Mitähän nämä lehtikirjoitukset

tässä esimerkkinä tänään Ilkassa ja Pohjalaisessa julkaistu kirjoitus, jossa on aistittavissa tiettyä paniikkimielialan lietsomista. Kyseiset kohdat olen laittanut isoilla kirjaimilla.

======== KLIP ============= KLIP =============== KLIP ==========

Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen arvioi maanantaiaamuna, että suurin epävarmuus markkinoilla alkaa tasaantua, koska maailman pörsseistä ensimmäisenä avautunut Aasian pörssi lähti nousuun. Helsingin pörssi muiden Euroopan pörssien tavoin seurasivat samaa suuntaa.

Rauhoittumiseen vaikuttaneet keskuspankkien järeät toimenpiteet jatkuivat kuitenkin päivän mittaan, kun Euroopan ja Japanin keskuspankit ilmoittivat pumppaavansa edelleen rahaa markkinoille.

Keskuspankkien toimet ovat Mörttisen mukaan olleet oikeansuuntaisia.

Keskuspankit pitävät huolen siitä, että rahamarkkinoilla on riittävästi likviditeettiä. Ne lainaavat markkinoille lyhytaikaista lainarahaa, JOTTA YHTEISKUNNAN JA TALOUDEN PYÖRÄT PYÖRIVÄT.

- Kun rahamarkkinoilla on epävarmuutta ja yliyön korot nousevat liian korkeiksi, silloin yksittäiset pankit istuvat rahan päällä. Keskuspankkien TOIMET RAUHOITTAVAT MARKKINOITA.

Mörttinen myöntää, että epävarmuuden aikaan suuren riskin yritysten lainaraha voi olla hieman kireämmällä. Muutkin yritykset saattavat miettiä, kannattaako tulla markkinoille, jos rahan hinta on aikaisempaa kalliimpaa.

- Tavallisen kuluttajan lainojen korkotasoon viime päivien rahamarkkinoiden heilahtelut EIVÄT AIVAN LÄHIVIIKKOINA VAIKUTA, jos rahamarkkinoiden epävarmuus ei leviä myös muille aloille.

Euroopan keskuspankki määrittää korkotason syyskuussa. REAALITALOUDEN PUOLELLA ON OLLUT KORKOJEN NOUSUPAINETTA. EKP:lta on tähän asti odotettu syyskuulta 0,25 prosenttiyksikön korkojen nostoa.

- Jos rahoitusmarkkinat eivät rauhoitu ja lainaehdot kiristyvät, silloin EKP ei pysty kiristämään korkotasoa.

MÖRTTINEN VAROITTAA PAKOKAUHUSTA osakemarkkinoilla. Hän arvioi, että suomalaiset osakkeet eivät viime viikkoon astikaan olleet kovin ylinoteerattuja.

- Osakkeiden hieman halvennuttua, moni miettii jo, että olisiko nyt sopiva aika ostaa lisää. OSTAJAN PITÄÄ KUUNNELLA MINKÄLAISTA DATAA TULEE PANKEILTA ULOS.

Maanantain Helsingin Sanomissa puhemies Sauli Niinistö arvioi, että MAAILMANTALOUDEN SUURI UHKA ON SE, ETTÄ YHDYSVALLAT JA KIINA JOUTUVAT TALOUDELLISEEN SOTAAN JA SITÄ KAUTTA OIKEAANKIN SODANKÄYNTIIN.

Mörttisen mukaan PELKO ON AIHEELLINEN, sillä kehittyvien talouksien voima saattaa uhata vanhoja jättejä. KIINAN JA YHDYSVALTOJEN SUHTEIDEN KIRISTYMINEN ON PAHA RISKI MAAILMAN TALOUDELLE.

- Onneksi kyse on vielä molemminpuolisesta retorisesta pullistelusta.

Yhdysvallat saattaa säikähtää asemansa heikentymistä ja pistää tuontitullit ja julistaa kauppasodan.

- Yhdysvalloissa demokraattien tuontitulliehdotus on ollut vuoden verran jo senaatin pöydällä. Republikaanien George Bush on estänyt veto-oikeudellaan tuontitullit.

MAHDOLLINEN KAUPPASOTA LASKISI INFLAATION VALLOILLEEN.

- Kiina on uhannut vastatoimin, jos Yhdysvallat säätää Kiinan tuotteille tuontitullit.

Kiina voi dumpata markkinoille vuosia keräämiään Yhdysvaltojen lainapapereita, kuten valtion joukkovelkakirjoja, silloin YHDYSVALTOJEN PITKÄT KOROT LÄHTEVÄT NOUSUUN.

Mörttinen myöntää, että YHDYSVALTOJEN TALOUDEN SUURET VAIKEUDET HEIJASTUISIVAT SUOMEENKIN.

- Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinat jatkaisivat nykyistä alaspäin menoaan ja KOKO MARKKINAT SAATTAISIVAT ROMAHTAA. Yhdysvaltalainen kuluttaja alkaisi sitten nopeasti säästää ja Yhdysvaltain KULUTUSVALTAISET SISÄMARKKINAT ROMAHTAISIVAT. Kun YRITYKSILTÄ PUTOAISI POHJA POIS.

Maailmantalous voisi Mörttisen mukaan selvitä Yhdysvaltojen ylivelkaantumisesta siten, että Yhdysvaltojen säästämisaste kasvaisi vähitellen siten, että samaan aikaan Eurooppa, Intia, Kiina ja Japani kasvattaisivat kulutustaan.

- KAUPPASOTAAN AJAUDUTTAESSA SUOMALAISTENKIN YRITYSTEN KYSYNTÄOLOSUHTEET HEIKKENISIVÄT.

Viime perjantai oli Mörttisen mukaan poikkeuksellisen suuri epävarmuuden realisointi.

- Rahoitusmarkkinashokki oli samansuuruinen kuin New Yorkin tornien tuhoutuessa 9.11. Keskusmarkkinoiden piti samalla lailla nyt sijoittaa rahaa, jotta usko koko järjestelmään pysyy haavoittumattomana.