Kuka perii minut?

Ja vielä jatkoa, että jos vanhempani ovat kuolleet ja minä en ole tehnyt testamenttia, niin mihinkäs se minun omaisuuteni kuollessani menee, jos puolisoni ei peri minua? Valtiolle?

Toisen teistä kuoleman jälkeen lasketaan vainajan netto-omaisuus ja lesken netto-omaisuus (=varat-velat).
Teillä ei ole avioehtoa. Ensin tehdään ositus.
Jos vainajan netto-omaisuus on suurempi kuin lesken netto-omaisuus, saa leski vainajalta avio-oikeuteen perustuvana tasinkona omaisuutta niin, että molempien netto-omaisuudet ovat yhtä suuret.
Lesken saama tasinko ei ole perintöä eikä siitä mene niin ollen myöskään perintöveroa. Leski pitää oman omaisuutensa ja tasinkona saamansa omaisuuden. Vainajan omaisuus menee perintönä hänen perillisilleen.
Jos taasen lesken netto-omaisuus on suurempi kuin vainajan netto-omaisuus, lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa vainajan perillisille. Leski pitää oman omaisuutensa ja vainajan omaisuus menee perintönä hänen perillisilleen.
Sitten perinnönjako.
Sinun miehelläsi on lapsia, jotka perivät hänet. Miehesi voi testamentata sinulle kaiken omaisuutensa, mutta hänen lapsillaan on halutessaan oikeus vaatia lakiosansa, lakiosa on puolet perintöosasta. Miksi miehesi haluaa syrjiä lapsiaan, joita on noinkin monta?
Sinulla ei ole lapsia eikä siis rintaperillisiäkään, joten sinun miehesi perii sinut. Miehesi perii sinut ilman testamenttiakin. Testamentilla voit määrät, mitä tapahtuu omaisuudellesi sitten, kun miehesikin kuolee (ilman testamenttia tulevat kuvaan ns. toissijaiset perilliset, jotka ovat sinun vanhempasi ja heidän kuoltuaan sisaruksesi).
Avio-oikeus: koska teillä ei ole avioehtoa, kummalakin teistä on avio-oikeus toisen kaikkeen omaisuuteen (jos avio-oikeutta ei ole suljettu muutoin pois).
Rintaperillisiä ovat vain lapset ja heidän jälkeläisensä, eivät vanhemmat.
Leski saa pitää jakamattomana yhteisen kodin koti-itaimiston hallussaan ja myös yhteisenä kotina olleen asunnon, mikäsli leskellä ei ole omassa omistuksessaan sopivaa asuntoa tai pesään kuulu muuta asuntoa, joka sopii lesken asunnoksi. Jos leski käyttää hallintaoikeuttaan, hän vastaa asunnon kaikista kuluista varot, vakuutukset, lämmitys jne.)

Saitkin edellä kattavan vastauksen, mutta vielä selkokielellä yleisen harhaluulon korjaus:

Ellei vainajalla ole rintaperillisiä eikä testamenttia, perii hänen aviopuolisonsa hänet.

Vain avioliitossa, missä on lapsia (siis perillisiä) puoliso ei peri toista vaan suoritetaan ositus.

Leski maksaa saamastaan perinnöstä (ensin tehty ositus) perintöveron. Leski saa eläessään käyttää omaisuutta haluamallaan tavalla.

Leskenkin kuoltua hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat sekä hänen omat perillisensä että aiemmin kuolleen puolison perilliset. Pesä jaetaan ensin kahteen osaan kummankin puolison perillisille ja tämän jälkeen sukujen sisällä. Ellei toisella puolisolla ole perillisiä, saavat toisen perilliset koko omaisuuden.

Omaisuus, johon toisella puolisolla ei ollut avio-oikeutta, menee lesken kuoleman jälkeen sen puolison sukulaisille, joka sen omisti kummankin puolison eläessä. Tällaista on esim testamentin erillissaannon kautta saatu omaisuus, minkä halutaan pysyvän suvussa.

----
Vanhempasi eivät ole rintaperillisiäsi.
----
Voitte tehdä keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa sinä perit hänet. Mutta lapsilla tulee aina olla oikeus vaatia lakiosansa, eli puolet siitä mihin muutoin olisivat oikeutettuja. Tämä lakiosavaade koskee koko omaisuuserää, ei vain jotain yksilöityä omaisuutta, kuten taloa.