Noin 21 hehtaarin metsätilan johon kuuluu ranta-aitaus, vanhat pellot ja metsää, tila on keski-suomessa, metsää ei ole kaadettu 30 vuoteen ja vanhoilla pelloilla pitäs tehdä harvennushakkuu.
varsinainen kysymykseni on; Paljonko joudun maksamaan perintöveroa, kun perin tätini?
varsinainen kysymykseni on; Paljonko joudun maksamaan perintöveroa, kun perin tätini?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kannattaa kääntyä juristin puoleen suunnitella perinnöt verottomiksi tai mahd pienelle verolle.Minä en ole maksanut mitään veroja setäni tätini perimisestä .Verosuunnittelu ei ole rikos sitä kannattaisi huomattavasti useammin käyttää.
Kannattaa enemmänkin nähdä itse hieman vaivaa ja tutkia asioita. Ei nuo verojutut mitään ihmeellisä ole. Juristit pitävät huolen ainoastaan siitä että mahdollisimman pienet verot asiakkaalla nostavat heidän oman laskun loppusummaa. Toki jos haluaa maksella näiden juristien tähtitieteellisiä laskuja niin jokaisen oma asia mihin ne perintönsä käyttää.
Palkkansa ansainnut muutaman satasen lasku ei ole paljon esim 500000 e varallisuuden siirosta maksakoon veroja ken haluaa.Myöskään jos sinulle ei ole vero suunnittelu vaikeaa monelle muulle on ja minulle myös.
Enpä usko, että täysin verottomana on mahdollista periä, varallisuutta! Mutta jos omaisuutta siirretään jo elinaikana pitkän ajan kuluessa, niin silloin mahdollisuudet verosuunnittelun hyödyntämiseen ovat aina paremmat.
Perintoverotuksessa perusteena on saadun omaisuuden käypä arvo. Verottaja vaatii siitä metsänhoitoyhdistyksen, metsäkeskuksen tms. luotettavan tahon laatiman arvion kiinteistön käyvästä arvosta. Jos verottaja hyväksyy tämän arvion sellaisenaan, määräytyy vero tästä laissa määrättyjen prosenttien mukaan.
Kylläpä olet tainnut märän unen nähdä!
Että oikein 500000 e varallisuutta siirretty verottomana. Kerro nyt ihmeessä täällä se juristin nimi joka tuollaisen silmänkääntötempun tekee muutamalla satasella. Takaan että sillä juristilla on täystyöllisyys taattu.
Kuulut toiseen perintöveroluokkaan, joten maksat taulukon mukaisen veron kaksinkertaisena. Vero määräytyy perintöosuutesi käyvän arvon mukaan.
Käteesikö aiot tulla? Vai mihin?
Eihän näitä minunkaan pakko olis lukea tai vielä vähemmän kirjoittaa...mutta ei voi mitään, kun ottaa päähän. Siis se, että ei osata suomen kieltä. SIitä kun puuttuu futuuri ja se korvataan "tulla" -sanalla. Tätä esiintyy ihan ammattitoimittajien ulosannissa. Ja mua harmittaa.
Tulen vaatimaan äidinkielen opetuksen kaksinkertaistamista että vastaisuudessa tullaan välttymään moiselta väärinkäytökseltä.
Vaaria kyllä myös joskus ärsyttää ns ammattilaisten kielenkäyttö "...mä luen mun kirjaa..." yms.
En vain kyllä näe kovin suurta väkivaltaa Suomen kielelle tuossa "Tulen perimään", juuri tuon Suomen kielen futuuripuutteen takia.
Suomen kielen opetuksen moninkertaistaminenkaan ei näihin asioihin enää auta kun osa opettajistakin on nostanut tassut pystyyn ja osa ei yksinkertaisesti osaa enää itsekkään.
Perintövero määräytyy, perittävän kuolinhetkellä voimassa olevien lakien mukaan. Mitä todennäköisemmin 1.1.2008 alkaen meillä on voimassa nykyistä lakia lievempi perintöverolaki. Tästä laista ei vielä ole varmoja tietoja, mutta lieventyä pitäisi.
