menee tähän kaikkinensa. Töissäkin pitää selata suomi24:sen tanssipalstaan. Se on merkki sairaudesta.
Lisää faktoja, jotka viittaavat riippuvuuteen:
- Ajattelen tanssia usein monta kertaa päivässä / Mietin, milloin seuraavan kerran taas pääsee.
- Talouteni menee aika pitkälle tanssimiseen.
- Vapaa-ajan aktiviteetit suunnataan vain tanssimiseen.
- Ihmissuhteet ovat menneet huonompaan suuntaan tämän johdosta.
- Tanssiminen aiheuttaa valvomista, koska tanssit ovat iltaisin ja yöllä - unirytmit sekaisin ja väsymys painaa.
- En kykene sitoutumaan enää ihmisiin, kun pelkään, että he vievät tanssillisen vapauteni.
- Vaikka olisi kuinka täydellinen kumppaniehdokas, en pysty sitoutumaan.
- Olen usein aivan hurmoksessa, kun pääsen tanssimaan.
- Olen jokaisen tanssi-illan aivan alusta lopppun asti.
- Jokaisen tanssi-illan jälkeen ajattelen, että täytyy vähentää.
- Seuraavana päivänä asia on taas unohtunut.
- Saan tanssista niin paljon mielihyvää, etten olisi uskonut mistään saavan niin paljon.
- Rakastan tanssien luomaa ilmapiiriä ja tanssipaikoilla olevaa musiikkia.
- Elän tanssille ja haluan aina vain oppia lisää.
- En tunnista enää itsessäni sitä entistä inhimmillistä ihmistä, joka oikeasti arvosti ihmissuhteita.
- Haluan vaan tanssia.
Ja mitä näistä kaikista illoista on jäänyt käteen, mukavia tanssikokemuksia, aivan älytönmäärä tanssituttuja, joiden nimiä en edes tiedä.
Miksi minä tätä teen? En tiedä.
Lisää faktoja, jotka viittaavat riippuvuuteen:
- Ajattelen tanssia usein monta kertaa päivässä / Mietin, milloin seuraavan kerran taas pääsee.
- Talouteni menee aika pitkälle tanssimiseen.
- Vapaa-ajan aktiviteetit suunnataan vain tanssimiseen.
- Ihmissuhteet ovat menneet huonompaan suuntaan tämän johdosta.
- Tanssiminen aiheuttaa valvomista, koska tanssit ovat iltaisin ja yöllä - unirytmit sekaisin ja väsymys painaa.
- En kykene sitoutumaan enää ihmisiin, kun pelkään, että he vievät tanssillisen vapauteni.
- Vaikka olisi kuinka täydellinen kumppaniehdokas, en pysty sitoutumaan.
- Olen usein aivan hurmoksessa, kun pääsen tanssimaan.
- Olen jokaisen tanssi-illan aivan alusta lopppun asti.
- Jokaisen tanssi-illan jälkeen ajattelen, että täytyy vähentää.
- Seuraavana päivänä asia on taas unohtunut.
- Saan tanssista niin paljon mielihyvää, etten olisi uskonut mistään saavan niin paljon.
- Rakastan tanssien luomaa ilmapiiriä ja tanssipaikoilla olevaa musiikkia.
- Elän tanssille ja haluan aina vain oppia lisää.
- En tunnista enää itsessäni sitä entistä inhimmillistä ihmistä, joka oikeasti arvosti ihmissuhteita.
- Haluan vaan tanssia.
Ja mitä näistä kaikista illoista on jäänyt käteen, mukavia tanssikokemuksia, aivan älytönmäärä tanssituttuja, joiden nimiä en edes tiedä.
Miksi minä tätä teen? En tiedä.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Ymmärrän oikein hyvin tilanteesi, olen myös riippuvuuksista kärsinyt, tanssia ennen vakavasti koukussa alkoholiin ja seksiin, molempiin oli sairaloinen 24/7 suhde kuin nykyisin tanssiin.
Onkohan AA:ta vastaavaa vertaistukiryhmää tanssiriippuvuudesta toipuville?
Jos ei ole, niin pitäisi ainakin perustaa!!!
