Meillä on neljä vuodenaikaa, joita harvalla kansalla on yhtä selvästi koettavana.
Kevät, kesä, syksy ja talvi.
Kevään puhkeaminen kukkaloistoonsa, vehreyteensä ja valoisuuteensa lienee ykkönen.
Kesä lienee myös monelle mieliaikaa. Ovat kesälomatkin useimmilla. Koskahan helle pilaa sen?
Syksy on pääosin sateista ja synkkää. On kuiten yksi osa-aika, ruska. Luonto hehkuu väreissään ja taivaskin ikäänkuin ylikirkas. Raikas mutta ei liian kylmä ilma hengittää, ei liiallista vaatekuormaa harteilla.
Talven merkitys on ollut lähinnä taloudellinen. Pakkasen aikaansaamat lumitiet järville ja metsiin ovat olleet Suomelle tärkeitä. Metsätöiden tavattomasta raskaudesta ei nykyihminen edes tiedä. Pakkasen ja lumen aiheuttamat kulut kyllä tunnnetaan.
Mikä monille on talven ihanuus? Varmaan puhtaan kimmeltävä lumi ja hiihtely.
Vieläkö muistatte hienostorouvan toteamusta kun tämä, lämpimän kodin tuolissa istuen totesi:
"Kelpaa siellä suomalaisten sotilaiden taistella, Jumalan kauniissa luonnossa". Lunta lieneekin ollut metri ja pakkasta astein 30.
Kevät, kesä, syksy ja talvi.
Kevään puhkeaminen kukkaloistoonsa, vehreyteensä ja valoisuuteensa lienee ykkönen.
Kesä lienee myös monelle mieliaikaa. Ovat kesälomatkin useimmilla. Koskahan helle pilaa sen?
Syksy on pääosin sateista ja synkkää. On kuiten yksi osa-aika, ruska. Luonto hehkuu väreissään ja taivaskin ikäänkuin ylikirkas. Raikas mutta ei liian kylmä ilma hengittää, ei liiallista vaatekuormaa harteilla.
Talven merkitys on ollut lähinnä taloudellinen. Pakkasen aikaansaamat lumitiet järville ja metsiin ovat olleet Suomelle tärkeitä. Metsätöiden tavattomasta raskaudesta ei nykyihminen edes tiedä. Pakkasen ja lumen aiheuttamat kulut kyllä tunnnetaan.
Mikä monille on talven ihanuus? Varmaan puhtaan kimmeltävä lumi ja hiihtely.
Vieläkö muistatte hienostorouvan toteamusta kun tämä, lämpimän kodin tuolissa istuen totesi:
"Kelpaa siellä suomalaisten sotilaiden taistella, Jumalan kauniissa luonnossa". Lunta lieneekin ollut metri ja pakkasta astein 30.
Vastaukset 16
Vanhimmat
on jotenkin niin keskeneräistä,mutta tietysti mahtavaa nähdä,millä voimalla luonto taas rynnistää eloon talven jälkeen.Huhtikuu marraskuun ohella ankein,sanotaanhan niitä kuolemankuukausiksi;marraskuussa kaikki "kuolee" ja huhtikuussa vasta antaa elonmerkkejä.
Kesä on tietysti voiman aikaa ja loppukesä kypsyyden aikaa.Kaikki on valmista.
Alkusyksy tai syksy yleensä on itselleni parasta aikaa,kesän täyteläisyys koettu,luonto käy lepäämään.
Olen myös tuuli-ja myrskyihminen,voin sitä paremmin,mitä enemmän ilmassa on liikettä.Se on kai jonkinlainen energia-ja temperamenttiasia.Mitä kovempi myrsky,sitä enemmän tunnen saavani uutta energiaa...elämänvoimaa.Tuuleton ilma ahdistaa.
Talvi omine ponnisteluineen ja miten kaunis on talvinen koskematon luminen metsä tai latolakeuksien avara lumipeite.
Kyllä...suurenmoinen on Suomen vuodenaikojen vaihtelu.
