Aloitin ensimmäisen kirjoittajakurssin vuonna 2000, ja se on ainoa kirjoittajakurssi, jonka olen suorittanut loppuun. Kurssin tehtäviin kuului muun muassa lukea muutamia kirjoja ja kirjoittaa niistä omia arvioita.
Eräs tehtävänannon mukainen arvioimani kirjallisuuden klassikoksi yltänyt teos oli Albert Camus: Sivullinen.
Ranska oli valloittanut Algerian jo v. 1830 ja sinne oli muuttanut yli miljoona ranskalaista. He hallitsivat maan öljyvaroja ja viettivät vaurasta elämää.
Teoksessa tapahtumat sijoittuvat Algeriin, jossa islamilainen oppineisto kehitti kansallista ja kulttuurista identiteettiään.
Ehkä Camus pohti asioita teoksen päähenkilön, ranskalaisen Meursault’n hahmossa ja näki ranskalaiset islamilaisen identiteetin tuhoajana. Kirjan päähenkilön, Meursault'n, sivullisuuden tunne saattaa selittyä em. asioista, sillä Meursault itsekin oli yksi maassa olevista ranskalaisista.
Teoksessa muuan parittaja lyöttäytyi Meursault'n seuraan ja sai hänet tappamaan prostituutioon alistamansa arabialaisen naisen veljen, joka kumppaneineen oli seuraillut parittajaa.
Meursault odotti sellissään kuolemantuomion täytäntöönpanoa. Tuomiota ei langetettu arabialaisen naisen veljen tappamisesta, vaan kuolemantuomio tuli siitä syystä kun Meursault ei itkenyt ranskalaisen äitinsä hautajaisissa.
Meursault’n viimeiset mietittävät ristiriidat ennen kuolemaansa, ”harmoniaan pääsemistä”, kuvaan tässä koettamalla asettua Meursaultin nahkoihin ja eläytymällä:
Mikä oikeus meillä ranskalaisilla täällä Algerissa on tappaa ja alistaa islaminuskoisia... mitä helvettiä me ylipäätään ollaan täällä Algeriassa rosvoamassa ja tappamassa omassa maassaan olevia ihmisiä... mikä oikeus meillä ranskalaisilla on hallinnoida maan öljyvaroja...
... ja pitikö minunkin mennä tappamaan se mies... se parittajaa seuraillut mies…olkoonkin, että tappamani mies oli ollut sen musliminaisen veli … parittajan tallissa prostituoituna työskentelevän naisen veli.
Paha juttu... lisäksi ovat nuo ajankohtaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset ongelmat... kun islamilainen oppineisto häärii kulttuurisen ja kansallisen identiteettinsä kehittämisessä, ranskalaisilla tulee olemaan kovat oltavat …
Ja mainitsemani miehen tappamisen jälkeinen oikeudenkäynti sitten... kun en itkenyt äitini hautajaisissa, siitä tuli raskauttava asia... vanhainkodin johtaja tuli oikeuteen todistamaan minun olevan tunteeton … itkun puuttumisen takia... ja nyt minua odottaa kuolemantuomio... Kuolemantuomio, koska en itkenyt äitini hautajaisissa.
Milläkö mielellä? Olen onnellinen kuoleman lähestymisestä … olen tyhjentynyt kaikesta toivosta, sisäiset ristiriidat on ratkaistu ja kun minut teloitetaan, kohtaan siinä ulkoisen todellisuuden.
Luulen, että Albert Camus'n Meursault kuoli sisäisesti jo ennen teloituksen täytäntöön panemista.
Eräs tehtävänannon mukainen arvioimani kirjallisuuden klassikoksi yltänyt teos oli Albert Camus: Sivullinen.
Ranska oli valloittanut Algerian jo v. 1830 ja sinne oli muuttanut yli miljoona ranskalaista. He hallitsivat maan öljyvaroja ja viettivät vaurasta elämää.
Teoksessa tapahtumat sijoittuvat Algeriin, jossa islamilainen oppineisto kehitti kansallista ja kulttuurista identiteettiään.
Ehkä Camus pohti asioita teoksen päähenkilön, ranskalaisen Meursault’n hahmossa ja näki ranskalaiset islamilaisen identiteetin tuhoajana. Kirjan päähenkilön, Meursault'n, sivullisuuden tunne saattaa selittyä em. asioista, sillä Meursault itsekin oli yksi maassa olevista ranskalaisista.
