Valmistuvassa talossamme koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa sekä tulo- että poistoilmanvaihto (LTO), on toteutettu nykytavan mukaisesti myös saunan löylyhuoneessa siten, että kiukaan päältä tulee koneellisesti tuloilmaa ja lauteiden alta kone imee poistoilman ulosa. Saunomisen jälkeen avataan kattoventtiili, josta, jälleen koneellisesti, poistoilma johdetaan ulos.
Kysymys kuuluu: pitääkö tässä tapauksessa jättää saunan oven alareunaan tuuletusrako pesuhuoneeseen? VAI voisiko ovi olla siten tiivis, että siinä on myös kynnys ja ovi ulottuu alas asti?
Kysymys kuuluu: pitääkö tässä tapauksessa jättää saunan oven alareunaan tuuletusrako pesuhuoneeseen? VAI voisiko ovi olla siten tiivis, että siinä on myös kynnys ja ovi ulottuu alas asti?
Vastaukset 41
Vanhimmat
saa ja pitää jäädä ihan normaalisti.
On yks hailee toteutuuko vaadittu poisto lauteiden alta vai pesuhuoneen puolelta.
Monet valistuneet iv-suunnittelijat pitävät jopa parempana ainoastaan pesuhuoneen poistoa. Ainakin siinä säästetään rakentajan rahoja.
edustaa se, että pesuhuonetta lämmitetään tuomalla sinne parin tunnin saunomisen ajan 10 l/s 80-90 asteista ilmaa?
mutta saunan poistoilmaa EI pesuhuoneen kautta, vaan saunassa AINA oma poisto, jonka ilmamäärä sama, kuin tuloilman.
Katsokaapa vaikka Rakentamismääräyksistä (osa D2)
//suunnittelija//
sama ole, voi se olla enemmänkin.
perusteluja miksi voi/tarvitsee olla enemmänkin?
Facktaa peliin. Kannattaa kuitenkin ensin tutustua RakMk D2:een.
Kun rakennusmääräykset antavat vaan minimimiehdot. Jos hyvän haluaa niin voi parantaa. Vai voiko saunassa olla liian hyvä ilmanvaihto?
nyt kyseessä ilmamäärät, vaan se, että ilmamäärät (olivatpa ne mitkä hyvänsä) ovat YHTÄSUURET tulossa ja poistossa kun on kyse huoneistosaunasta.
käytettävissään yksi tulo katossa ja poisto saunan katossa (suljettavissa) ja poisto joko lauteiden alta tai oven alta pesuhuoneen poistoon.
Ilmamäärien pitää täsmätä oli poistot mistä tahansa! Poistot tietyn verran tuloja suuremmat.
VIKAA?
D2:
"Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa, jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta."
Ja tämä lause on extrana kohdassa jossa annetaan ohjearvo huoneistosaunan ilmavirralle, Kuitenkin vähintään 6 l/s
Mitä tuossa tekstissä et ymmärrä? Siinä on melko selvää suomenkieltä.
vaikea ymmärtää tekstiä mihin edes viitataan. Joku roti näihinkin hommiin pitäisi saada. Eipä ihme että suomessa rakentaminen on ihan retuperällä.
olevan... Lueppas uudelleen ja katso saman ketjun viestiketjun eräs vastaus.
Mistä näitäkin sikijää kun ei osaa niin ei osaa
et ymmärtänyt, kirjoittahan todisti aivan selvästi sen että tulo ja poisto eivät tarvitse olla yhtäsuuret. Ja tieto on samasta lähteestä mihin edellinen käski tutustumaan väittäessään muuta.
samaisessa lähteessä ja samaisessa kohdassa taulukolla ilmaistaan, että tulo/poisto 2dm3/s/m2 tai vähintään 6dm3/s. Eli yhtä SUURET ilmavirrat saunassa.
Mikä tässä nyt niin vaikeeta ettei mene perille.
voit ymmärtää tuon lisäklausuulin /- 6litraa, mutta et ymmärrä sitä lopputeksiä ko. aiheesta?
Esitätkö tyhmää vai oletko tyhmä?
D2:n ohje. Tämä ohje lukee samassa kohtaa mainitsemasi ohjeen kanssa.
"Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa, jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta."
Katsos kun asunnon ilmanvaihtokerroin on ihan eriasia kuin saunan ilmanvaihto. Asunnon ilmanvaihtokerroin kertoo kokonaisuuden -- ei tilakohtaista ilmavirtaa ja niiden suhteita toisiinsa.
Tuo D2:n taulukko 1 ja siellä kohta "huoneistosauna" ja sen alahuomautus "Kuitenkin vähintään 6 dm3/s. Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa,
jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta" tarkoittaa juuri tuota mitä tuossa ohjeistetaan. Nyt kun takerruit em. sanaan JOS, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos saunassa on ns. saunan etuhuone (aika harvinainen)niin se lasketaan kuitenkin saunatilaksi ja silloin saunatilan ulkoilmavirta on pienempi suhteessa poistoilmaan. Tällöin tila on alipaineinen ja korvausilma johdetaan ovirakojen tms. kautta tilaan.
Nyt kun tarkastelet alempia kohtia ko. taulukosta, jossa puhutaan saunan löylyhuoneesta (tämä on se tavallisin tapa toteuttaa sauna)niin siellä ei ole enää annettu lisä viitteitä -- pelkästään 2dm3/s/m2.
Katsos kun asunnon ilmanvaihtokerroin on ihan eriasia kuin saunan ilmanvaihto. Asunnon ilmanvaihtokerroin kertoo kokonaisuuden -- ei tilakohtaista ilmavirtaa ja niiden suhteita toisiinsa.
Tuo D2:n taulukko 1 ja siellä kohta "huoneistosauna" ja sen alahuomautus "Kuitenkin vähintään 6 dm3/s. Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa,
jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta" tarkoittaa juuri tuota mitä tuossa ohjeistetaan. Nyt kun takerruit em. sanaan JOS, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos saunassa on ns. saunan etuhuone (aika harvinainen)niin se lasketaan kuitenkin saunatilaksi ja silloin saunatilan ulkoilmavirta on pienempi suhteessa poistoilmaan. Tällöin tila on alipaineinen ja korvausilma johdetaan ovirakojen tms. kautta tilaan.
Nyt kun tarkastelet alempia kohtia ko. taulukosta, jossa puhutaan saunan löylyhuoneesta (tämä on se tavallisin tapa toteuttaa sauna)niin siellä ei ole enää annettu lisä viitteitä -- pelkästään 2dm3/s/m2.
Miksi puhut huoneitosaunasta, mutta alempana viittaat kuitenkin kohtaan yhteistilat/saunan löyhyhuone. Tuolla mainitsemallasi kohdalla ei ole mitään tekemistä huoneistosaunan kanssa. Kohta käsittelee esimerkiksi kerrostalon löylyhuonetta.
Nyt jos tarkastellaan tuota miten tulkitset taulukkoa niin siitä voidaan vetää johtopäätös, että sinun mielestä keittiöön jossa saattaa hyvin usein olla myös ruokaitutila ei sa tuoda tuloilmaa koska ko. taulukossa on kohtaan merkitty vain siirtoilma. Tahtoisinkin kysyä että tulkitsetko tämän kohdan samalla lailla kun tuon huoneistosaunan kohdan. Vai poikkeaako tulkintasi joistain kumman syystä sitten tähän kohtaan. Ja koska kyseessä on ohjeilmavirta, niin mikäänhän ei estä poistamasta sieltä enemmän kuin sinne tuodaan. Sellaista lakia tässä maassa ei ole olemassakaan. Kyseessä on vain vakiintunut käytäntö (D2-ohje) että poisto ja tulo ovat yhtä suuret. Minä en ainakaan tiedä yhtään rakennusvalvontaviranomaista joka hylkäisi suunnitelman jossa saunasta poistetaan enemmän kuin sinne tuodaan.
Ylipaineinen sauna taas on pitkällä tähtäimellä hyvin riskialtis yhtälö. Sillä kukaan ei takaa, miten paljon rakenteisiin saattaa menä kosteutta sanotaanko 10v. ajanjaksolla. En ainakaan suosittele kokeilemaan. Tosin nykyään saunat ovat lähes poikkeuksetta pesuhuoneiden yhteydessä joka kyllä varmasti vetää saunan ylipaineen pois. Mutta silti en suosittele kosteaa tilaa rakennettavaksi ylipaineiseksi. Mutta alipaineiseksi sen toki voi tehdä.
