Missä on se aalloissa kimalteleva hyöky,
joka huuhtoi varpaitani.
Jo lapsena lämmitteli palelevaa,
tämä rantakallio.
Päivä painuu, poistuu, piiloutuu.
Tiedän.
Olen kuin mereen syöksyvä kivi jolla makaat öisin ajatuksinesi.
Syyllinen,
tyhjyyteen tuomittu nukke.
Se seisoo rannalla ja katsoo horisonttiin,
hourailee kumipäällään,
kerää mansikoita koriin ja ihmettelee mihin se äskeinen,
joka juuri tässä...
Minä tunnen sen.
Etsit sanomatta sanaakaan,
puhumatta lausettakaan,
sisältäni elämää,
jota minulla ei ole sinulle ojentaa.
Flyygelin kansi on auki, sinä tiedät sen
miten minä osaan soittaa.
joka huuhtoi varpaitani.
Jo lapsena lämmitteli palelevaa,
tämä rantakallio.
Päivä painuu, poistuu, piiloutuu.
Tiedän.
Olen kuin mereen syöksyvä kivi jolla makaat öisin ajatuksinesi.
Syyllinen,
tyhjyyteen tuomittu nukke.
Se seisoo rannalla ja katsoo horisonttiin,
hourailee kumipäällään,
kerää mansikoita koriin ja ihmettelee mihin se äskeinen,
joka juuri tässä...
Minä tunnen sen.
Etsit sanomatta sanaakaan,
puhumatta lausettakaan,
sisältäni elämää,
jota minulla ei ole sinulle ojentaa.
Flyygelin kansi on auki, sinä tiedät sen
miten minä osaan soittaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Soita lapsi, soita.
Kauniisti herkkiä
ajatuksiaan,
pukee sanoiksi mies,
josta kasvoi aikuinen
iltaharpun soittaja.
Otan tuon kohteliaisuutena. Kaikeksi mua on tässä nimiteltykin, mutta tämä "iltaharpisti" on kyllä kaikessa kielirivistössään mainio. Aikuisuudesta nyt en oikein osaa mitään sanoa, sillä mua jatkuvasti ja läpeensä lapsettaa tämä lämmin elämä.
Olisiko vielä jotain jota en olisi jo ehtinyt testata?
Hyvä ihmisen olla, kun mieli on lapsenomainen
mutta ei lapsellinen, jos kerta on jo aikuinen?
oletko testannut/ kokeillut löytää sisimpäsi hiljaisuutta .. se onkin mielenkiintoista
Ai, että lopettaa tämä räpätys (salli mun nauraa).
ei lopettaa vaan vasta aloittaa ...
Näissä hommissa ei parane mennä sanattomaksi, tai sanoa näin: Se oli kuvaamatonta. Nyt kyllä tuli mieleen, että taisin sittenkin lipsahtaa kuvaamattomaksi.
Elämä on niin hektistä, että tuota ei juuri tässä tilanteessa voi edes ajatella. Aikaa ei yksinkertaisesti ole olemassa ylimääräistä.
Myydäänkö missään kelloja joissa olisi sisällään lukumääräisesti enemmän tätä luonnonharvinaisuutta nimeltä aika.
Näissä hommissa ei parane mennä sanattomaksi, tai sanoa näin: Se oli kuvaamatonta. Nyt kyllä tuli mieleen, että taisin sittenkin lipsahtaa kuvaamattomaksi.
Elämä on niin hektistä, että tuota ei juuri tässä tilanteessa voi edes ajatella. Aikaa ei yksinkertaisesti ole olemassa ylimääräistä.
Myydäänkö missään kelloja joissa olisi sisällään lukumääräisesti enemmän tätä luonnonharvinaisuutta nimeltä aika.
Niin. Olisihan se mielenkiintoista
kun kaikilla ihmisillä olisi ajaton kello
omassa arvokkaassa ajassaan.
Semmoinen, mitä voisi säätää itselleen sopivaksi ><
mutta ajattele,, minkälainen kaaos -
kun kaikki kulkisivat, loppujen lopuksi
sekaisin "omissa ajoissaan" ilman ajattomuutta.
Musta joskus tuntuu siltä että ihmiset jo kulkevat omissa ajoissaan. Kun sitten kysyn mistä he sellaisen ovat hankkineet, niin eivät tiedä edes omistavansa omaa aikaansa.
Paljon brobleemoo.
Näin taitaa mennä.
Kummallisinta ihmiselossa onkin se,
että ihminen luulee voivansa olla ajaton
omistaa aikansa -
tässä ajassa, missä ei ole edes aikaa
pysähtyä miettimään, onko todella aikaa
itselle tai läheisille. Sillä kaikkein
tärkeintä elämässä ei ole se,
että jotain saa tai saavuttaa
vaan se, että osaa luovuttaa ja antaa ajastaan.
?????