Mökin peruslämpö

Kannattaisi vetää henkeä ja lukea viesti vielä toiseen kertaan ennen kuin alkaa keuhkoamaan.

Nythän ei ollut kyse perinteisenmallisesta peruslämmöstä, jossa koko mökki pidetään esim. 10°C lämpötilasta, vaan ns. vakioteholämmityksestä, jossa mökkiä lämmitetään jatkuvasti, mutta hyvin pienellä teholla. Tempulla saadaan mökki pysymään kuivana paljon peruslämmitystä pienemmällä energiankulutuksella, koska vakioteholämmitetyn mökin sisälämpötilaa ei väkisin pyritä pitämään plussan puolella kovimmilla pakkasillakin. Huonona puolena on tietenkin se, ettei vakioteholämmitys kelpaa, jos mökkiin on tungettu nykymuodin mukaiset vesivessat yms.

Vähän sivuraiteelle menee tämä keskustelu, mutta...

Aika yksioikoisen kannan esitit. "... on energiankulutus valtava.... noin 50 neliön lomamökin pitäminen lämpimänä talvipakkasella..."

Tietysti mökin lämpimänä pito kuluttaa energiaa, mutta on niitä muitakin energiasyöppöjä. Jos asun vakituisesti 80 m2 kerrostaloasunnossa ja pidän puolitehoista ylläpitolämmitystä 50 m2 mökillä, kulutan lämmitysenergiaa korkeintaan saman verran kuin 120 m2 omakotitalossa asuva. Entäpä se, joka asuu 150 m2:n kokoisessa talossa, mikä ei vielä iso ole nykymittapuun mukaan. Miksi minä olisin se paha energian kuluttaja, vaikka kulutan vähemmän lämmitysenergiaa kuin tämä omakotiasukki? Selitäpäs se jyrkällä Ei:llä

"Automatkat mökeille...." Tässäkin kannattaa huomioida se, että yleensä auto seisoo mökin pihassa koko sen armaan viikonlopun. Jos mökki on kohtuullisen matkan päässä, ei sinne autoilu kuluta paljoakaan enempää energiaa kuin kotikaupunkiin jääneen shoppailija biili.

Kerropas sitten se, että mitä ihmisten pitäisi tehdä, jotta energiaa säästyisi. Mitkä olisivat vaihtoehdot minulle noille mökkiviikonlopuille? Mitä itse teet ja harrastat? Energiattomasti.

kun pistät vaikka 15w säästölampun tai 2 palamaan niin kokoajan on mökki pikkusen lämpösempi kuin ulkoilma silloin ei tiivisty kosteus

kokenut75 kirjoitti:

kun pistät vaikka 15w säästölampun tai 2 palamaan niin kokoajan on mökki pikkusen lämpösempi kuin ulkoilma silloin ei tiivisty kosteus

jättää eteläikkunasta verhot auki, tällöin aurinko hoitaa lämmityksen ja uunit pellit auki että lämmin ilma pääsee poistumaan ja kuivattamaan mökin.

halvempaa on kirjoitti:

jättää eteläikkunasta verhot auki, tällöin aurinko hoitaa lämmityksen ja uunit pellit auki että lämmin ilma pääsee poistumaan ja kuivattamaan mökin.

Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan, sillä kaksikin kosteusmittaria osoittaa jatkuvasti sisäilmassa kahdeksaakymmentä kosteusprosenttia ja yli. Johtuu kait siitä että sisällä ei juurikaan ole tarvinnut lämmittää, mutta on laitettu ruokaa ja tiskattu. Ja kesä on ollut kostea. Olisikohan pitänyt jättää kosteuseristeet pois katon ja lattian villojen sisäpinnasta ja laittaa tervapaperit tai jotkin muut läpäisevämmät?