Mutta summasummarum, mikään laki tässä maassa ei pakota huoneistosaunan tulo ja poistoilmaa yhtä suuriksi.
vain tarkastaja -- et suunnittelija.
Tuloilmaa voidaan tuoda rakennuksen joka huoneeseen jos näin tahtoo. Ainut tila asunnossa (mikä nyt tulee mieleen) on sauna, missä tulee olla tulo/poisto.
Rakennusvalvonnan ilmavirtojen tulkinta perustuu ilmanvaihdon osalta D2:een. Jos viranomainen lähtee kikkailemaan näistä, niin silloin olisi syytä esittää perustelut asialle. Joten...?
Niin ja kerran tarkastaja olet, niin kerroppas kuinka paljon käytännössä poiketaan noista ilmavirtojen suhteesta toisiinsa?
Пожалуйста,на русском языке.
elkää kukaan tehkö sitä virhettä -- vaikka tarkastaja onkin erimieltä, että saunan löylyt imetään pesutilojen kautta. Pesutila parhainmillaan on ilmaltaan viileä ja raikas. Ainoastaan lattia on lämmin. Näin saadaan nautinnollisin ja virkistävin saunakokemus.
D2:n ilmämäärät ovat ohje, jotka ohjeistavat rakenusvalvontaviranomaista, eivätkä suinkaan velvoita. Rakennusvalvontaviranomainen voi tulkita näitä ohjeita katsomallaan tavalla.
Ja nyt puhuttiin siitä että täällä sanottiin tulon ja poiston olevan AINA yhtäsuuret. Ja näinhän ei aina välttämättä tarvitse olla. Sana AINA ei anna mitään vaihtoehtoja ja on näinollen MÄÄRÄYS. Josta tässä ei suinkaan ole kyse. Kuten aiemmin todettiin, niin alipaine saunassa ei välttämättä ole pahasta. Nyt haluasinkin suunnitelijalta perustelut miksi suunnitelma tulee hylätä jos siinä on saunaan laitettu 6/-7 l/s. Mitään MÄÄRÄYSTÄ ei ole rikotttu. Joten haluaisin nyt suunnittelijalta vahvan kannanoton siihen sanaan AINA. Täällä taas tulkitaan kirjoituksiakin miten tahdotaan. En ole tätä alipainetta minään absoluuttisena totuutena pitänyt, todennut vain sen että tarvittaessa on olemassa muutakin kuin AINA YHTÄSUURET. Mitä sinä olet pitänyt absoluuttisena totuutena. Muistetaan vielä se että ohje ei ole koskaan absoluuttinen totuus. Otetaan esimerkkinä vaikka makuuhuone (asuinhuone). Mikä tarkoittaa 0,5 l/m2 tai 6 l/hlö. Käytäntö kuitenkin on että vähintään yhteen makuuhuoneeseen (asuinhuoneeseen) tuodaan 12l/s koosta riippumatta. Mielellään useampiin, jos niitä on. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten ohjeita voidaan tulkita. Mihinkään lakiin tämä ei perustu, mutta silti rakennusvalvontaviranomainen todennäköisti jättää suunnitelman laimaamatta jos tätä 12l/s ei yhdestä makuuhuoneesta (asuinhuone) löydy.
Ja sanottakoon että onhan noita nähty suunnitelmia missä saunan poisto on ollut suurempi kuin tulo. Ei se mikään ennenkuulumaton tilanne ole.
Siihen mihin olen ottanut täällä kantaa on se, että näissä asioissa harvoin on yhtä ja absoluuttista totuutta olemassa. Joten kannattaa kiinnittään siihen sanaan AINA huomiota, koska se ei jätä tulkinnalla mitään mahdollisuutta.
Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan.
Ja annettakoon vielä yksi esimarkki tästä alipaineesta. Miettikää mitä puukiuas tekee saunalle. Miettikää hetki sitä litramäärää mikä tulipesän kautta poistuu saunasta. Sen jälkeen on ihan se ja sama tuodaanko sinne /-4 , /-6 vai /-8 sillä millään näistä yhtälöistä ei saunan alipainetta saada pois.
helvettiä yrität viestittää????
