Olenko minä huono ihminen aina - varmaankin. HEti kun joku mukava ihminen kiinnostuu minusta se lopahtaa kuin seinään. VArsinkin kristityt miehet vaatii ehdotonta neitsyyttä vaimoiltaan ja heti hyljeksivät jos olet raiskattu - he syyttävät sinua pitkin sormin. Olin vain rehellinen - kerroin miehelle miten asiat on kun hän halusi vaimonsa neitsynä- kerroin että omaa historiaansa ei voi muuttaa, Sanoin myös että hän on näemmä valmiinä heittämään ekan kiven naisiin - tarjoaa sääliä mikä ei ole kenenkään eduksi tuolle naiselle.Hän ei katso noita neitsyys juttuja pitemmälle - sitten minäkin huomasin että kuitenkin kaipaan sellaista miestä , joka veisi alttarille asti joskus- muttta en halua robottia vaan persoonallisen miehen , kun olen sitäkin - En jaksa tätä häiden kaipuutani kun se jättää minut täysin yksin- pidin yhdestä miehestä , mutta meillä on kai kuilu arvoissa- hän saattaisi tilittää minua niistä. Eli jään ilman kumpaakin - ja pieksen itseäni , koska en ole minkään arvoinen?
Monua hävettää
auringonkukka
9584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kirjoitin väärin jo otsikossa- ja luulen ettei kukaan ota kantaa- ei ainakaan kun onneton ihminen kirjoitteli
tuota arvoasiaa? Ihmisillä on erilaisia arvoja koska kukaan ei ole samanlainen. Eikös enemmänkin ole kyse siitä että pystyy hyväksymään toisen sellaisena kuin on? Jos todella välittää toisesta niin arvoja ei tarvitse edes miettiä. Itse en ole kristitty enkä kyllä ymmärrä minkä takia toisen pitää olla neitsyt naimisiin mentäessä. Enkä tosiaankaan ymmärrä kuka voi sinua syyttää tuosta ensimmäisestä kohdasta!!
Alanpas yksin keskustelua- kun nykyään ihmiset on jäätä
Todella kyseessä kristityt jotka sinua tuomitsee?
En ole koskaan pitänyt sellaista ihmistä kristittynä jolta puuttuu kyky hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on.
Tuomita on tosin valtavan helppoa,mutta kuka sen tekee kuulematta ensin toista se on jo eri juttu.
Raiskatuksi tuleminen on elämän kauhein tapahtuma,sellaisen kokenutta ihmistä pitää voida lohduttaa eikä lyödä.
Neitsyys?
Ei edes tuntemissani kristillisissä piireissä enää naiset ole neitsyitä naimisiin mennessään.
Ennen vanhaan neitsyys oli viattomuuden merkki.
Samalla kylläkin miehet saivat tehdä mitä halusivat ja saavat vieläkin.
Naisen osana on ollut kautta aikojen elää miesten mailmassa miesten laatimien sääntöjen puitteissa.
Älä sinä välitä niistä jotka sinua tuomitsevat,meitä on mailmassa vielä sellaisiakin ihmisiä jotka ottavat sinut vastaan juuri sellaisena kuin olet,ihminen ihmisten joukossa.
Aurinkoa elämääsi t:petteri
Petteri - minua jäi vaivaamaan oletko se petteri joka kirjoitti ellu@s vai mikä se oli - haluaisin kirjoittaa sinulle ja vaihtaa ajatuksia
Niin olen se sama.
osoite on nyt siellä.
Toivon,että en ole sinulle pettymys,olen vielä naimisissa mutta yksin,ollut jo monet vuodet.
Minulla ei ole ollut rohkeutta ja mahdollisuuta lähteä tästä elämästä.
Sydämeni kuitenkin on muualla,se on kaikkien niiden puolella joita on kohdeltu huonosti.
Niin,minäkin toivoin elämältäni paljon,toivon vieläkin.
Tuskin koskaan saan,mutta minussa elää toivo,se ikuinen voimanlähde.
Ystäväksi minusta riittää monelle,rakkaakksi vain yhdelle ja vihamieheksi ei kenellekkään.
Petteri
olla unoha tollaset höppämiehet jotka neitseitä ettii ja uskon asioista vaahtoo.Kattelet kevyellä kesämielellä asioita eteenpäin ,tallustaa vaikka kohtalaisen normaali mies vastaan,millä ei neitseet oo vaa pöntössä päällimmäisenä.Kai miehillä päässä viellä muitakin mietittäviä asioita on ,ihan tavallisia jokapäiväisiä .Eli pirteitä kesäpäiviä sinulle.
Mun pöntössä ei ole päällimäisenä seksi- sitä olen yrittänyt sanoa- miksei ne usko minua? On maailmassa muitakin murheita - kuin neitsyydet
Kirjoitan tänne sinulle,jotta uskot että jokainen ihminen on tärkeä.
Se,että ihminen on saanut kokea joko toisten taholta tai olosuhteiden taholta pahaa,ei sitä ihmistä muuta.
Me kaikkki olemme luojan luomia,me kaikki olemme lapsina suloisia,katsokaa vaikka valokuvia meistä lapsina.
Nyt olemme aikuisia ja meidän on pakko elää yhteiskunnassa missä sana armo on vieras,miksi?
Miksi me kaikki aina vaan tuomitsemme?
Eivät kaikki ole ansainneet juuri meidän tuomiotamme,eikö kaikilla ihmisillä olekkaan oikeutta yrittää elää elämäänsä ilman,että muut siihen puuttuvat?
Mielipiteeni,jota kukaan ei kuitenkaan kysy on seuraava.
Kun kuulette,että joku meidän kanssamme asuvista ihmisistä on raiskattu,niin älkää kysykö,että mitä hän teki,että se tapahtui,vaan kysykää,että miten te voitte auttaa.
Anteeksi kaikille paasaamiseni,mutta en ole koskaan hyväksynyt,että ihminen arvostellaan kuulematta häntä itseään.
Rakkautta tuomitsemisen tilalle t:petteri