Ensin elämä tyrkkäsi meidät yhteisiin kuvioihin ja ajattelin, että siinäpä tavallinen ihminen, jollekin varattu ja perheellinen. Sitten hän syöksyi vähitellen mutta läpitunkevasti elämääni osoittamalla suoran kiinnostuksensa ja ajauduimme jonkinlaiseen keskinäiseen peliin. Hänen oma suhteensa alkoi murentua, tosin en usko että se minusta alunperin johtui.
Sitten hän alkoi sekoilla muiden ulkopuolisten kanssa ja minä kärsin sydänsuruista. Hyvästelin hänet sydämestäni kauemmas lukemattomia kertoja. Mutta yhä uudestaan hän palasi takaisin elämääni, kaverina, ystävänä ja sitten taas ihmeellisenä olentona, johon olin jo peruuttamattomasti rakastunut.
Nyt olemme taas alkupisteessä. Hänellä on perheensä. Minä yritän elää elämääni toisaalla, mutta se on vaikeaa, miten voin, kun rakastan häntä? Joka kerta kun olemme toistemme vieressä, lähellä, välillämme kulkee niin voimakas jännite ja sähkö, että on vaikea olla. Olen auttamattomasti koukussa, mutta yhteistä tulevaisuutta ei ole.
Sitten hän alkoi sekoilla muiden ulkopuolisten kanssa ja minä kärsin sydänsuruista. Hyvästelin hänet sydämestäni kauemmas lukemattomia kertoja. Mutta yhä uudestaan hän palasi takaisin elämääni, kaverina, ystävänä ja sitten taas ihmeellisenä olentona, johon olin jo peruuttamattomasti rakastunut.
Nyt olemme taas alkupisteessä. Hänellä on perheensä. Minä yritän elää elämääni toisaalla, mutta se on vaikeaa, miten voin, kun rakastan häntä? Joka kerta kun olemme toistemme vieressä, lähellä, välillämme kulkee niin voimakas jännite ja sähkö, että on vaikea olla. Olen auttamattomasti koukussa, mutta yhteistä tulevaisuutta ei ole.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voimakkaiden tunteiden mylläkkä, elämäntilanteessa rimpuilu - siitä kai tässä on kyse. Ei se välttämättä tarkoita sitä, etteikö hä nsinua rakastaisi. Elämä ei aina ole niin yksinkertaista. Hän varaan tempoilee aikansa ja ilman sinua tai sinun kanssasi se johtaa johonkin eteenpäin. Epäilen ettei hänen perhe-elämäsnä jatku miehen kanssa ikuisesti. Mutta älä silti elättele liikaa toivoa. Joskus elämä on kaikessa sekavuudessaan julmaa ja samalla niin kirpaisevan ihanaa. Julmaa on sekottaa toisia ihmisiä tunteineen omaan sekavaan elämäntilanteeseensa, mutta näinkin käy. Ihminen on heikko. Tuntuu, että näissä bi suhteissa usein joutuu kärsimään ja käytetyksi. Olisitko mielummin kokenut tämän rakkauden kipuineen vaiko elänyt tavallisen tylsää arkea ilman hetken rakkautta?
sekoilla ulkopuolisten kanssa???
No mitä nyt toisten kanssa voi tehdä ja miten sekoilla... joka kerta kun olen pakottanut itseni tajuamaan tilanteen, hän on tullut elämääni taas takaisin ja muistuttanut, mitä kaikkea minä hänelle olenkaan. Muut jotain, mitä lie, mutta minä sen verran ettei minua uskalla riskeerata leikkimällä kanssani. Jotenkin hän tekee sen niin vakuuttavasti, että melkein uskon.
Tai siis en välttämättä usko hänen sanojaan. Mitä minä muka hänelle olisin, mikä minusta sen kummemman hänelle tekisi kuin kukaan muukaan hänen elämässään olevista. Mutta hänessä on kaikesta huolimatta jotain niin aitoa, mikä yrittämättä tulee esiin aina välillä, en tiedä tajuaako hän sitä itsekään, miten se näkyy.