Jos kosteus ei ota laskeakseen, niin kyllä aiotaan jättää takan lämpövastukset pitämään sisälämpöä termostaatin ohjaamana selvästi plussalla, ehkä kymmenen asteen kieppeillä. Jos parin kilowatin vastukset olisivat kokoajan täysillä, niin tunnissa menisi kaksi kilowattituntia ja päivässä neljäkymmentäkahdeksan. Jos lämmityspäiviä tulisi talvessa satakunta, niin sähköä palaisi jotain viidelläsadalla eurolla kevääseen mennessä. Olisiko se paljon mökin ja asukkaiden terveydestä? Arvelisin, en tiedä, että jos lämmitys keskittyy yöaikaan, niin se ei olisi sähköhuollon kannalta niin haitallista sillä silloin se ei nostaisi sähköntarpeen huippuja samaan aikaan teollisuuden sähkönkulutushuippujen ja aamukahvin keiton kanssa. Pitää tarkistaa onko tuon termostaatin kellossa mahdollisuus lämmönlaskuun päiväsaikaan. Yösähköä ei sähkösopimuksessa kyllä ole, joten ei tästä ekologisuudesta saisi mitään omakohtaista rahallista hyötyä.

Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Avauskysymyksen kysyjälle jatkaisin niistä tekniikoista: olen kuullut sellaisista termostaateista tai säätöjärjestelmistä jotka pitäisivät sisälämpötilaa säädetyn verran ulkolämpötilaa korkeampana. Niissä olisi lisäksi rajoitusmahdollisuuus ettei lämmitettäisi jos sisällä on jotain raja-arvoa lämpimämpää. Oikein säästäessään voisi laittaa sisälle muutaman astetta lämpimämpää kuin ulkona; olkoonpa ulkona sitten vaikka miinus kaksikymmentä niin sisäpuolen kuusitoista miinusastetta ei huurtaisi ikkunoita tai muita pintoja? Näitä vimpaimia on ajateltu etsiä pattereita ohjaamaan jahka tässä koppeennutaan muilta mietittäviltä ja maksettavilta rojekteilta. Sellaiset ohjaukset vaatisi vähän johdotustöitä mittaritaulun, patterien ja säädinten välille eikä niitä jaksa kontata ja maksaa ainakaan tänä syksynä. Jos löydät niin jaa tietoa meille muillekin!

termostaatilla kirjoitti:

Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan, sillä kaksikin kosteusmittaria osoittaa jatkuvasti sisäilmassa kahdeksaakymmentä kosteusprosenttia ja yli. Johtuu kait siitä että sisällä ei juurikaan ole tarvinnut lämmittää, mutta on laitettu ruokaa ja tiskattu. Ja kesä on ollut kostea. Olisikohan pitänyt jättää kosteuseristeet pois katon ja lattian villojen sisäpinnasta ja laittaa tervapaperit tai jotkin muut läpäisevämmät?

Jos kosteus ei ota laskeakseen, niin kyllä aiotaan jättää takan lämpövastukset pitämään sisälämpöä termostaatin ohjaamana selvästi plussalla, ehkä kymmenen asteen kieppeillä. Jos parin kilowatin vastukset olisivat kokoajan täysillä, niin tunnissa menisi kaksi kilowattituntia ja päivässä neljäkymmentäkahdeksan. Jos lämmityspäiviä tulisi talvessa satakunta, niin sähköä palaisi jotain viidelläsadalla eurolla kevääseen mennessä. Olisiko se paljon mökin ja asukkaiden terveydestä? Arvelisin, en tiedä, että jos lämmitys keskittyy yöaikaan, niin se ei olisi sähköhuollon kannalta niin haitallista sillä silloin se ei nostaisi sähköntarpeen huippuja samaan aikaan teollisuuden sähkönkulutushuippujen ja aamukahvin keiton kanssa. Pitää tarkistaa onko tuon termostaatin kellossa mahdollisuus lämmönlaskuun päiväsaikaan. Yösähköä ei sähkösopimuksessa kyllä ole, joten ei tästä ekologisuudesta saisi mitään omakohtaista rahallista hyötyä.

Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Avauskysymyksen kysyjälle jatkaisin niistä tekniikoista: olen kuullut sellaisista termostaateista tai säätöjärjestelmistä jotka pitäisivät sisälämpötilaa säädetyn verran ulkolämpötilaa korkeampana. Niissä olisi lisäksi rajoitusmahdollisuuus ettei lämmitettäisi jos sisällä on jotain raja-arvoa lämpimämpää. Oikein säästäessään voisi laittaa sisälle muutaman astetta lämpimämpää kuin ulkona; olkoonpa ulkona sitten vaikka miinus kaksikymmentä niin sisäpuolen kuusitoista miinusastetta ei huurtaisi ikkunoita tai muita pintoja? Näitä vimpaimia on ajateltu etsiä pattereita ohjaamaan jahka tässä koppeennutaan muilta mietittäviltä ja maksettavilta rojekteilta. Sellaiset ohjaukset vaatisi vähän johdotustöitä mittaritaulun, patterien ja säädinten välille eikä niitä jaksa kontata ja maksaa ainakaan tänä syksynä. Jos löydät niin jaa tietoa meille muillekin!

