Leskellähän on oikeus tavanomaiseen koti-irtaimistoon niin mikä siihen kuuluu ja mikä ei?
lesken oikeus ritaimistoon?
perillinen06
91205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pitäsi tietää mitä siellä on mitä katsot ettei kuulu irtaimistoon. Jos on perukirjssa eritelty jotain erittäin arvokasta, niin sille on laitettu arvo ja siitä voi perillinen kronata ! Esim. auto ei ole irtaimistoa.
Riitaimistoa se usein on.
Leskellä on aina oikeus pitää hallinnassaan (ei siis omistuksessa) tavanomainen koti-irtaimisto. Huonekalut, kodinkoneet ja muu asunnon seinien sisäpuolella oleva kama tulee ekana mieleen.
Kerro mistä on ongelmia.
Auto ja kesämökki eivät missään nimessä kuulu koti-irtaimistoon (vaikka se auto olisikin olohuoneessa).
juu mutta kun asunnossa paljon tavaraa.... koriste-esineitä, useita eri astioita/ useampi juhla-astiasto, monta tv:tä (isällä ollut lähes joka huoneessa 5kpl)... paljon työkaluja ja työkoneita...
sen ne esineet mitkä omasta mielestänne eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa?
Luettelemasi esineet (koriste-esineet, astiat, astiastot, telkkarit, työkalut(mitä), työkoneet (mitä?) ovat normaalia koti-irtaimistoa.
Tähän voi vain todeta että asia ei ole loppuenolopuksi niin itsestäänselvä kuin mitä nimerkki asunnossa sanoo.
Koriste-esineet ja astiastot varmaankin voi ajatella selvästi kuuluvan tavaomaiseen koti-irtaimistoon ainakin jos eivät ole poikkeuksellisen arvokkaita.
TV:t normaalisti varmastikin ovat tavanomaista koti-irtaimistoa mutta talossa tuntuu olleen niitä epätavallisen paljon. Tällöin sanoisin että asia riippuu myös vähän niiden arvosta. Jos kaikki 5 televisiota ovat lähes uusia ja isoja laajakuvatelevisoita (tai vastaavaa) niin en sanoisi niiden kuulumisen tavanomaiseen irtaimistoon olevan itsestäänselvää. Jos kyseessä on enemmäkin kokoelma eri aikoina ostettuja TV:itä niin noinkin iso määrä TV:itä voisi varmaankin mahtua tavanomaisen koti-irtaimiston määrittelyyn.
Työkalut ja työkoneet onkin sitten mutkikkaampi juttu. Ainakin tavanomaiset työkoneen ja -kalut (esim. ruuvarit, vasarat, sähköporat, höylät yms.) varmaankin on tavanomaista irtaimistoa mutta jos asunnossa on isompia ja kalliimpia työkoneita niin niiden kuuluminen tavanomaiseen koti-irtaimistoon ei ole välttämättä selvää.
Mielestäni tapauksessa on painotettavat sitä millaista irtaimistoa muissa samantasoisissa asunnoissa asuvilla ihmisillä yleensä on.
Mutta koska mitään tarkkaa rajaa ei laissa tai missään muuallakaan ole niin kyseessä edessä on viimekädessä käräjöinti sen selvittämiseksi mikä kuuluu lesken hallintaoikeuden piiriin ja mikä ei.
No onneksi minun tapauksessani näistä työkaluista ja -koneista ei ole mitään kysymyksiä herännytkään, mutta ihan vaan mielenkiinnosta.
Olen leski ja hallinnoin irtaimistoa yhteisessä kodissamme. Meillä on harvinaisen paljon työkaluja ja -koneita - syystä, että ostimme minun vanhempien talon, jossa myös edesmennyt veljeni asui, kaikkine kaluineen. Eli isossa alakerran työtilassa on isäni, veljeni ja mieheni sekä minun ostamia koneita. Mm. 3 moottorisahaa, pari sirkkeliä, taso- ja pyöröhiomakoneita, pylväsporakone laattaleikkureita (sähk.), kompressori erilaisine lisälaitteineen, tavallisten työkalujen lisäksi.
Perunkirjoittaja tai uskottu mies eivät käyneet talomme alakerrassa ollenkaan, joten irtaimistolle ei ole määritelty mitään arvoa erikseen.
En ole myymässä tai lahjoittelemassa näitä työkaluja mihinkään, vaan aion opetella käyttämään joka ikistä ja jatkaa yhdessä suunnittelemaamme remonttia.
Yksi asiasta tietoinen kävi jo kyselemässä työkalujen ostoa, mutta häädin hänet helkuttiin tontiltamme todeten, että täällä ei myydä eikä osteta mitään.
Kysymys: voiko näiden koneiden ja työkalujen suhteen tulla vielä jotain ongelmia. Ei kukaan enää pysty sanomaan, kuka oli hankkinut mitä.
Muistaakseni avioliittolaissa säädetään että puolisoiden omaisuus, jota ei voida todistaa olevan yksin jomman kumman oletetaan olevan yhteista.