Teoksessa muuan parittaja lyöttäytyi Meursault'n seuraan ja sai hänet tappamaan prostituutioon alistamansa arabialaisen naisen veljen, joka kumppaneineen oli seuraillut parittajaa.
Meursault odotti sellissään kuolemantuomion täytäntöönpanoa. Tuomiota ei langetettu arabialaisen naisen veljen tappamisesta, vaan kuolemantuomio tuli siitä syystä kun Meursault ei itkenyt ranskalaisen äitinsä hautajaisissa.
Meursault’n viimeiset mietittävät ristiriidat ennen kuolemaansa, ”harmoniaan pääsemistä”, kuvaan tässä koettamalla asettua Meursaultin nahkoihin ja eläytymällä:
Mikä oikeus meillä ranskalaisilla täällä Algerissa on tappaa ja alistaa islaminuskoisia... mitä helvettiä me ylipäätään ollaan täällä Algeriassa rosvoamassa ja tappamassa omassa maassaan olevia ihmisiä... mikä oikeus meillä ranskalaisilla on hallinnoida maan öljyvaroja...
... ja pitikö minunkin mennä tappamaan se mies... se parittajaa seuraillut mies…olkoonkin, että tappamani mies oli ollut sen musliminaisen veli … parittajan tallissa prostituoituna työskentelevän naisen veli.
Paha juttu... lisäksi ovat nuo ajankohtaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset ongelmat... kun islamilainen oppineisto häärii kulttuurisen ja kansallisen identiteettinsä kehittämisessä, ranskalaisilla tulee olemaan kovat oltavat …
Ja mainitsemani miehen tappamisen jälkeinen oikeudenkäynti sitten... kun en itkenyt äitini hautajaisissa, siitä tuli raskauttava asia... vanhainkodin johtaja tuli oikeuteen todistamaan minun olevan tunteeton … itkun puuttumisen takia... ja nyt minua odottaa kuolemantuomio... Kuolemantuomio, koska en itkenyt äitini hautajaisissa.
Milläkö mielellä? Olen onnellinen kuoleman lähestymisestä … olen tyhjentynyt kaikesta toivosta, sisäiset ristiriidat on ratkaistu ja kun minut teloitetaan, kohtaan siinä ulkoisen todellisuuden.
Luulen, että Albert Camus'n Meursault kuoli sisäisesti jo ennen teloituksen täytäntöön panemista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuka on kiinnostunut sinun lisäksesi?
Mitä sitten? Pitäisikö tämä nyt arvostella vai kirjotteletko muuten vaan? Teikäläisen kirjoittajakurssista tuskin ole kukaan kiinnostunut. Vai kirjoitatko kenties elämänkertaasi tänne?
mielestä "tuskin ole kukaan kiinnostunut" tarkoittaa tietenkin sinua monine nikkeinesi, joka olet mielestäsi kaikki.
Ja olet viime päivinä ollutkin ainoa, koska muut eivät halua kirjoitella samalla palstalla kuin sinä.
Itse olen kiinnostunut aiheista, joista kulloinkin kirjoitan ja se riittää.
Että tämmöinen tapaus sitten tällä kertaa :) No, toivottavasti olet onnellinen luulosairautesi kanssa.
"Luulen, että Albert Camus'n Meursault kuoli sisäisesti jo ennen teloituksen täytäntöön panemista".
Aivan samaa mieltä. Mutta mitä se tänne palstalle kuuluu?
Onko joku, joka pitäisi hirttää sinun mielestäsi? Joku joka on satuttanut sinua. Kerro ihmeessä!
Toit mielenkiintoisen ulottuvuuden tähän ylen latteaan ja vähäiseen keskusteluun.
Mielestäni olisi paikallaan, että immeiset kertoisivat oikein tosissaan mitä he tältä kaikelta haluavat.
Vai onko tämä jotain kvasi-näennäis-kirjallisuus-blaata, jolla on yhtä paljon tekemistä minkään kanssa kuin sillä millä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa?
tuohon alempana olevaan jauhantaasi. Olet kai hajottamassa täällä porukkaa saadakses Ikäryhmät 50 palstalle kirjoittajia?
Oletkin kirjoittanut siellä melkeinpä yksinäsi eri nimimerkein.
Mitä tekemistä kyseisellä tekstillä on täällä? Täh???
Osaako joku sanoa mikä albert camus sivullisen juoni?