Se on jo olemassa, tuolla keskustelupalstalla sairastuneet kertovat kokemuksistaan. Nykyään myös jo arvostelevat toistensa kokemuksia.
tanssi.net.
Et ole riippuvainen. Tämä lause todisti sen: "Jokaisen tanssi-illan jälkeen ajattelen, että täytyy vähentää." Todellinen tanssiriipuvainen ajattelee jokaisen tanssi-illan jälkeen, että: "Pohkeet särkee, varpaisiin sattuu. Mutta olipa ihanaa! Tätä täytyy saada lisää!" :-P
Edes pankkitilin uhkaavasti kutistuvaa saldoa tarkastellessa ei tule vähentäminen mieleen, kuin korkeintaan häivähdyksenomaisesti, häipyen mielestä saman tien! :-P
:-D
"Miksi minä tätä teen? En tiedä."
Ihminen kaipaa nautintoja. Kaikki tanssit, eivätkä kaikki tanssi-illat, ole nautinnollisia, mutta ihminen palaa kuitenkin hakemaan niitä nautintoja, joita tanssissa silloin tällöin saa kokea.
Kiitos kirjoituksestasi!
Onneksi et kärsi seksiriippuvuudesta. Siinä kuluisi viagraa purkkikaupalla ja ehkäisyvälineitä. Tulisi kalliiksi. Saisit vielä tauteja siinä ohella. Ei hyvä.
Vaihtakaapa tuohon tanssi-sanojen tilalle seksi, niin ymmärrätte.
Oleellista on mielestäni erottaa, mikä on riippuvuutta ja mikä pelkkää iloa, virkistystä tai nautintoa tuottavaa toimintaa. Riippuvuus, niin kuin se yleensä käsitetään, sisältää jotain negatiivista, mikä on ihmiselle haitaksi. Ja lisäksi haitaksi siinä määrin, että sen aiheuttamat haitat kokonaisuudessan ovat selkeästi suuremmat kuin hyödyt. Esim. tupakointi tai liika alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa riippuvuutta: terveydelle ja ihmissuhteille (alkoholi) aiheutuvat haitat ovat huomattavasti suurempia kuin kummastakin saatava nautinto tai hyöty. Nautintoahan tupakoinnista ja viinastakin saa.
Kaikki luettelemasi asioita ei siis mielestäni voi lukea riippuvuudeksi. Jos kokonaisuudessaan tanssiminen siis tuottaa ihmisen elämälle enemmän haittaa kuin hyötyä, voidaan puhua (negatiivisesta) riippuvuudesta. Jos "riippuvuus" on enimmältä osalta kuitenkin "positiivista riippuvuutta", joka tuo mukanaan elämään iloa, nautintoa, elämänhalua jne, ei ole kysymys ongelmasta.
Jatka vaan tanssimista, älä aloita seurustelua.
Edes tanssivan henkilön kanssa.
Mitä ne kaikki muut ajattelee, jos seurustelet ja
tanssit muidenkin kanssa tai jopa käyt myös yksin.
Se on hyvin tuomittavaa ja huonoa käytöstä.
Nauti harrastuksesta, sinkkuna.
Minä käyn myös yksin tanssimassa ja puolisoni hyväksyy sen täysin - ja kaltaisiani on paljon.
Tanssi on harrastus muitten joukossa.
Varatun pitää käydä tansseissa vain omansa kanssa.
Yksin käyminen ja muiden kanssa tanssiminen on
oire parisuhteen ongelmista.
Yksinään käyvät etsivät alitajuisesti uutta
kumppania tai satunnaista seksiä.
Meillä tämä yhdessä ja erikseen käynti on toiminut jo useita vuosia. Kertaakaan ei ole vielä tullut oman kumppanin voittanutta vastaan.
Päinvastoin; kun palaa kotiin niin monesti huomaa minkälaisen kultakimpaleen on onnistunut löytämään! Jos parisuhteessa on ongelmia ja on ns. ihastumisherkässä tilassa, niin kyllä niitä sivusuhteita löytyy vaikka kaupan kassajonosta...
"Varatun pitää käydä tansseissa vain omansa kanssa.
Yksin käyminen ja muiden kanssa tanssiminen on
oire parisuhteen ongelmista.