Tuleehan mökki lämmitettyä uunilla ja lämpö ylläpidettyä sähköllä vielä monta kertaa ennen talvea. Siten mahdollinen kosteuspeikko häipyy ja mökin voi jättää kylmilleen, kuten olen tehnyt jokaisena talvena.
Kyllähän mökki homehtuu, mutta vain ulkopuolelta.

termostaatilla kirjoitti:

Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan, sillä kaksikin kosteusmittaria osoittaa jatkuvasti sisäilmassa kahdeksaakymmentä kosteusprosenttia ja yli. Johtuu kait siitä että sisällä ei juurikaan ole tarvinnut lämmittää, mutta on laitettu ruokaa ja tiskattu. Ja kesä on ollut kostea. Olisikohan pitänyt jättää kosteuseristeet pois katon ja lattian villojen sisäpinnasta ja laittaa tervapaperit tai jotkin muut läpäisevämmät?

Jos kosteus ei ota laskeakseen, niin kyllä aiotaan jättää takan lämpövastukset pitämään sisälämpöä termostaatin ohjaamana selvästi plussalla, ehkä kymmenen asteen kieppeillä. Jos parin kilowatin vastukset olisivat kokoajan täysillä, niin tunnissa menisi kaksi kilowattituntia ja päivässä neljäkymmentäkahdeksan. Jos lämmityspäiviä tulisi talvessa satakunta, niin sähköä palaisi jotain viidelläsadalla eurolla kevääseen mennessä. Olisiko se paljon mökin ja asukkaiden terveydestä? Arvelisin, en tiedä, että jos lämmitys keskittyy yöaikaan, niin se ei olisi sähköhuollon kannalta niin haitallista sillä silloin se ei nostaisi sähköntarpeen huippuja samaan aikaan teollisuuden sähkönkulutushuippujen ja aamukahvin keiton kanssa. Pitää tarkistaa onko tuon termostaatin kellossa mahdollisuus lämmönlaskuun päiväsaikaan. Yösähköä ei sähkösopimuksessa kyllä ole, joten ei tästä ekologisuudesta saisi mitään omakohtaista rahallista hyötyä.

Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Avauskysymyksen kysyjälle jatkaisin niistä tekniikoista: olen kuullut sellaisista termostaateista tai säätöjärjestelmistä jotka pitäisivät sisälämpötilaa säädetyn verran ulkolämpötilaa korkeampana. Niissä olisi lisäksi rajoitusmahdollisuuus ettei lämmitettäisi jos sisällä on jotain raja-arvoa lämpimämpää. Oikein säästäessään voisi laittaa sisälle muutaman astetta lämpimämpää kuin ulkona; olkoonpa ulkona sitten vaikka miinus kaksikymmentä niin sisäpuolen kuusitoista miinusastetta ei huurtaisi ikkunoita tai muita pintoja? Näitä vimpaimia on ajateltu etsiä pattereita ohjaamaan jahka tässä koppeennutaan muilta mietittäviltä ja maksettavilta rojekteilta. Sellaiset ohjaukset vaatisi vähän johdotustöitä mittaritaulun, patterien ja säädinten välille eikä niitä jaksa kontata ja maksaa ainakaan tänä syksynä. Jos löydät niin jaa tietoa meille muillekin!

Jos on kyseessä hirsimökki ja pystyt järjestämään jonkinlaisen tuuletuksen talven ajaksi, jätä mökki kylmilleen.
Varsinkin, kun sinulla on ne tyhjentyvät vesijohdot yms.
Laita viemärin lattiakaivoihin vähän glykolia, niin nekään ei jäädy.
Tämän hetken ilmankosteus on jopa poikkeuksellisen korkea, siitä ei kannata kovin rajuja johtopäätöksiä vetää.
Käy vaikka parina viikonloppuna loppusyksyn aikana lämmittämässä mökkiä , silloin rakenteet kuivuvat,pakkasilla ilma ei ole enää niin kosteaa kuin nyt näillä loppukesän helteillä.

termostaatilla kirjoitti:

Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan, sillä kaksikin kosteusmittaria osoittaa jatkuvasti sisäilmassa kahdeksaakymmentä kosteusprosenttia ja yli. Johtuu kait siitä että sisällä ei juurikaan ole tarvinnut lämmittää, mutta on laitettu ruokaa ja tiskattu. Ja kesä on ollut kostea. Olisikohan pitänyt jättää kosteuseristeet pois katon ja lattian villojen sisäpinnasta ja laittaa tervapaperit tai jotkin muut läpäisevämmät?

