hei.läheinen on psykiatrisella osastolla hoidossa,oikeastaan nyt toista kertaa kesän aikana.taustalla hyvin voimakas masennua sekä itsemurha ajatuksia.nyt on menossa sairaalan kuntoutusosastolle psyk:osasto.ja oltiin puhuttu kolmen kuukauden hoitoajasta.kyseessä ihan osastolla(asuminen eli ei päiväosasto.mutta onko kokemuksia tälläisestä hoidosta?kolme kuukautta kuulostaa hurjalta ajalta.minkä tyyppisiä ihmisiä yleensä on tälläisillä osastoilla?ajetaanko lääkitystä alas?nyt lääkitys on isohko.hän on hyvin herkkä ja kiltti ihminen.nuori joka kuitenkin joutunut kokemaan paljon.helposti hyväksi käytettävissä ja antaa vaikka kaiken viimeisenkin.kuitenkin masennuksen ja ahdistuksen myätä on nyt todella heikko ja (raunio itsestään)ei käytä päihteitä.eli ei siis kotikuntoinen olisi.
päätös sairaalalta kolmen kuukauden hoidosta tuli kaikille yllätyksenä ja vähän shokkina.varsinkin hänelle.olisi kiva kuulla kokemuksia ja paranemis tuloksia kuntoutus psyk.osastolta.
psykiatrian kuntoutusosasto?
4
1115
Vastaukset
- jepulis jep
ai kuulosaa liian pitkälle ajalle se 3kk? mites sitten vastaat siihen, ettei ole lyhyessä ajassa tämä henkilö pärjänyt kotona kun on joutunut kahdesti im-yrityksen tekemään? eikös se jo sinällään kerro pärjämättömyydestä? masennksen khdalla 3kk on todella lyhyt aika..pikemiten puhuisin 3-6 kk aikavälistä (tuntematta tarkemmin tapausta).
masennuksen taakse on helpo "paeta" arjen ongelmia, (kuten esim työpaikan, parisuhteen tms ongelmat) sinne jäädään "jumiin" eikä sieltä yritetä edes päästä/pyrkiä pois. aina sama laulu: en jaksa, en halua, ei mulla ole mitään miksi... ihmeellistä että nuorilla ihmisillä ei ole edessään MITÄÄN?
onko helpompi vetää lääkkeitä naamariin kuin yrittää edes käsitellä oneglmia ja niiden SYITÄ ? ei kukaan tavallinen ihminen jaksa raahata "kivirekeä" perässään kovin kauaa jos potilas itse ei yritä mitään tehdä oman asiansa eteen. masentunutta ei auteta tekemällä PUOLESTA aan tekemällä kanssa/rinnalla. jos muu ei auta, ota konkreettisesti kiini niskasta ja vie ulos - kauppaan pankkiin, kelaan..ihan mihin vain kunhan saat pois kotoa- Nimetön
siis ei en tarkoittanut että hoitoaika liian pitkä.lähinnä sen tuovasta avusta olisin kiinnostunut ja kokemuksista miten arki on lähtenyt pyörimään jos asuu 3kk.osastolla niin koliseeko arki pahasti?totta on että masentunut todella näyttää jäävän sinne luolaan ja vetäminen pois ei ole helppoa,vaan kaikki menee juuri kuten kuvailitkin(eli ei ole jaksamusta/yritystä nousuun.on hyvä että on paikkoja joissa saa apua.mutta mitä läheisenä olen nyt huomannut niin masentunut potilas saa ehkä liian vähän keskustelu aikaa,apua ahdistukseen(paitsi hyvin vahvoin lääkkein.nyt lopetettiin disperal lääkitys kun aiheutti kaatumista ja kramppausta.läheiset on aika vaikeassa asemassa kun pitää osata elää mielialan mukaan mitä milloinkin.ja masentunut hermostuu jos ei saa sääliä jota juuri silloin haluaa)sääliin emme ole lähteneet.kannustukseen,lähellä oloon ja tukemiseen.muttei säälimään.no joo raskas sairaus sairastuneelle ja tosiaan pitkä prosessi kuntoutua.
- kuukautta avolla
Nimetön kirjoitti:
siis ei en tarkoittanut että hoitoaika liian pitkä.lähinnä sen tuovasta avusta olisin kiinnostunut ja kokemuksista miten arki on lähtenyt pyörimään jos asuu 3kk.osastolla niin koliseeko arki pahasti?totta on että masentunut todella näyttää jäävän sinne luolaan ja vetäminen pois ei ole helppoa,vaan kaikki menee juuri kuten kuvailitkin(eli ei ole jaksamusta/yritystä nousuun.on hyvä että on paikkoja joissa saa apua.mutta mitä läheisenä olen nyt huomannut niin masentunut potilas saa ehkä liian vähän keskustelu aikaa,apua ahdistukseen(paitsi hyvin vahvoin lääkkein.nyt lopetettiin disperal lääkitys kun aiheutti kaatumista ja kramppausta.läheiset on aika vaikeassa asemassa kun pitää osata elää mielialan mukaan mitä milloinkin.ja masentunut hermostuu jos ei saa sääliä jota juuri silloin haluaa)sääliin emme ole lähteneet.kannustukseen,lähellä oloon ja tukemiseen.muttei säälimään.no joo raskas sairaus sairastuneelle ja tosiaan pitkä prosessi kuntoutua.