Yksinään käyvät etsivät alitajuisesti uutta
kumppania tai satunnaista seksiä."
No näinhän sen sitten täytyy olla, kun se oikein Suomi24:ssa on sanottu!
parisuhteessa ja haluaa silti käydä yksin tanssimassa.
Mistä tämä kertoo?
Siitä, että kumppani ei pysty täysin tyydyttämään ko. henkilön tanssitarpeita.
Sama on seksinkin kanssa, jos kotona ei saa tarpeeksi, pitää käydä välillä vieraissa. Tämäkin voi olla sovittu juttu ja toimiva.
Tosiasia on kuitenkin se, että jos ihmisellä on täysin hyvä olla toisen kanssa, hän arvostaa toista niin, ettei hae mielihyvää enää muualta.
Itsekin suosittuna tanssijana voin sanoa, että välillä taistelen näiden himojen kanssa. Haluamme kuitenkin tanssia pääasiassa yhdessä kumppanini kanssa.
Vuosien sinkkuilun ja tanssihuuman jälkeen, voin sanoa, että hyvä parisuhde voittaa tanssin 100 / 0. Kun parisuhde toimii, yhteinen tanssi vain täydentää sitä.
Huomasin sinkkuaikoinani tavatessani tanssijanaisia, että monet kaipaavat ympärilleen kovasti ystäviä. Heillä eri ihmiset hoitavat eri tehtäviä. Joku kenties tyydyttää seksuaaliset tarpeet, toinen kuuntelee murheita, jonkun kanssa hengaillaan muuten.
Mistä tämä kertoo?
Siitä, että ihminen kuitenkin kaipaa rakkautta. :)
Ja sinkulla on usein kuitenkin olo, että jotain puuttuu.
Toisaalta parisuhteessa voi olla taas vapauden kaipuuta. Mutta olen tullut siihen päätökseen, että elämä on helpompaa, kun on sielunkumppani joka täydentää minäkuvaani.
Karmiva kommentti, sitten vaan vastaan tulijaa ootellessa.
No minä tunnistan itsessäni myös noi kaikki merkit
paitsi etten haluu vähentää vaan lisäisin vielä jos voisin..
Onko Paha?
suhtautuvat kovin vähättelevästi tanssiriippuvuuteen, voi se olla ihan oikeasti ongelma.
Lukekaa teksti siten, että korvaatte sanan "tanssi" sanalla "alkoholi".
"suhtautuvat kovin vähättelevästi tanssiriippuvuuteen, voi se olla ihan oikeasti ongelma.
Lukekaa teksti siten, että korvaatte sanan "tanssi" sanalla "alkoholi"."
Aivan, haitathan ovatkin näissä samaa suuruusluokkaa...
on merkittäviä ja pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia esim. ihmissuhteisiin, ajan- ja rahankäyttöön, nukkumiseen/jaksamiseen yms. näkisin että kyseessä on jonkinsortin ongelma.
Mä totesin olevani riippuvainen siinävaiheessa, kun huomasin käyväni tansseissa enemmän tottumuksen ja tavan vuoksi kuin sen vuoksi, että siitä saa hyviä värinöitä.
"on merkittäviä ja pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia esim. ihmissuhteisiin, ajan- ja rahankäyttöön, nukkumiseen/jaksamiseen yms. näkisin että kyseessä on jonkinsortin ongelma.
Mä totesin olevani riippuvainen siinävaiheessa, kun huomasin käyväni tansseissa enemmän tottumuksen ja tavan vuoksi kuin sen vuoksi, että siitä saa hyviä värinöitä."
Aloittaja kuitenkin antoi ymmärtää saavansa tanssista paljon mielihyvää. Joten mielestäni kyseessä ei ole ongelma.
"Aloittaja kuitenkin antoi ymmärtää saavansa tanssista paljon mielihyvää. Joten mielestäni kyseessä ei ole ongelma."
Entäs jos alkoholisti kokee saavansa viinasta paljon mielihyvää? Silloinko alkoholistilla ei olekaan ongelmaa?
"riippuvuus tanssiin" on täysin sama asia kuin mikä muukin mieltymyksiin ja toiveisiin perustuva toiminta. Myös ehkä uskomuksiin ja unelmiinkin.