Jos kosteus ei ota laskeakseen, niin kyllä aiotaan jättää takan lämpövastukset pitämään sisälämpöä termostaatin ohjaamana selvästi plussalla, ehkä kymmenen asteen kieppeillä. Jos parin kilowatin vastukset olisivat kokoajan täysillä, niin tunnissa menisi kaksi kilowattituntia ja päivässä neljäkymmentäkahdeksan. Jos lämmityspäiviä tulisi talvessa satakunta, niin sähköä palaisi jotain viidelläsadalla eurolla kevääseen mennessä. Olisiko se paljon mökin ja asukkaiden terveydestä? Arvelisin, en tiedä, että jos lämmitys keskittyy yöaikaan, niin se ei olisi sähköhuollon kannalta niin haitallista sillä silloin se ei nostaisi sähköntarpeen huippuja samaan aikaan teollisuuden sähkönkulutushuippujen ja aamukahvin keiton kanssa. Pitää tarkistaa onko tuon termostaatin kellossa mahdollisuus lämmönlaskuun päiväsaikaan. Yösähköä ei sähkösopimuksessa kyllä ole, joten ei tästä ekologisuudesta saisi mitään omakohtaista rahallista hyötyä.

Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Avauskysymyksen kysyjälle jatkaisin niistä tekniikoista: olen kuullut sellaisista termostaateista tai säätöjärjestelmistä jotka pitäisivät sisälämpötilaa säädetyn verran ulkolämpötilaa korkeampana. Niissä olisi lisäksi rajoitusmahdollisuuus ettei lämmitettäisi jos sisällä on jotain raja-arvoa lämpimämpää. Oikein säästäessään voisi laittaa sisälle muutaman astetta lämpimämpää kuin ulkona; olkoonpa ulkona sitten vaikka miinus kaksikymmentä niin sisäpuolen kuusitoista miinusastetta ei huurtaisi ikkunoita tai muita pintoja? Näitä vimpaimia on ajateltu etsiä pattereita ohjaamaan jahka tässä koppeennutaan muilta mietittäviltä ja maksettavilta rojekteilta. Sellaiset ohjaukset vaatisi vähän johdotustöitä mittaritaulun, patterien ja säädinten välille eikä niitä jaksa kontata ja maksaa ainakaan tänä syksynä. Jos löydät niin jaa tietoa meille muillekin!

> Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan

No ulkoilmastahan tämä kosteus on peräisin etkä lämpimillä keleillä pääse siitä eroon kuin ilmankuivaimella tai lämmittämällä sisätilat reilusti yli +30°C lämpötilaan. Vaan eipä se niin vaarallistakaan ole, kun ei ole pelkoa sisäilman kosteuden kondensoitumisesta kylmiin nurkkiin, kun sattuneesta syystä nurkat eivät ole kylmiä.

> Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Jos mökki kestää sisälämpötilan laskun pakkasen puolelle ts. siinä ei ole jäätyviä vesijohtoja, paineastioita, lämminvesivaraajia eikä viemäreitä (tai ne ovat kaikki tyhjennettävissä), niin termostaattiohjattu lämmitys on järjetön ratkaisu. Kovilla pakkasilla ns. overkill, on nimittäin ihan turha painaa kosteus 10 % tienoille, kun vähempikin lämmitys riittäisi. Toisaalta ulkolämpötilan ollessa 10°C tienoilla ei lämmitys pelaa ja sisällä on yhtä kosteaa kuin ulkonakin. Ja ulkonahan tuppaa olemaan 90 % pintaan lähes jatkuvasti...

Mitä tarvitset, on jo aiemmin ehdotettu pienitehoinen lämmitys, joka pitää mökin lämpötilan jatkuvasti pari astetta ulkoilmaa lämpimämpänä - myös keskitalvella, jolloin ikkunoista sisään paistavan auringon varaan ei voi laskea. Keskitalvellahan voi mennä useampikin viikko putkeen niin, ettei aurinko pilkahda kertaakaan pilvien välistä.