Loppuvaiheessa olin jo tosi hyvässä kunnossa ja halusin takasin kotia. Mua sairaalajakso auttoi tosi paljon. Kotiutumista auttaa viikonloppuvapaat, jolloin kokeillaan miten olo muuttuu kun ollaan taas kotosalla.
Keskustelu apua saa sairaalassa päivittäin hoitajilta. Psykiatria näkee kerran viikossa tms.
Sairaalassa on myös tarjolla kaikenlaisia ryhmiä.
Kyllä se on aprempi maata sairaalassa sängyssä kuin ummehtuneessa huoneessa.
Itselläni on ollut viisi sairaalakeikkaa, ja olen hyötynyt niistä kaikista, vaikkei se sairaalassa olo mitenkään kivaa ollut, - psyk. hoitsupoitsu
Nimetön kirjoitti:
siis ei en tarkoittanut että hoitoaika liian pitkä.lähinnä sen tuovasta avusta olisin kiinnostunut ja kokemuksista miten arki on lähtenyt pyörimään jos asuu 3kk.osastolla niin koliseeko arki pahasti?totta on että masentunut todella näyttää jäävän sinne luolaan ja vetäminen pois ei ole helppoa,vaan kaikki menee juuri kuten kuvailitkin(eli ei ole jaksamusta/yritystä nousuun.on hyvä että on paikkoja joissa saa apua.mutta mitä läheisenä olen nyt huomannut niin masentunut potilas saa ehkä liian vähän keskustelu aikaa,apua ahdistukseen(paitsi hyvin vahvoin lääkkein.nyt lopetettiin disperal lääkitys kun aiheutti kaatumista ja kramppausta.läheiset on aika vaikeassa asemassa kun pitää osata elää mielialan mukaan mitä milloinkin.ja masentunut hermostuu jos ei saa sääliä jota juuri silloin haluaa)sääliin emme ole lähteneet.kannustukseen,lähellä oloon ja tukemiseen.muttei säälimään.no joo raskas sairaus sairastuneelle ja tosiaan pitkä prosessi kuntoutua.
kyllä olet ymmärtänyt oikein tuon oman näkökulmasi tuohon auttamiseen. eli siis sääli pois ja tukeminen riittää. se on loputon suo jos alkaa toisen puolesta asioita hoitaa ja tehdä, siihen potilas tottuu eikä aio jatkossa edes yrittää itse mitään asioitaan hoitaa... seurauksena masennuksen syveneminen.
kuntoutusosastolla tai -kodissa laaditaan potilaan tarpeiden mukainen hoito-/kuntoutussuunnitelma, jota myös aika ajoin (esim kuukausittain) tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan. lähtökohtana on potilaan tarpeet ja asiat joissa tämä tukea, apua yms tarvitsee. lääkitys kulkee koko ajan mukana eikä sitä juuri muutella kovin helposti. lääkitys jatkuu pitkään myös kuntoutuksen jälkeenkin kotona vielä.
ko. kuntoustusosaston omahoitajan kanssa on hyvä neuvotella myös omisen kannalta tärkeistä asioista joita olet potilaan tilassa huomannut. esim sellaiset tärkeät asiat tulis hoitajan tietää mitkä "syöksevät" ptlaan taas uudelleen ja uudellen itsetuhoiseen käyttäytymiseen. näihin syihin puuttumalla voidaan löytää keino auttaa ja samalla ehkäistä uusia im-yrityksiä.
lääkitystä yleensä joko vähennetään tai muutetaan jos ilmenee jopku syy miksi se pitäsis tehdä. selkeä muutos ptlaan voinnissa huonompaan suuntaan voi kertoa sopimattomasta lääkkeestä eli ei saada sillä lääkityksellä riittävää vastetta (hyötyä) tai jos vointi kohenee selkeästi, kannattaa siitä mainita ja voidaan hiljalleen alkaa vähentämään lääkitystä.
jatkohoito yleensä joka tapauksessa joko terv.asemalla tai psykiatrian polilla jatkunee kuntoutusjakson jälkeenkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874128Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella263000No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452320- 351338
- 10909
- 133901
- 6874
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124766- 11760