Veron määrä on kuitenkin senkin jälkeen hyvin huomattava. Parasta on neuvotella esim pankinjohtajan kanssa miten asiassa olisi jo etukäteen syytä menetellä. Aina eivät nämä kalliit lakimiehetkään kyllä osaa kaikkia kiemuroita.
Tuolla edellä maininta 2-veroluokasta pitänee paikkansa uudenkin lain aikana.
Metsänhoidollisesti olisi kiireesti tehtävä tarpeelliset ensiharvennus yms hoitotyöt. Tämä tarve on niin ilmeinen, että pitäisi ryhtyä ainakin suunnittelemaan asiaa heti.
Nimittäin jos teetät "luotettavalla" taholla sen metsäarvion, olet veropetossyytteen uhalla velvollinen sen verotoimistolle esittämään.
Ellet sitä metsäarviota teetä, niin käyttävät alueellisia keskihintoja arvon määritykseen.
Kannattaa funtisia kumpi on parempi.
Itse maksoin tuon tiedon puutteen takia hiljattain hiukka yli 10 000€ euroa "liikaa" veroja, kun hölmö menin teettämään tuon metsäarvion. Ellen olisi teettänyt, metsän arvo olisi keskimääräisenä laskettu paljon pienemmäksi.
Tyhmyydestä sakotetaan.
Toki tilanne voi metsittyneiden peltojen osalta olla myös päinvastainen, eli keskihinnalla tulee liian arvokkaaksi.
Tuo esittämisvelvoite "veropetossyytteen uhalla" tuntuu oudolta ja Suomen oikeusjärjestelmään kuulumattomalta. Siksipä tuota vielä epäilenkin, toistaiseksi, kunnes toisin osoitetaan.
Vertailu kannattaa tehdä ja verotoimistosta saa kyllä kysymällä selville mitä arvoja ne soveltavat, ellei "luotettavaa arviota" ole käytössä. Minulla on se käsitys, että yleensä nämä arvot ovat niin korkeat, että todellinen arvio kannattaa hankkia ja esittää. Tietysti joskus on päinvastaisiakin tapauksia.
Jos on hakkuukypsää metsää jonkin verran, niin suosittelen että epävirallisesti selvittää metsän arvon ja miettii sitten kannattaako "Luotettavan" tahon metsäarvioita teettää.
Alla olevassa linkissä on kaakkoissuomen ohjeistus, noita löytyy googlettamalla muuallekin.
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=5434;132295
Sivulla 10 alkaen on metsämaan arvosta juttua.
verottaja perustelee oikeuttaan periä korotettua veroa alla olevan lain 40§ perusteella
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
On tuo sama juttu tuolla arvostamisohjeen lopussakin.
Kannattaa ensin selvittää netin kautta nuo oman alueen arvostamisohjeiden mukaiset keskihinnat ja miettiä sitten teettääkö "luotettavalla" taholla metsäarvion.
Se kannattanee vaan siinä tapauksessa että metsän arvo on alle tuon keskiarvon.
Se mikä itseäni tässä hommassa eniten ottaa päähän, on se että metsäarviossa eikä tässä arvostamisohjeessa ollenkaan huomioida sitä, että valtio nappaa keinolla taikka toisella metsän arvosta 1.1.2007 jälkeen osan, jota se ei vanhasta metsästä olisi saanut vanhalla systeemillä otettua.
Eli toisin sanoen, edelleen noudatetaan vanhan verojärjestelmän aikuista arvostamisohjetta. Silloin sentään kaikki puunmyyntitulot olivat puhdasta tuloa, ei enää, mutta lahja/perintövero menee vanhan kaavan mukaan!!!!!!!!!!!!!
Eli maksat käytännössä edullisessa vanhan metsän metsäkaupassa lahjaveroa myös siitä puun arvosta, jonka valtiolle tilität päämomatulon muodossa. Ja siitä metsästähän kun on pinta-alaveroina maksettu se vero jo vähintään kertaalleen vuosien saatossa.
Lopputulos lienee lähempänä tilannetta, jossa valtio on sosialisoinut siitä vanhasta metsästä enemmän kuin puolet arvosta.
Kusetusta, sanon minä!!