Esim. ulkona +5°C (vuoden keskilämpö) ja 90 %, sisällä +10°C ja sama määrä vesihöyryä / m³ -> RH 64 %. Tai ulkona -15°C ja 90 %, sisällä -10°C ja 60 %.

termostaatilla kirjoitti:

Näyttää siltä että mökin sisäkosteutta ei saa tänä kesänä millään laskemaan, sillä kaksikin kosteusmittaria osoittaa jatkuvasti sisäilmassa kahdeksaakymmentä kosteusprosenttia ja yli. Johtuu kait siitä että sisällä ei juurikaan ole tarvinnut lämmittää, mutta on laitettu ruokaa ja tiskattu. Ja kesä on ollut kostea. Olisikohan pitänyt jättää kosteuseristeet pois katon ja lattian villojen sisäpinnasta ja laittaa tervapaperit tai jotkin muut läpäisevämmät?

Jos kosteus ei ota laskeakseen, niin kyllä aiotaan jättää takan lämpövastukset pitämään sisälämpöä termostaatin ohjaamana selvästi plussalla, ehkä kymmenen asteen kieppeillä. Jos parin kilowatin vastukset olisivat kokoajan täysillä, niin tunnissa menisi kaksi kilowattituntia ja päivässä neljäkymmentäkahdeksan. Jos lämmityspäiviä tulisi talvessa satakunta, niin sähköä palaisi jotain viidelläsadalla eurolla kevääseen mennessä. Olisiko se paljon mökin ja asukkaiden terveydestä? Arvelisin, en tiedä, että jos lämmitys keskittyy yöaikaan, niin se ei olisi sähköhuollon kannalta niin haitallista sillä silloin se ei nostaisi sähköntarpeen huippuja samaan aikaan teollisuuden sähkönkulutushuippujen ja aamukahvin keiton kanssa. Pitää tarkistaa onko tuon termostaatin kellossa mahdollisuus lämmönlaskuun päiväsaikaan. Yösähköä ei sähkösopimuksessa kyllä ole, joten ei tästä ekologisuudesta saisi mitään omakohtaista rahallista hyötyä.

Kyllä tämä talvilämmitys mietityttää, kun on kumminkin rakennettu selvästi kylmilleen jätettävillä rakenteilla: rossipohjaa, massiivihirttä ja tyhjättäviä putkistoja (paitsi ne villojen muovit).

Avauskysymyksen kysyjälle jatkaisin niistä tekniikoista: olen kuullut sellaisista termostaateista tai säätöjärjestelmistä jotka pitäisivät sisälämpötilaa säädetyn verran ulkolämpötilaa korkeampana. Niissä olisi lisäksi rajoitusmahdollisuuus ettei lämmitettäisi jos sisällä on jotain raja-arvoa lämpimämpää. Oikein säästäessään voisi laittaa sisälle muutaman astetta lämpimämpää kuin ulkona; olkoonpa ulkona sitten vaikka miinus kaksikymmentä niin sisäpuolen kuusitoista miinusastetta ei huurtaisi ikkunoita tai muita pintoja? Näitä vimpaimia on ajateltu etsiä pattereita ohjaamaan jahka tässä koppeennutaan muilta mietittäviltä ja maksettavilta rojekteilta. Sellaiset ohjaukset vaatisi vähän johdotustöitä mittaritaulun, patterien ja säädinten välille eikä niitä jaksa kontata ja maksaa ainakaan tänä syksynä. Jos löydät niin jaa tietoa meille muillekin!

Eli www.solarventi.dk mainostaa kuivaa ja lämmintä ilmaa. Ei varmaan kukaan tiedä miten tuo oikeasti toimisi, mutta noinhan sen pitäisi olla ettei tarvitsisi sähkövirran varassa olla.

Itselläni ei ole sähköä mökillä mutta käytän ASI ilma-aurinkokennoa. Mökki on aina kuiva ja aurinkoisena päivänä n. 15 astetta lämpimämpi kuin ulkoilma. Lämmittäminen takalla 20 asteen tienoille on nopeaa kun talo on kuiva ja esilämmitetty. Todella mahtava keksintö jos sähköa ei ole saatavana.