Kevät ja kesä tietenkin. Keväällä olen tosi innoissani valon lisääntymisestä.
Marraskuu on surkein aika. Vaikka vähempikin lämpö viime päivinä olisi riittänyt, niin enpä tahdo valittaa, sillä myöhäissyksy ja talvi eivät ole ollenkaan mun juttu! Tulevana talvena karkaan ekaa kertaa neljäksi viikoksi Thaimaahan, muulloin olen pyrähdellyt pariksi viikoksi jonnekin lämpöannoksia saamaan. Jos neljä viikkoa kestän muualla oloa, niin ehkä seuraavana vuonna lisätään viikkoja. Toisaalta, en tiedä maltanko kauan olla poissa, kun lapsenlasten kasvun katsominen on minulle hirmu tärkeää.
Vuodenajat antavat sopivaa vaihtelua elämään. Vuosi jaksottuu osiin. Kevättä ja kesää odotellaan riemulla, se on aina uusi ja mieltä kiihoittava. Sitäpaitsi voimme arvuutella, että millaiset ilmat tänä vuonna. Vuodet kun eivät ole sisaruksia keskenään.
Sääolot ovatkin tärkeä tekijä vuodenajoissa. Lämpötilat ja sademäärät merkitsevät paljon. Esim talvi on ihan erinäköinen, jos on lunta tai ei. Yksi on takuuvarma asia; paljon puhetta riittää ilmoista "hyvää päivää, kaunis ilma tänään". Luoja ei osaa kuitenkaan järjestää ikinä kaikkia tyydyttävää keliä.
Suomessa syntyneenä en osaa oikein kuvitella millaista olisi elää aina yhdessä vuodenajassa. Kuinka sen vuotensa jaksottaisi. Joittenkin juhlien mukaan vai, pääsiäinen joulu. Kyllä vaihtelu on mukavaa.
Kevään odotuskin jo antaa paljon. Se se tuntuu taas joltain kylmän ja pimeän kauden jälkeen. Näin eläkeläiseukkona on hyvä siirtää kaikki kotihommat tehtäväksi pimeään ja kylmään aikaan. Nyt saa melkein asua ulkona ja nauttia kesästä ja lämmöstä.
Tuo taisi olla keksittyä.
Naiset tekivät täyden
työn kotirintamalla.
rintamallakin oli ratkaisevan suuri,
samoin kotirintamalla.
Veteraanit tunnustavat sen ja antavat arvoa naisille.
Tarinan kertoi Mannerheim-ristin ritari, vammainen sotaveteraani. En ole sanallakaan väheksynyt suomalaisten naistën osuutta.
Tuommoiset tarinat sopii jättää omaan arvoonsa.
Onko joku antanut tälle tarinalle erityisen arvon?
Tarinan todenperäisyyttä en epäile. Maininta "ihanasta luonnosta, jossa suomalaisten kelpaa taistella" viittaa kyllä ulkolaiseen.
sitä hienostorouvaa joka asui ulkomailla ja oli ulkomaalainen. Siten muistan kuulleeni siitä kerrottavan. Kukaan suomalainen nainen ei varmasti siten sanonut, niin hienoa suomalaista naista ei ollut.
ansaitsisivat mitalit sodan ajan työstään.
Ei ole sinun eikä minun vaan meidän
miten koet yhteiset vuodenajat.
Kirjoittihan Karen Blixenkin kirjan - Minun Afrikkani-.
puhun minun vuodenajastani,jos tarkoitan sitä mikä itselleni sopivin,mukavin vuodenaika.On nääs jopa vara valita.
Kaikenlaisia niuho saivartelijoita niitä löytyykin.Joko oot kateellinen vuodenaikojen omimisestakin,kun ei nyt muuta löydy.
"Juuri noin minäkin olisin tahtonut sanoa", sanoi seurakunnan kirkkoherra kateellisena naapurilleen kun tämä kiroili suureen ääneen jääkiekko-ottelussa.
on minulle uusi ja tuntematon!