Tyttöni täyttää huomenna kolme vuotta. Tänään hain hänet mummiltaan, jossa oli yökylässä viime yön ja kuulin että tytön äiti on sopinut että kolme täytettyään jätetään unitutti pois. Siihen tyttö oli pamauttanut ettei isän luona ole ollut tuttia pitkään aikaan. Pitää paikkansa, täällä tutti on jäänyt jo vuosi sitten pois eikä sitä ole ollenkaan kaivattu :)
Niinsiis ei tämä mikään kysymys ollut, asia vaan huvitti.
Niinsiis ei tämä mikään kysymys ollut, asia vaan huvitti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
>"Niinsiis ei tämä mikään kysymys ollut, asia vaan huvitti."
Niin, siis suorastaan huvitutti. :D
Lapset ovat pirullisen kieroja siinäkin suhteessa, että he näkevät heti aikuisten heikot kohdat ja haistavat erimielisyydet vaikka vanhempien kesken ja hyödyntävät saamansa informaation maksimaalisesti.
Pentu voi olla nössön aikuisen seurassa mitä hirvittävin räyhähenki, mutta jämerän suoraviivaisen, tasapuolisen ja teeskentelemättömän aikuisen edessä niin enkeliä, niin enkeliä.
Jos olette eronneet, olisi ehkä kuitenkin syytä pitää pow-wow kaikkien asiaan liittyvien välillä aina silloin tällöin ihan kasvatuksen pienten eroavaisuuksien selvittämiseksi ja tavallaan virtaviivaistamiseksi siten, ettei tyttö hämmenny liikaa joutuessaan mukautumaan koko ajan uusiin sääntöihin ja etuihin.
Siinä mielessä asia alko vain mietityttämään,ettekö puhu tämmöisistä asioista keskenään? siis jos tiesit,että syö tuttia äitillään, et huomannut sanoa,ettei ole sinun luonasi syönyt vuoteen.. Hmm, laittoi vain mietityttämään vaikka asia ei minulle kuulu=)
Jotenkin vain pidin itsestäänselvyytenä ettei tuttia enää syödä. Kuulin siis asiasta vasta eilen, siis että yötutti on vielä käytössä.
No tuskin tulee äidin luona vaikeuksia ilman tuttia kun siihen on jo tottunut.
Taas näitä samanlaisia "meidän koti on kivempi ku teiän" juttuja mitä mun lapsen isältä kuulee jatkuvasti..Eli siis väheksytään lapsen OMAA kotia, meillä tehdään kaikki ihan väärin ja hänellä oikeus sooloilla miten lystää sopimuksia vastaan.
Eipä huolinut munkaan lapsi tuttipulloa koko käyttöaikana eli 0-2v keneltäkään muulta ku äitiltä, ei isiltä ei mummolta ei keneltäkään. Ja siinä tuskin oli lapsen ärhentelystä kyse??? Tuskin se tuttipullo oli mulle mikään "heikko kohta" etten tajunnut parikuukautiselta esim kieltää sitä :)
Ja just toi ettei isät vaivaudu puhumaan kasvatuksellisista asioista lapsensa äidin kanssa. Vaikka kuinka yritän muistuttaa että olis joskus hyvä puhua lapsen asioista noudon yhteydessä niin ei, häntä ei kiinnosta mitä lapsen elämään kuuluu.
Kuten just näillä tää tutti juttu, miten voi tollanenkin lapselle tärkee asia olla noin vähäpätöinen isän mielestä?? Kunpa nää isileikkejä leikkivät etät kasvais joskus aikuiseksi...
Oletko hieman katkera ihminen?
Mielestäni tämän esimerkin lapselle se tutti ei ole voinut olla hänen elämässään mikään kovin tärkeä asia, jos kerran on jo vuoden pärjännyt isällään ilman sitä!
JA onhan sitä monia tärkeämpiäkin keskustelun aiheita isällä ja äidillä keskenään lasta vaihdettaessa kodista toiseen kun se, että vieläkö tutti on käytössä.
Omien lasteni kohdalla olen kyllä havainnut sen ihan omin silminkin, koska on sopiva aika jättää tutti pois. JA se on vaan hiljalleen "unohtunut" kaapin hyllylle. Toisinaan lapsi on saattanut sitä pyytää, mutta hetken imettyään tutti on nostettu takaisin näkymättömiin ja sinne se on sitten lopulta jäänyt jokaisen kohdalla 2 v päivään mennessä. Ja asiasta ei ole sen kummemmin keskusteltu, vaikka saman katon alla eletäänkin kokonaisena perheenä.
Eli jos asiasta ei keskustella, se on isä joka ei keskustele. Mitäköhän se äiti sitten tekee?
En minä ole väittänyt että meidän koti on kivempi enkä myöskään että äidin luona asiat tehdään väärin. Meillä tuttipullo ja tutti on alussa asti huolittu kummalta vain, mutta ehkä tosiaan voidaan pitää äidin heikkona kohtana ettei pysty yli 2-vuotiasta nukuttamaan ilman tuttia.
Olenko minä mielestäsi isileikkiä leikkivä etä?
Mielenkiintoista sekin, mutta minä leikin kuitenkin isää jopa hieman enemmän kuin äitinsä leikkii äitiä. Meillä siis vuoroviikot ja lapsi minulla (etällä) vähän enemmän kuin äidillään (lähillä).
Millaistakohan olisi jos nyt kasvaisin aikuiseksi..
ei tule puhuttua tämmöisistä pienistä tärkeistä asioista. Kaamean näköistä on kun parivuotias kulkee tutti suussa, eihän siinä puhekaan kehity lisäksi hampaiden kehitykselle haitallista.
Miksi kilpailla kotien paremmuudesta? Mielestäni "ero isällä" oli erittäin terve asenne kasvatukseen. Lapsen äiti hoitaa tutin omalla tavallansa, isä omallansa; mitään yhteistä linjaa ei tarvita. Lopputulos on kuitenkin sama; tutti jää jossain vaiheessa kokonaan pois. Hauskaksi asian teki se, että vain lapsi tiesi missä mentiin.
Ei kaksi kotia voi olla samanlaisia eikä niiden sääntöjen tarvitse olla samanlaisia. Lapset sopeutuvat ja oppivat hyvin nopeasti käyttäytymään talossa talon tavalla.
Erotkin kärjistyvät usein kasvatuksellisiin näkemyksiin. Toista ärsyttää toisen tapa kasvattaa kun oma on niin paljon parempi. Ja on helppo painostaa sanomalla että lapsi kärsii vuoksesi; oli se sitten totta tai satua.
Miksi siis eron jälkeen pitäisi edelleen vängätä näistä samoista kasvatuksellisista aiheista kun ne kuitenkin johtavat riitaan? Parempi lapsellekin jos noutojen yhteydessä ei ole heti kireä ilmapiiri ja samat vanhat riitelyn aiheet.
Tapaamani eroisät eivät ole koskaan mollanneet exäänsä. Miksi eroäidit ovat aina niin kitkeriä?
ps. yksi tapa tehdä viikkovaihto on päivähoidon kautta. Toinen vie aamulla ja toinen hakee illalla. Ei edes tarvitse tavata puolisoaan; saati keskustella.