"ongelmaksi" kai tekee sen se seikka. Kun siinä on aina mahdollisuus ja erittäinkin hyvä mahdollisuus se tanssin avulla olla tekemisissä hyvinkin lähellä toisen sukupuolen ja vähemmänkin tutun kanssa joka käsittelee meidän jokaisen yksilötilaa toivotulla ja ei toivotulla tavalla.
Joudumme ja pääsemme käsitelemään tunne alueita ja oppimaan itseä ja kehittymään muuten aika "kieletyllä" alueella. Eli koskettaminen ja liikkuminen toisen vartalon ja olemuksen kanssa yhdessä mussikin avulla.
Pelko riippuvuus käsitteestä taitaa sitten tulla että sitä tahtoo lisää ja lisäää ja lisää ja ei voi luopua sen tuomasta tuntemuksesta ja toiveikkuudesta, tai edes vähentää tai rajoittaa.
Pelko siitä että, sihen menee kohta kaikki raha,aika, ja muut suhteet eli perusturvallisuus jää sen tanssinautinnon varaan?! Joka kuitenkin on vain "väliaikaista".
Aloittaja kyllä aistii ja kysyy varsin asiallisia ja tyhjentäviä kysymyksiä!
Tuo sama mielihyvä tyydytys voi tulla mistä muusta tahansa joka on fanaattista mutta tuskin mikään muu harrastus tekee samaa ja samalla tavalla kuin tanssi.
Eli kaupankassassa ei olla sylikkäin tai kuunella musiikkia ja liikuta tavoitellen toisen vartalokontaktista seuraamis kykyä tai puhumattakaan hajuvesien ja silmäiskujen tuomaa hetken hurmosta tai flirttiä. Ei myöskään urheilulajit ole samanmoisia tai viinan juontikaan ei ole samanlaista emotionaalista kehon ja mielen käsittelyä kuin tanssi.
Vain tansijaporukoiden tulisi mieltää myös tämä tosiasia. Myös tunnustaa ja on mielestäni tosi kunnioitettavaa sekä vahvuutta hallita tanssinsa siten että varsinainen parisuhde ei esimerkiksi kärsisi mitenkään siitä että kulkee tansimassa 3-5 iltaa viikossa ja täysin muiden ihmisten kanssa. Kuinkahan moni tähän pystyy ja onko se tosi kanssa?
Kyllä se parisuhde kärsii jos noin toimii vaikka kuinka yrittäisi hallita
Halvalla pääset kun soitat YouTubesta , CD ,.ltä musaa mistä vaan ja laitat matot rullalle sivuun ja tanssit kaverisi kanssa kotona Nik kai minunkin on Tanssi Kaverini kanssa tehtävä .
Olen jonkin verran huolestunut asiasta, että onko minulla tanssiaddiktio. Saan ajoittain aivan valtavasti mielihyvää tanssimisesta! Se on tosi. Ja olen aivan kohtuullinen tanasija, joten vientiä on. Mutta ajatukseni tanssin suhteen ovat vaikeita, hankalia. Minua vaivaa ajatus, että tanssi hallitsee elämääni liikaa ollen aina ajatuksissani. Usein tulee nukuttua huonosti, kun tanssin vuoksi valvoo myöhään ja on ylikierroksilla. Uni ei tule. Pahimpana se, että väitän itselleni, että tänään en lähde tanssimaan tietäen, että lähden kuitenkin. Koko päivän saatan kamppailla itseni kanssa asiasta. Se on todella väsyttävää.
Olen joskus tansseissa yrittänyt aloitella keskustelua asiasta vaihtelevan parin kanssa, mutta vastaanotto on ollut nuiva. Asiasta ei haluta puhua. Joku mumisi, että no onhan se mahdollista, että addiktio muodostuu. Toinen sanoi, että viis siitä, koska tanssi vaan on niin mahtavaa, että kyllä sen väsymyksen ja muun jaksaa.
En voi käydä tansseissa vain silloin tällöin eli kohtuukäyttö ei onnistu. Menen vaikken jaksaisi tai haluaisi. Tansseissa paikan päällä monesti ihmettelen mitä täällä teen, väsymystä keräämässä? Tanssi vie rahani. Tanssi vie aikani ja energiani. Tanssi menee ihmissuhteiden edelle. Eniten häiritsee tuo pakonomaisuus ja väsymys.
