Miten päästä yli,
saada ajatuksensa kasaan, ajokaverin ja ystävän
itsemurhasta?
Jälkeensä jättämässä
kirjeessä, testamenttasi kaksi museopyöräänsä
minulle. Miten niitä
pystyy katselemaan
tallissaan.
Joskus sitä tuntuu,
ettei jaksa.
R.I.P.
saada ajatuksensa kasaan, ajokaverin ja ystävän
itsemurhasta?
Jälkeensä jättämässä
kirjeessä, testamenttasi kaksi museopyöräänsä
minulle. Miten niitä
pystyy katselemaan
tallissaan.
Joskus sitä tuntuu,
ettei jaksa.
R.I.P.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anna surun mennä pois.. Ei sitä pidä heti
unohtaa, muistot säilyy mielessä aina. :)
Pyöristä, jotka ystäväsi testamenttasivat
sinulle, pidä hyvää huolta, ajele niillä jos
osaat ja säilytä niitä. Koska luulen että juuri
sen takia he pyörät sinulle jättivätkin,
muistoksi heistä ja jotta voisit vielä viedä
heidän rakkaansa tien päälle, nauttimaan
asfaltista, vauhdista ja auringosta. Älä jätä
pyöriä talliin vaan ajattele heitä ystävinäsi
jotka menetit. Rakkaitasi, jotka haluavat vielä
ajaa moottoripyörillänsä.
syvimmät osanottoni
rauha heidän sieluilleen..
Niin on raskasta joskus tämä maallinen vaellus!
-Osanottoni!
Maksan 500mk kappale niistä mopoista, niin ei
tarvi surea enään.
Saisit hävetä että ehdottelet tollasia!!
Todella lapsellista!
ManRaylle syvimmät osanottoni!
Jos sinulla vaan on majdollisuus pitää pyörät,
niin se on varmasti hyvä ratkaisu. Laita ne vaikka
pressun alle piiloon kunnes surutyö on tehty.
Häpeä jos osaat, mielipiteesi on alle kaiken
arvostelun. Otan osaa suruusi kyllä sinä jaksat
kaiken tapahtuneen yli.
tOIKUULLOSTItosi surulliselta mä otan osaa suruus!
~ystäväsi~
Tunne on tuttu, myös minä aikoinaan samoin
ystäväni menettänyt.
Tunne silloin oli todella sanoinkuvaamattoman
musertava....
muttamutta..... aika on tähänkin paras lääke, enää
ei tunnu niin pahalta, vaikkei se paljon varmaan
nyt lohduta, niin silti elämä vielä joskus
voittaa!
Tee surutyösi kaikessa rauhassa, ennenkuin edes
pohdit niitä pyöriä, sen jälkeen osaat suhtautua
asiaan oikein, siihen mitä niiden kanssa olisi
tehtävä, löydät aikanaan vastauksen itse ilman
apujakin.
Vielä osanottoni....