Mitä eroa laittaako ojaan putken päähän kaivon vai sorasilmän? Kaivot usein niin pieniä ettei niiden kautta pysy huoltaan putkea kuitenkaan. Eli miten toteuttettavissa järkevimmin?
Salaojakaivot
mikä idea?
61806
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaivoja tehdään sen(kin) takia että putkiin tuleva maa-aines laskeutuu kaivojen sakkapesään, eikä tuki putkistoa.
Tee sen verran isot kaivot että pystyt huoltamaan.
Osta isompaa putkea metritavarana, katko kaivoiksi ja poraa siihen reiät sopivaan korkeuteen sitten kun olet sen maahan laittanut.
Reikäporat ei paljon maksa ja akkukäyttönen käsipora riittää vara-akulla moneen kaivoon.
Kannet semmoset että ei ruostu, mutta löytää kuitenkin vaikka metallinpaljastimella, jos kartat häviää. Toki noilla käsi-gps-laitteillakin varsin lähelle pääsee jos on koordinaatit laittanu jemmaan.
Eikös sora suodata veden niin ettei putkeen pääse humusta?
Tarkasti ottaen salaojasoran raekoostumus määrittää minkä kokosen rakeen se suodattaa ja millasen päästää läpi.
Mitä hienojakoisempi maalaji, sitä hienojakoisempaa pitäis salaojasorankin olla. Yleensä kuitenkin käytetään sitä salaojasoraa mitä satutaan saamaan kohtuuhinnalla.
Näin ollen maaperästä kulkeutuu salaojasoran läpi hienoainesta ja itse salaojasorakin, kun harvemmin pestyä on sisältää hienoainesta joka putkiin pääsee.
Imuojissa kaivoja harvemmin onkaan, mutta kun kokoojaojaan kerätään satojen imuojametrien vedet alkais kokoojaojaankin kertymään sakkaa.
Toki veden virtausnopeuskin vaikuttaa, kovalla virtaamalla hienoaines kulkee veden mukana, hiljaisella kertyy putkiin.
Tätä veden virtausnopeutta taas saadaan säädettyä putkikoolla, mutta yleensä putkikoot on huollon ym. syiden vuoksi mitoitettava tavallaan "liian" isoiksi, jotta tuo virtaama olisi riittävän nopea.
Kaivo on varmistus sille, että salaojat toimii vielä 10 vuoden päästäkin ja vielä siitä eteenkinpäin.
Kaivojen sakkapesät täytyy tosin muistaa tarkistaa ja tarvittaessa tyhjentää, jotta niistä olisi hyötyä.
En nyt tuosta salaojakaivvosta tarkalleen tiedä mikä siinä on se mekanismi, jonka läpi vesi virtaa kaivoon, joku suodatin vai? Ymmärsin kuitenkin kommentistasi, että sakka laskeutuis kaivon pohjalle, eli kaivoon menis sakkanen vesi ilman mitää esisuodatusta niinkö? No sitten kyllä se sakka on siellä putkissa ihan takuuvarmasti, eihän se siinä kaivossa mitään laskeutua ehdi kun koko ajan menee putkeen vesi, ja sinne menee sit sakkakin. Eli mitäs oon nyt tajunu väärin?
Eli kaivoon tulee joltain reunalta putki/putkia ja (yleensä) vastakkaiselta reunalta lähtee putki.
Siinä välillä on sitten käytännössä kaivo lähtevän putken alapinnan tasoa myöten täynnä vettä.
Putkien alapuolella, jossain on sitten kaivon pohja. Mielellään 40 cm alempana jos vaan mahdollista.
Se sakka joka on kiviainesta, silttiä (hiesua, hietaa)tai hiekkaa kyllä ehtii laskeutumaan ennen kuin jatkaa lähtöputkeen. Kaivossa nimittäin virtaus hidastuu huomattavasti.
Humus ja muut kevyet sakat voi toki helpommin jatkaa menoaan myös sinne lähtevään putkeen. Sen humuksen yleensä kuitenkin se salaojasora estää putkeen pääsemästä.
Tuossa joku jo selvittikin hyvin kaivojen ja soran merkityksen.
Imu-ojien päässä olen korvannut kaivoja soralla, mutta kokooja-ojissa riittävän isot kaivot, vanhat isot rumpuputket käy hyvin ja tietty jos saa muovisia rumpuputkenpätkiä tientekijöiltä, joihin sitten porailee reikiä akkukoneella, niin hyviä ovat. Ja jotain rautaa pitää olla, että miinaharavalla löytää.
Lannoitesäkit (suursäkit) on aika hyviä kaivojen ympärillä, jos sattuu routa nostelemaan tai sattuu muuten saumat fuskaamaan, niin ei mene täytteet kaivoon.