Kun asialla on sitten se kääntöpuoli. Tanssiessa saa liikuntaa huomaamatta. Huolet unohtuvat! (Tämä ehkä tärkein seikka elämän muuten ollessa kuormittavaa.) Epäsosiaalisena ihmisenä tulee kuitenkin lähdettyä pois kotoa, ns. ihmisten ilmoille. On kiva pukeutua vähän parempiin vaatteisiin, ts. hienostautua. Tulen huomioiduksi vastakkaisen sukupuolen taholta, on flirttiä ja kemiaa. Se boostaa itsetuntoa, vaikka toisaalta tämä puoli tanssissa on aiheuttanut minulle myös ikävyyksiä. Olen ajautunut ihmissuhteisiin, jotka eivät aina ole olleet hyväksi minulle ja siten lisänneet tanssin negatiivista kuormaa.
Suvussani on alkoholismia, joten periaatteessa kai on mahdollista riippuvuuskäytös minullekin. (Alkoholin kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia.)
Lähes joka kerta kun tulen tansseista kotiin julistan ihmisille täällä, että kyllä tämä tanssiminen nyt saa loppua, olen aivan poikki tähän hommaan. He nauravat ja sanovat just joo, kuitenkin taas menet. Ja niinhän minä menenkin.
Mistä saisin voimaa lopettaa koko homman? Se pitää lopettaa ns. seinään, koska jos annan pikkusormen niin taas mennään hurlumhei. Tarvittaisiin vain sellainen vahva päätös. Olen jo pitkään odottanut milloin olen kypsä, mutta en vain saa tehdyksi tuota ratkaisua.
Mielestäni minulla on ongelma.
Olisiko jotain muuta mistä heräisi terveempää tunnetta ja sosiaalista tekemistä?
ku meet ulos siis tanssit ja et tee kumppanillesi seksiä?
tanssilla kiellät?
jaksaako liikkua paljon?
voi tanssia paljon, mutta lopussa ei tahdo enää liikkua
mikä olikaan se liikkujan burn out
fyysinen burn out?
aamulla kaupungissa tykkään astella kävelijöiden heti perässä, aika lähellä askel askeleeseen, jolloin sen näyttää koomista
hiihdossa yksi vetää koko ryhmä perässä
myös aamulla kun istuu yhden nopean kävelijän rytmiin, pääsee pitkälle
joskus pyöräilyssä teen samoin, hännystelyä
en liiku julkisilla, siksi en jaksa liikkua
usein osoittautuu, että liikkua jaksavat he, jotka eivät liiku
lenkkiä juoksee vain hän, joka ajaa autoa
paidatta kulkee hän, joka nukkuu lämpimässä kodissaan
tai istuu avannossa liian pitkään on kuumassa tilassa yönsä viettävä
muuten tuskin kukaan liikkuisi tai riisuutuisi
koska henki kullan kallis
sanasta tanssi tulee nopeasti mieleen usein twerkki
se kun jäi takaraivoon kun näki
Vuosien sinkkuilun ja tanssihuuman jälkeen, voin sanoa, että hyvä parisuhde voittaa tanssin 100 / 0. Kun parisuhde toimii, yhteinen tanssi vain täydentää sitä.
Tanssi vaikuttaa dopamiinikytkökseen. Siksi siitä tulee voimakas riippuvuus ja ei ole vain laji muiden joukossa. Silloin alkaa ohittaa ihmissuhteita hetkellisen nautinnon saamiseksi. Tekee lyhytjännitteisiä valintoja, joissa etusijalla on aina/usein itsekkäästi tanssiannoksen saaminen. Aivot alkavat suuntautua yksipuolisemmin saadakseen dopamiinin. Elämä keskittyy tähän, jutut, some ja ei oikein kiinnosta muu/muut paitsi jos liittyy tanssiin.
Ihmissuhteiden menettäminen ei enää tunnu niin merkittävältä kuin tanssiin sitoutuminen.
Tanssi toimii tunnesäätelyn välineenä tai pakokeinona muusta elämästä.
