Kotitöiden jakautumisesta täällä on polemisoitu usein.
Silmiini ei kuitenkaan ole osunut sitä että kumpi parisuhteessa eläjistä vastaa siivouksesta.
En tarkoita suoritusta ja työnjakoa vaan päätöksentekoa toteutuksesta.
On varmaan rutiinejakin.
Toista aluetta kutsuisin "pikkusiistiksi".
= pölyjen pyyhintä.
Ehkä se on toisilla rutiineihin kuuluvaa mutta meillä ei.
"Normaalisiivoksen" toimeksiannon meillä tekee vaimo. Poikkeuksena hänen paluunsa matkoilta jolloin panen huushollin kuntoon kehoitusta odottamatta.
"Pikkusiistissä" tunnen itseni kummajaiseksi.
Pölyjen pyyhintä taulujen kehyksiltä, ovien ja karmien päältä, pienemmistä koriste-esineistä ym. on täysin minun varassani.
Samoin vessapytyn kansi, sekoittajat ja vastaavat, ehkä "miehiset" kohteet.
Joskus tuntuu että tuttaviemme vaimot ovat siisteysintoilijoita.
Meillä kyllä asumisen jäljet näkyvät.
Silmiini ei kuitenkaan ole osunut sitä että kumpi parisuhteessa eläjistä vastaa siivouksesta.
En tarkoita suoritusta ja työnjakoa vaan päätöksentekoa toteutuksesta.
On varmaan rutiinejakin.
Toista aluetta kutsuisin "pikkusiistiksi".
= pölyjen pyyhintä.
Ehkä se on toisilla rutiineihin kuuluvaa mutta meillä ei.
"Normaalisiivoksen" toimeksiannon meillä tekee vaimo. Poikkeuksena hänen paluunsa matkoilta jolloin panen huushollin kuntoon kehoitusta odottamatta.
"Pikkusiistissä" tunnen itseni kummajaiseksi.
Pölyjen pyyhintä taulujen kehyksiltä, ovien ja karmien päältä, pienemmistä koriste-esineistä ym. on täysin minun varassani.
Samoin vessapytyn kansi, sekoittajat ja vastaavat, ehkä "miehiset" kohteet.
Joskus tuntuu että tuttaviemme vaimot ovat siisteysintoilijoita.
Meillä kyllä asumisen jäljet näkyvät.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä on ollut tapana se,että minä teen toimintasuunnitelman, olen samalla operatiivinen johtaja ja kuinka ollakaan myös työntekijä kaikilta osin. Paitsi silloin, kun päätän maksaa toteutuksesta vieraalle. Sitäkin sattuu.
En oikein ymmärtänyt, miten pölyjen pyyhkiminen on jotenkin "ei siivoukseen kuuluvaa" tai "ei tarpeellista jokaisena siivouskertana", kun ymmärtääkseni siivouksessa poistetaan pääasiassa pölyjä - toki muutakin likaa. Harvan huusholli kuitenkaan nykyisin on niin likainen,että se todella on likainen eli siivous pääosin on juuri sitä pölyyttämistä.
Siisteys ja siivoaminen on käyttäjäkohtaista, toiset siivoavat päivittäin, toiset paljon harvemmin. Ilmeisesti myös se, miten ja mitä siivotaan. En käy kiistelemään, onko pölyjen pyyhkiminen muiden mielestä tarpeellista. Minulle on. Enkä siitäkään, mikä osa siivoustöistä on miehistä ja mikä naisellista. Kaikki siivoukseen kuuluvat työt ovat varsin tehokasta jumppaa eli energiaa kuluu niin mieheltä kuin naiselta, kun kunnolla huhkii. Vaikka vain niiden pölyjen kanssa.
Kun se on valitettavasti niin että melkein poikkeuksetta vaimo osaa paremmin siivoushommat ym kotityöt.
Minä ainakin.
Osaan imuroida paremmin, osaan laittaa oikeat pyykit koneeseen ja ripusta niin etteivät pyykit ole ryppyisä narulta otettua.
Osaan myös ladata astianpesukoneen oikein ja täyteen, ettei mene hukkasähköä.
Hemmetti, tähän on tultu. Saan tehdäkin sitten kaikki hommat itse, kun mies ei osaa mitään...Jestas kun pystyisikin antamaan hänelle myös pikkutehtäviä kodin hoidossa, mutta ei, kaikki pitää tehdä itse.
Eipä tarvii siivousvuoroja jakaa kun yksin elelee tietää varmasti kuka siivoaa, kun se ukkokin kuoli jo kohta 15 vuotta sitten. Että vaikea sanoa kun vanhuus yhdessä jäi kokematta.
Taikka sanoisinko nyt että ikääntyminen, tässä kohtaa. kun en ole vielä mikään vanhus vaan kuuskymppinen tytönhupakko. Hyviä siivoussessioita teille, sovussa.
ei riitaa siitä, kuka tekee. Uusi heila asuu omassa kodissaan ja huolehtii siitä, minä omassani. Näin kesäisin pidän enemmän ulkohommista ja karkaan niihin, kunnes on pakko. Juuri kävin läpi villavaatteita ja leikkelin sopiviksi palasiksi kuluneet. Pyyhin niillä pölyt ennen kuin heitän roskiin. Mielestäni kätevä tapa esim. kehysten ja laitteiden päältä.
ja menee edelleenkin niin, että vaimo(se olen minä) tekee kaikki mahdolliset sisätyöt. Aivan kuten Zirconia kertoi tuossa edellä.
Joskus mies laittaa pyykit kuivamaan, jos sattuu niin, että olen poissa, kun pyykkikone lopettaa pyörimisen. Muuten minä teen senkin.
Ulkotyöt ovat mieheni harteilla. Hän leikkaa nurmikot ja hoitelee kukkasetkin noin suurin piirtein, mitä minä vähän jälkenpäin paikkailen.
Olen yrittänyt opettaa miestäni sisätöihin, mutta vielä ei ole onnistunut.
Koti jossa tuoksuu rakkaus,hehkuu lämpö,
kuiskaa hellyys.Jossa käsi ottaa toisen
kättensä,lausutaan sanat minä ymmärrän,minä
suvaitsen,minä luotan.Ihanampaan kotiin
ei jalat ketään raskaan päivän jälkeen johdata.
Ei miettimistä kuka tekee ja mitä.
Vaan että on mukava tehdä hänen vuokseen!
Kylläpä olit aikuinen mies kirjoittanut kauniisti. Noinhan se pitää olla. Rakkaus ei lopu koskaan se muuttaa muotoaan,kun vanhenemme yhdessä ja huolehdimme toisistamme.
Vaikka niin rakas poski rypistyy,kätensä kovettuu,kaunis niin tuttu pää harmaantuu.Mikään
ei silti ole niin tärkeää,niin kaunista.
Rakkaus on läsnä joka sekuntti.Pitää vain oppia se
näkemään elämän kyynelten läpi!