Naapuri rakensi jalankulkusillan harmaantuneesta haapalankusta joen yli 30m ja kertoi, että ilman käsittelyjä se kestää kuin kestopuu.
Onko asiaa tutkittu?
Luonnossa harmaantunut kuoreton haapa kestää, kun on koholla maasta, kymmeniä vuosia ja on lopulta kovaa kuin luu..
Onko asiaa tutkittu?
Luonnossa harmaantunut kuoreton haapa kestää, kun on koholla maasta, kymmeniä vuosia ja on lopulta kovaa kuin luu..
Vastaukset 6
Vanhimmat
muutama vuosi sitten eräs hirsimökki, jonka yhdellä seinällä alimmat hirsikerrat olivat haapaa. Rakennus oli rakennettu savimaalle, eli painunut, ja haapahirret olivat terveimpiä hirsiä koko rakennuksessa. Ei puhunut paskaa naapurisi.
kunhan haapa on kuorittua ja ei ole jatkuvassa kosketuksessa seisovan veden kanssa se kyllä kestää. Jotenkin on tullut itselle vielä sellainen haiku että etenkin sahaamaton haapa, tai sitten sellainen mistä vaan sivut on sahattu pois kestää parhaiten. Jos haapa sahataan liian ohueksi lankuksi/laudaksi, se ei oikein evää tahdo kestää. Eli kuorittuna massiivipuurakenteissa se on poikaa!!
Jos haavasta oikein käsiteltynä saisi kestopuuta, sehän söisi nykyisen myrkyillä kyllästetyn markkinoita ja sitähän ei haluta?
Sen sillan lankut oli jotain 32mm paksuja ja pieni rako lankkujen välissä.
Onhan tullut nyt kuumennettu puukin, jota väitetään lahonkestäväksi, mutta hinta lisääntyy kuumennusprosessissa.
Haavan lahonkestävyyden tutkiminenhan pitäisi kait kuulua metsäntutkilaitoksen toimiin. Tutkittua tietoa tuskin siltä taholta löytyy. Vastahan tutkimukseen on suollettu 120 vuotta yhteiskunnan rahaa ja suuria määriä. Eihän vielä ole tuloksia jatkuvan kasvatuksen taloudellisuudestakaan. Tärkeintä tälle taholle lienee, ettei tutkimuksella muuteta sen etukäteen varmoiksi julistettuja olettamuksia.
Toivotaan, että joku yksityinen taho on tutkinut asiaa ja julkistanut tulokset.
Asia on todella tärkeä koko kansantaloudelle ja varsinkin ympäristön kannalta. Ainakin vanhojen kirkollisten rakennusten paanukattoihin kelpasi ennen vain tervattu haapapaanu. Tämäkin tukisi väitettä haavan hyvästä lahonkestosta.
Porvoon kirkon uuteen paanukattoon haettiin vanhoja mäntyjä.
Mäntyhän ei kovin kestävä materiaali ole, ellei sitä tervannut jokavuosi veneessäkin.
Tervaksen kohta taas kestää jopa satoja vuosia, mutta ei sen ympäristö..
Metsäntutkimuskeskuksessa annettiin Erkki Lähteelle omien sanojensa mukaan lähestymiskielto jatkuvan kasvatuksen palstalle, vaikka se oli vain yksi monista? Muille lohkoille hän sai mennä.
Nyt eläkkeellä ollessaan hän on käynyt ja hyvin kuulemma kasvaa....
Haapa kestää jatkuvaa vesikosketustakin. Isäni teki laiturin täysin käsittelemättömästä haavasta. On kestänyt yli 10 kesää järvessä. Naulat vain eivät tahdo enää pitää, vaikka puu on kovaa.
Haapa 'hilseilee' ohutta nöyhtää. Ei tule tikkuja.
Kestävää haapaa on vain vanhan puun ydinpuu, ei pinta, eikä nuori puu.