Joskus vaan siitä muusta elämästä täytyy paeta. Alkoholi, huumeetko olisi parempi.
https://www.youtube.com/watch?v=DvSA1g_cO_M&list=RDDvSA1g_cO_M&start_radio=1
Elämä raakana on parempi.
Haluan sitoutua ja löytää todellista. Elätän sitä toivetta myös tansseissa, mutta menen kehosta kehoon.saan hetken fiksin. Paljon tanssituttuja osaavia. Mutta En saa sitä mitä haluan. Sisuksissa huutaa tyhjyys ja samalla toivo että jos nyt tänä iltana sitten. Ei kuitenkaan. Taas menen.
Hei tuntematon.
Tiedän mitä tarkoitat vaikka en tiedäkkään.
Ajattelen itse tanssikavereista että näen hänet ehkä tämän ainoan kerran, käyttäydy hyvin eli niin ettei sinun tarvitse katua myöhemmin ja voit muistaa häntä iltarukouksesi mukana kun basso ei enään tunnu vatsanpohjassa, valot eivät häikäise ja liikennevalotkin vilkkuvat kirpeässä aamuyössä keltaista ja muistan ehkä hänen hymynsä vuosien päästä.
En tunnista enää itsessäni sitä entistä inhimillistä ihmistä, joka oikeasti arvosti ihmissuhteita. Haluan vaan tanssia. Tapaan vaan tanssivia ihmisiä.
Minä myös. Kadehdin niitä joiden ei tarvitse juosta illasta toiseen.
Itse odotan aikaa, jolloin voi jäädä lauantai-iltana sohvalle istumaan. Korkata kalja, kyrsän päälle sinappia ja jos emäntä suo, sekstailla loppuyö. Helppoa elämää.
Unohtamatta uusintoja vanhoista Beckeistä ja wallandereista ja bondeista. Joka kesä jää näkemättä.
Jk
Se Bee Gees videon laittaja.......
Uusinnat on kivoja, varsinkin kun nyt suhtautuu elämään toisin kuin aikaisemmin ja eri asiat muuttuu tärkeiksi kuin aikaisemmin, ei kaikki mutta kuitenkin.
Tanssin löysin 70-luvun puolivälissä. Sen jälkeen enemmän tai vähemmän hiljaiseloa sektorilla kunnes taas räjähti.
Joskus reiveissä pääsee toisen "sielun sisään" sen tuntee sekä se on parempaa kuin mikään kun kohtaa toisen joka on tuntematon.
Itken ja nauran ja vieläpä samaan aikaan.
Ilman päihteitä.
Upeita tanssihetkiä sinulle
Oli hyvä silmiä avaava ketju tämä kiitos
Peliriippuvuus voi viedä kaiken. Rahat ja ystävät. Onhan näitä erilaisia riippuvuuksia.
Pidetään järki mukana ja yritetään hallita tunteita.
Lavalta voi löytyä nainen ja sama juttu.
Ei tunteita voi hallitA. Kun juuri siitä yrityksestä hallita seuraa se riippuvuus.
Kyllä on vierotuksen aika kun syys saa
Upea tanssielokuvan editointi !
Tunteet minullakin mukana katsoessa ja kuunnellessa, vaikka vanha elokuva ja muistot sen myötä.
Olen ihan fiiliksissä .......
https://www.youtube.com/watch?v=YxvBPH4sArQ
Jk 3
Kuule aloittaja et ole ainoa.....,.,
Huomasin ettei shufle käy kuten nuoremmilta, mutta en välitä, koska tiedän olevani kaikessa huonoudessanikin melko ok koska suhtaudun tosissani.
Jokainen liike on synkassa musiikin kanssa ja ilmapiirin jonka musiikki luo on tärkeä.
Kun katsot kumppaniasi silmiin tiedät heti rakastaako hän sinua.......siis heti.
Sinusta tulee osa toista ihmistä tavalla, joka on pyhä ja josta en siksi halua kirjoittaa paljon.
Olen menettänyt taidoista osan, mutta myös saanut lisää eli oppiminen on kaksisuuntainen prosessi onneen, aina inspiroitunutta, joskus dramaattista, aina intensiivistä, aina tunteellista, myös vieraan ihmisen kanssa.