"että saunan löylyt imetään pesutilojen kautta."
Onko jollain kiuas pesuhuoneessa? Vai miten tuo imu tapahtuu?
"Pesutila parhainmillaan on ilmaltaan viileä ja raikas. Ainoastaan lattia on lämmin. Näin saadaan nautinnollisin ja virkistävin saunakokemus."
Miten helvetissä pesutilan ilmanlaatu tai lattian lämpötila vaikuttaa saunakokemukseen joka on nautinnollinen tai virkistävä? Kohta varmaan joku väittää että vaatekaapin tilavuus on suoraan verrannollinen löylyn lämpötilaan ja kosteuteen.
Niin, ne rakentamismääräykset ovat myös sitä varten, että viranomaisen tulkinta on ennalta "arvattavissa" ja se, että ne asettavat rakentamisen minimi VAATIMUKSET. Tulkinta katsomallaan tavalla on kyllä veteen piirretty viiva ja jos minimi vaatimukset täyttyvät kaikilta osin, niin leiman saamatta jääminen vaatii jo syvällisempää pohdintaa ja perustelua viranomais taholta.
Em. johtuen hiukan ihmettelen mm. tuota 12l tulkintaa...
Tuo esimerkki puusaunasta, niin kyllähän se on tehokas iv-poistolaite, mutta on kuitenkin muistettava se, että mm. sitävarten päätelaitteille tulisi asettaa tiukat painehäviöt, jolloin ulkoiset seikat ei perusilmanvaihtoa "sotke". Ja toisekseen kun kysessä on puusauna, on sinne tuotava palamisilman korvaus suoraan ulkoa. Niin ja eikös tuo /-4 ole liian vähän ja toisaalta mitäs sanoisit jos saunassa, joka on luokkaa koirankoppi, olisi ilmamäärät /-100l/s?
Tulkintoja on monenlaisia. Tuo 12l pätee ainakin täällä ruuhkasuomessa. Ja tiettävästi aika pitkälle muuallakin. Otetaan toinen esimerkki suunnitelmien värittämisestä. Ainakin täällä ruhkasuomessa vaaditaan toinen sarja väritettynä vaikka rakennuslaki tällaista ei vaadi. Ja se sarja väritetään ennenkuin leimat kuviin lyödään.
Tuota palamisilman korvausta saattaisi äkkinäinen tarkastaja pitää painovoimaisena ilman vaihtona ja hylätä sen vedoten D2:n kohtaan 3.7.4 jos putkea ei viedä suoraan tulipesään tai estetä virtausta muulla tavoin kun käyttöä ei ole. Tässäkin on jo tulkinnan varaa.
Ja näissä tulkinnoissa saattaa olla kuntien välillä huomattaviakin eroja, sen olen havainnut suunnittelu-urani aikana.
Rakennusmäräysten ja ohjeiden sisälläkin on jo ristiriitaa ja tulkinan varaa. Uusi D1:n asettaa ryömintätilan korkeudeksi 1,2m jos siellä menee viemäreitä. Ja C2 ohjaa että ryömintätilan tulisi olla vähintään 0,8m. Kumpi näistä sitten määrää, siinäpä sitä on tulkintaa ja riidan aihetta.
Tulkintoja on monenlaisia. Tuo 12l pätee ainakin täällä ruuhkasuomessa. Ja tiettävästi aika pitkälle muuallakin. Otetaan toinen esimerkki suunnitelmien värittämisestä. Ainakin täällä ruhkasuomessa vaaditaan toinen sarja väritettynä vaikka rakennuslaki tällaista ei vaadi. Ja se sarja väritetään ennenkuin leimat kuviin lyödään.
Tuota palamisilman korvausta saattaisi äkkinäinen tarkastaja pitää painovoimaisena ilman vaihtona ja hylätä sen vedoten D2:n kohtaan 3.7.4 jos putkea ei viedä suoraan tulipesään tai estetä virtausta muulla tavoin kun käyttöä ei ole. Tässäkin on jo tulkinnan varaa.
