULLUT VAAN IHAN OMAKOHTAINEN KOKEMUS...
Kasvattajat tuppaa yleensä kehumaan omiaan joten niiltä ei kovin puolueetonta kommenttia saa (ikävä kyllä) Mutta te jotka tiedätte kyseisistä haukuista jotain niin voisitteko kirjoitella kiitos jo etukäteen HUOM! EN KAIPAA MITÄÄN TARINOITA JONKA OLET KUULLUT VAAN IHAN OMAKOHTAINEN KOKEMUS...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Meillä on espanjanmastiffi.
Vaikea kirjoittaa kun en tiedä mitä tiedät tästä rodusta.
Meillä ainakin Osmo on kova vahtimaan. Tosi varautunut vieraisiin. Niin paljon, että ei edes syö tai juo kylässä ollessa. Se ei ota vierailta mitään makupaloja. Kuuluu luonteeseen.
Jonkin verran kuolaa. Ei paljon. Silloin kun se on innoissaan tai äipällä jotain herkkua.
Meillä on kaksi kissaa joiden kanssa tulee tosi hyvin toimeen. Ei ole ollut mitään hankaluuksia.
Aivan ihana perhekoira. On niitä sosiaalisempia mastiffeja.
Käskyjä totellaan melko hyvin, mutta jos on jotain mielenkiintosempaa menossa, niin korvat on koristeena päässä. Kuuluu luonteeseen.
Kysele itse mitä haluat.
Nyt ei jaksa enempää kirjoittaa ;)
Enoni toi venäjältä vuonna 1982 yhden pyreneittenmastiffi pennun. Sai sen lahjaksi kuten myös muutamia bortsoin pentuja joita sitten tuotti suomeen "verta kirkastamaan".. Danny oli rekisteröity venäjälle. Suomessa ei vielä ollut kovin montaa ko.rodun edustajaa, en ole nyt varma mutta ei vissin ollu virallinen rotu vielä tuolloin suomessa(korjatkaa jos olen väärässä). Danny oli puolivuotias kun se tuli enoni mukana.Oli ollut karantteenikennelissä moskovan lähellä 2kk.. Oli vieroitettu 5 viikkosena..liian nuorena mutta..Danny oli vilkas pentu kuitenkin ja erittäin ihmisystävällinen ja kaikkien koirien kaveri. Tosin eläinlääkärikään ei tiennyt rodusta mitään..Huvittaa jälkeenpäin kun hän sanoi Dannyn kasvavan berhadilaisen kokoiseksi..Danny elää vieläkin muistoissamme ainakin. Eli 7 vuotiaaksi, sairastui johonkin vatsa tautiin? . Ihan mukavia koiria.kuolaavat paljon:) ainakin Danny teki niin. Lössyköitä ehkä kuitenkin maaseudulle parempi kun kaupunkiin.
Meillä oli pyrre ja aivan ihana olikin! Se on lapsirakas rotu(kantsii ajatella asioita vähän pitemmällekin ettei tarvii ainakaan sen takia luopua hyvästä ystävästä!), on kokoa ja näköä mutta ei ainakaan meillä mikään suursyömäri. Vahtimis-ja vartioimisvietti on ja kun vieraaseen vähän tutustuu niin eipä juuri enää jaksa välittää, kun näkee miten isäntäväki suhtautuu. Tarpeen tullessa puolustaa omiaan. Ei kyseenalaista ihmisen auktoriteettia laumassa. Oikea halinalle!!! Mulle voit kirjoitella s.postiin: [email protected]
...muista en juuri ole mitään sanomaan, mutta mastiffit ovat tavallaan vaativia kasvatettavia ja on oltava monessa asiassa kovin tarkka, mutta jos sen vaivan kehtaa pentuna-nuorena aikuisena nähdä, on se sen arvoista. Näistä tyypeistä saa niin upeita ja NÄYTTÄVIÄ kavereita ettei näkemättä ja tuntematta uskoisi.
Suoraan sanoen vaatii aikaa ja rahaa. Iso koira ja sen mukaiset kulut JOS haluaa homman hoitaa hyvin. Laadusta tinkimättä!!!
Itse en kuuna päivänä rotua vaihda... muutama uusi rotu on tosin noussut kelkkaan ajan mittaan...