........Jos sielut tuntevat toisensa !
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain siltä väliltä, mutta aina jotain tunnepuolen fiiliksiä mitä rakastan.
Ihanat mimmit !
https://www.youtube.com/watch?v=lwrcKKcBmys
Mitä jos alkaisit tanssimaan kiirtania. Nimittäin ihminen ei ole pelkkä fyysinen ja psyykkinen olento vaan myös henkinen, jos sen puolen kehittämisen unohtaa niin voi alkaa kärimään vaikka pakkotekemisistä tai mistä tahansa psyykkisistä vaikeuksista.
Henkisyyden edistämiseksi sinun kannattaisi tanssia kiirtania, koska se kohottaa henkisemmälle tasolle. Sen teho perustuu osittain myös vyöhyketerapiaan, eli ison varpaan kärjellä kosketellaan lattiaa tanssittaessa jolloin se vaikuttaa käpyrauhaseen rauhoittavasti, ahdistus, pakkoajattelu ja tekemiset vähenee . Lisäksi mantran laulaminen sinänsä ja sen merkityksen ajattelu tanssittaessa vahvistavat henkistä vaikutusta.
Mm, Kiirtania tanssitaan Vallilassa Helsingissä 19 lokakuuta, Sitruunapuun galleriassa, Sammatintie 2, klo 15.00 lähtien, jonne voi tulla kokeilemaan.
Tai sitä voi opiskella myös netistä, https://www.youtube.com/watch?v=5j7cPuwvUrQ
Tanssi on nälkäinen olento. Se vie mennessään ja jättää tyhjän katseen. Kaipuun varassa me ihmiset toisiimme ripustaudumme. Kuin hukkuvat, mutta jäämme vaille. Rakennamme hetken, mutta se ei kestä. Tanssi vie meitä ahnaasti ja kun loppu näkyy, toteamme, tulipa tanssittua illasta toiseen, mutta miksi niin tyhjä olo, vaikka täytimme nälkää sylinkaipuuta. Todellinen jäi vahingossa jalkoihin.
Mielellä on taipumus reagoida ja arvioida. Se yrittää takertua miellyttäviin kokemuksiin ja saada ne jatkumaan. Siitä seuraa impulsiivista pakkomenoa, joka on pohjaton kuilu.
Suomi24 lava- ja ravintolatanssiharrastusaiheinen keskustelufoorumimme on tiettävästi ainoa paikka, missä voi käydä lava- ja ravintolatanssi- sekä aiheisia että aiheettomia keskusteluita ilman, että mainostajat mainostulvittavat keskustelut ääriään myöten mainoksia täyteen. Muilla foorumeillahan 99,99% julkaisuista ja kommenteista eivät sisällä mitään muuta kuin mainoksen.
Viime kevättalvella tajusin, että minäkin kärsin ja olin muuttunut vähän hassuksi. En pitänyt enää siitä kuka olin, kiertävä lattialuuta. Rajasin ja otin pidempiä taukoja. Alkuun tuntui pahalta, suorastaan keho vonkasi taas viejien syleihin kierrokselle. Mutta sitten voi miten elämä alkoi viedä parkettien ja kurssien ulkopuolella. Ystäviltä sain palautetta, että olen ollut vuosikymmenen vain tanssia täynnä levoton tuhkimo ja nyt taas tavattavissa niin fyysisesti ja henkisesti. Olen iloinen, että tein tilaa ja lopetin hyppelyt. Nyt ihnissuhderintamalla aidompaa , löysin sen mitä kaipasin tansseissa.
Minä ainakin tanssin niin pitkään kuin voin. Hyvää liikuntaa. Ja en kaipaa muuta elämää taikka ihmissuhteita.
Ei sitä itse pysty näkemään, kun on liemessä kaulaa myöten, sokea sokeaa vie. Mutta kun on ’vaan niin hyvää liikuntaa ’ ja samalla painoa kertyy ja vaivoja.. ihminen on semmonen että selittää riippuvuutensa terveeksi.
Aika monelle samat tuntemukset, tullaan vaan tanssimaan ja nauttimaan liikunnan ilosta musiikin tahtiin ja kotiin ajaessa seuraava menopaikka mielessä