Ja näissä tulkinnoissa saattaa olla kuntien välillä huomattaviakin eroja, sen olen havainnut suunnittelu-urani aikana.
Rakennusmäräysten ja ohjeiden sisälläkin on jo ristiriitaa ja tulkinan varaa. Uusi D1:n asettaa ryömintätilan korkeudeksi 1,2m jos siellä menee viemäreitä. Ja C2 ohjaa että ryömintätilan tulisi olla vähintään 0,8m. Kumpi näistä sitten määrää, siinäpä sitä on tulkintaa ja riidan aihetta.
Tuo puunupillinen venttiili, joka avataan saunomisen jälkeen on mielestäni aika turha. parempi on avata saunan ovi saunomisen jälkeen. Silloin saunan lämmin ilma kuivattaa pesuhuonetta ja kostea lämmin ilma poistuu pesuhuoneen poiston kautta.
Otsikossa tulikin jo selväksi eli eikö parasta ole kuivattaa sauna avaamalla hetkeksi ikkuna kiukaan ollessa vielä päällä löylynoton loputtua.
Toki ilmanvaihto hoitaa oman osansa ikkunan sulkemisen jälkeen, mutta ikkunasta saadaan suurin osa kosteudesta ja lämmöstä poistettua nopeasti sauna ja pesutiloista.
En tiedä, nämä ovat ehkä näkemyseroja.
Minä olen huomannut että ikkunatuuletuksella ikkunan karmit kastuvat. Kun ikkuna sitten suljetaan jää kosteus välitilaan pitkäksi aikaa. Se kyllä poistuu itsekseen kun ulompi lasi ei ole ihan tiivis, mutta kosteutta riittää monta päivää. Minusta kuivumisnopeus on ihan riittävä jos talossa on koneellinen ilmanvaihto. Ainakin minulla sauna ja pesuhuone ovat kuivia parin tunnnin kuluttua.
Kynnystä ei ainakaan kannata alkaa laittamaan, turhaa työtä. Normaali saunan ovi on paljon halvempi kuin täysmittainen. Minusta 10-15cm raosta ei ole mitään haittaa vaikka se ehkä tarpeeton onkin.
Minä en laittanut saunaan kattoventtiiliä. Minulla on vain tulo katossa ja poisto lauteen alla. Minusta on yhtä helppoa jättää saunan ovi raolleen kuin vetää nuppiventtiilistä. Vaikka näyttää sauna kuivuvan kyllä todella nopeasti ilman oven avaamistakin.
Kiitos kommenteista. Selvisi nyt ainakin, että ei tietenkään kynnystä saunan ovelle. Ja rako ei haittaa kun sähkökiukaasta on kyse.
En itsekään lähtisi vaihtamaan ilmaa pesuhuoneen kautta. Löylyn kosteuskin tulisi sitten sinne. No kukun taplaa tyylillään. Mielipiteiden vaihto on kuitenkin järkevää siinä mielessä että ei suin päin lähde tekemään sutta.
on pakollinen reitti, lauteen alta sen voi jätttää pois jos poisto on suunniteltu pesuhuoneen kautta.
Minusta kattopoistolla ei ole mitään virkaa. Vaimo ei edes muista avata sitä ja jos muistaakin niin sitten se unohtuu auki saunoessa.
Lauteen alla oleva poisto pitää huolen että varpaillekin tulee lämmintä ilmaa. Sen puuttumisen kyllä huomaa.
pakko olla katossa poisto vaikka olisi aina kiinni.
Onko siihen olemassa jokin määräys? Jos niin mikä?
asialla.
Kun on tehty itse ei hyvää - mutta halvalla ja
jätetty kattoventtiili pois, väitetään, ettei
kattoventtiiliä tarvitakaan.
Ja jätetään pois venttiilit kokonaan! Kannattaisi
vilkaista D2:sta, onko pesuhuoneen tuloilman
kohdalla mainintaa siirtoilmasta vai ei.
Missä kohdin määräyksiä on mainittu että saunan poistoilma on oltava katossa? Poisto lauteiden alla on riittävä.
