Vyöhyketerapiaa

Vaavilla ollut laitokselta asti vatsanpuruja ja yöt on mennyt ähistellessä ja sitten suoraa kurkkua huutaen kun on sattunut masuun.. En nyt tiedä voiko tätä meidän tapausta vielä koliikiksi sanoa, tuskin..mutta.. 2viikkoista vein vyöhyketerapiaan (vähän varauksella itse..) ja olo parantunut :) itse v-terapian aikana ähisteli ja huusi suoraa kurkkua/välillä imi tissiä. Seuraava päivä meni samoissa vanhoissa kuvioissa, kuten terapeutti sanoikin, että niin voi käydä. Nyt on alkanut tapahtua muutoksia :)

pari päivää nyt jo mennyt hyvin, itkenyt kyllä välillä on, mutta ihan normaaleja itkuja, ei kirkumista enää, ja itkuihin auttaa syli/vaipanvaihto/syöttö, eli nyt normaaleja itkuja vain! Nukkuu säännöllisemmin ja pidempiä pätkiä ilman ähinöitä, välillä tosin ähiseekin, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen! Yötkin jo mennyt hyvin ja äiskäkin saanut nukuttua! Ihanaa! Aiomme käydä ainakin kerran vielä vyöhyketerapiassa vauvan kanssa, ehkä vielä kolmannenkin.

Halusin vain kertoa muillekin mahavaivoista kärsiville, että kannattaa ehdottomasti kokeilla vyöhyketerapiaa! Joillekin auttaa, kaikille kuitenkaan ei..itseasiassa v-terapeutti antoi minulle tutkimuksen, jota oli eräs vyöhyketerapeutti tehnyt. Tässä tutkimuksessa oli vastaajina koliikkilasten vanhempia, lapsia oli siis hoidettu vyöhyketerapialla. Ainoastaan pari lasta oli, joille ei vyöhyketerapiasta ollut apua ja heilläkin todettiin maitoallergia myöhemmin! Muuten jokainen vanhempi oli sitä mieltä, että vyöhyketerapiasta oli ollu apua. Tämä tutkimus oli jonkun (?) kaupungin virallinen, tässä kaupungissa neuvolassa sai toteuttaa vyöhyketerapiaa.

Jokatapauksessa, suosittelen kokeilemaan! Voi vaatia sen 3-5 käyntiä, jotka kannattaa vain sitkeästi käydä, eikä tyytyä siihen yhteen käyntiin jos tuloksia ei heti näykkään. Kertokaahan muutkin kokemuksia, myönteisiä ja kielteisiä :)