Saunan ilma katsotaan olevan luokan 3 poistoilmaa jota ei saa käyttää siirtoilmana. Siis ei saa siirtää pesuhuoneen kautta pois, kuten joku tuossa edellä kehotti. Muutenkin sellainen järjestely lämmittää pesuhuoneen turhan kuumaksi.
Toisaalta on niinkin, että jos kattoventtiili jää käyttämättä, se on siellä katossa aivan turhaan. Meillä on kattoventtiili ja joskus sen jopa muistaa avata saunomisen jälkeen - useimmiten ei..
Mutta meillä taas ei ole venttiiliä lauteiden alla, sillä se on täysin turha. Siis turha ainakin meillä, koska sauna lämpiää puukiukaalla ja se itsessään on se alapoistoventtiili.
Tuntuu olevan itse asiassa aivan sama avaako sitä kattoventtiiliä saunomisen jälkeen ollenkaan. Ilma vaihtuu kuuman kiukaan kautta niin tehokkaasti, että käytännössä on ihan sama vaikka pitää kattoventtiilin kiinni.
Me ei kyllä läträtä saunassa veden kanssa, ainoa vesi mitä saunassa tarvitaan on löylyvesi ja se ei ihmeesti saunaa kastele.
Järkevään ilmanvaihtosuunnittluun ja toteutukseen
kuuluu ilmanvaihdon tehostaminen tarvittaessa ja
kuormituksen mukaan.
Pelkkä koneen vääntäminen isommalle nostaa
kaikkien tilojen ilmanvaihtomääriä, vaikka tarve
on vain saunatiloissa.
Miten muka lisätään lauteiden alla olevan
venttiilin ilmavirtaa?
Siksi siellä katossa on se toinen nupillinen
venttilli. Sen vetäminen ei ole vaikeampaan kuin
wc-nupinkaan, joten luulisi useimpien täälläkin
vänkäävien sen oppivan.
"Järkevään ilmanvaihtosuunnittluun ja toteutukseen
kuuluu ilmanvaihdon tehostaminen tarvittaessa ja
kuormituksen mukaan.
Pelkkä koneen vääntäminen isommalle nostaa
kaikkien tilojen ilmanvaihtomääriä, vaikka tarve
on vain saunatiloissa."
Samalla tavalla käy jos makuuhuoneen tai vessan ilmanvaihtoa halutaan suuremmalle.
Voihan siinä saunan alapoistossakin olla nupillinen venttiili(vaikka aika turhia ne on). Sauna kuivuu aina nopeammin kuin pesuhuone vaikka minulla on saunassa -8 ja pesuhuoneessa -25 ilmavirrat. Mieluummin laittaisin nuppiventtiilin vessan kattoon siellä siitä voisi olla jotain hyötyä.
Tuollaiset tehostusventtiilit ovat käteviä kun halutaan tehostaa yksittäisen tilan ilmanvaihtoa. Noita saa myös automaattisina. Kovinkaan hyvin homma ei niillä kuitenkaan pelaa kun tuloakin pitäisi lisätä/vähentää tarpeen mukaan, sitten käy jo kalliiks..
"Järkevään ilmanvaihtosuunnittluun ja toteutukseen
kuuluu ilmanvaihdon tehostaminen tarvittaessa ja
kuormituksen mukaan.
Pelkkä koneen vääntäminen isommalle nostaa
kaikkien tilojen ilmanvaihtomääriä, vaikka tarve
on vain saunatiloissa."
Samalla tavalla käy jos makuuhuoneen tai vessan ilmanvaihtoa halutaan suuremmalle.
Voihan siinä saunan alapoistossakin olla nupillinen venttiili(vaikka aika turhia ne on). Sauna kuivuu aina nopeammin kuin pesuhuone vaikka minulla on saunassa -8 ja pesuhuoneessa -25 ilmavirrat. Mieluummin laittaisin nuppiventtiilin vessan kattoon siellä siitä voisi olla jotain hyötyä.
Tuollaiset tehostusventtiilit ovat käteviä kun halutaan tehostaa yksittäisen tilan ilmanvaihtoa. Noita saa myös automaattisina. Kovinkaan hyvin homma ei niillä kuitenkaan pelaa kun tuloakin pitäisi lisätä/vähentää tarpeen mukaan, sitten käy jo kalliiks..