Asiantuntijoilta / osaajilta vinkkiä tässä metsästelen, eli
perustuslaki 128 § mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lain nojalla jne.
Kysymykseni siis kuuluu voiko virkamiestä vastaa nostaa virkavirhe syyte ja vahingonkorvausvaade jos hän on antanut itselleen ja organisaatiolleen kuuluvan neuvonta, opastus, sekä muita tehtäviä kaupalliselle vaapaan sektorin yritykselle , josta julkisen hallinnon asiakkaalle on aiheitunut vaginkoa vapaan sektorin yrityksen asiakirja sekä neuvonta ja opastus virheiden takia.
Perustuslakihan ymmärtäekseni on lähinnä seremonaalinen tai julistuksellinen ja hallintolaki mielestäni myös hyvin ylimalkainen ja epätarkka.
perustuslaki 128 § mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lain nojalla jne.
Kysymykseni siis kuuluu voiko virkamiestä vastaa nostaa virkavirhe syyte ja vahingonkorvausvaade jos hän on antanut itselleen ja organisaatiolleen kuuluvan neuvonta, opastus, sekä muita tehtäviä kaupalliselle vaapaan sektorin yritykselle , josta julkisen hallinnon asiakkaalle on aiheitunut vaginkoa vapaan sektorin yrityksen asiakirja sekä neuvonta ja opastus virheiden takia.
Perustuslakihan ymmärtäekseni on lähinnä seremonaalinen tai julistuksellinen ja hallintolaki mielestäni myös hyvin ylimalkainen ja epätarkka.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Virkamiestä voidaan syyttää virkavirheestä siinä tapauksessa, että tehtäviä on siirretty ilman lain antamaa valtuutta. Viranomaiselle voi jäädä joissakin tapauksissa valvontavastuu siirretyistä tehtävistä, minkä laiminlyönti voi olla virkavirhe.
Yksityinen taho, jolle tehtävät on siirretty, vastaa omalta osaltaan aiheuttamastaan vahingosta samalla tavoin kuin viranomainenkin vastaavassa tilanteessa.
Virkarikoksista säädetään rikoslain 40 luvussa. Nyt tietysti riippuu vähän siiä, että minkä alan virkahenkilöstä on kysymys. Mikäli hän on virkaansa tehdessään antanut virheellistä tietoa, jonka seurauksena toiselle on tullut taloudellista vahinkoa, tulee korvausvelvollisuus ensisijaisesti virkamiehen työnantajalle. Ensinnäkin sinun pitäisi tehdä asiasta tutkintapyyntö poliisille, eli onko henkilö syyllistynyt virkarikokseen toiminnallaan. Jos virkamiehen tekemät päätökset ovat olleet hallinnolisia tutkii asian tällöin hallinto-oikeus. Laitappa vähän enemmän tietoa asiasta!
käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomarin virheisiin liityen. Mihin kannellaan tai missä nostetaan syyte väärästä tuomiosta, tuomiosta joka ei perustu lainkaan lakiin. Entä asiajajan valehtelusta ?
Väärästä tuomiosta joka ei perustu lakiin voi kannella (jotta tuomio saadaan oikaistua) korkeimmalle oikeudelle joka voi purkaa tuomion.
Kyseessä on eräs ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista joista säädetään oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa (muistaakseni)
..tällä kertaa.
"Asiantuntijoilta / osaajilta vinkkiä tässä metsästelen, eli
perustuslaki 128 § mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lain nojalla jne."
No asiantuntija tässä vastaa, että perustuslain pykälässä 128 ei puhuta mitään hallintotehtävästä vaan puolustusvoimien ylipäällikkyydestä, eli:
" 128 §
Puolustusvoimien ylipäällikkyys
Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle.
Presidentti nimittää upseerit."
Sen sijaan pykälässä 118 kyllä puhutaan tästä asiasta.
"Kysymykseni siis kuuluu voiko virkamiestä vastaa nostaa virkavirhe syyte ja vahingonkorvausvaade jos hän on antanut itselleen ja organisaatiolleen kuuluvan neuvonta, opastus, sekä muita tehtäviä kaupalliselle vaapaan sektorin yritykselle , josta julkisen hallinnon asiakkaalle on aiheitunut vaginkoa vapaan sektorin yrityksen asiakirja sekä neuvonta ja opastus virheiden takia."
Lyhyt vastaus on että ei. Tuo pykälä koskee tapauksia, joissa käytetään julkista valtaa. Neuvonta-, opastus- ja koulutustehtävät eivät pelkästään ole vielä julkisen vallan käyttöä. Oikeus vahingonkorvaukseen tulee vasta sitten jos viranomainen neuvoo ja antaa vääriä ohjeita julkisen vallankäytön yhteydessä, niin että siitä syntyy selvää haittaa asianomaiselle.
Viranomaisen neuvonta- ja opastusvelvollisuus koskee ensisijaisesti tilanteita, joissa asiakasta tulee opastaa saamansa päätöksen muutoksenhakuun liittyvissä kysymyksissä, päätöksen sisältöön ja tulkintaan liittyvissä kysymyksissä, hallinnonalan normien tulkintaan liittyvistä kysymyksistä ja käytännöistä ja silloin, jos on asiakkaalle epäselvää kenelle viranomaiselle käsiteltävä asia kuuluu, tällöin tulee viranomaisen (Hallintolaki 8 § 2. mom): "Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen."
Virkarikos tulee kyseeseen vain silloin kun kyse on joko virkamiehen tahallisesta toiminnasta tai selvästä huolimattomuudesta, silloin kuin syntynyt haitta on vähäistä suurempi.
"Perustuslakihan ymmärtäekseni on lähinnä seremonaalinen tai julistuksellinen ja hallintolaki mielestäni myös hyvin ylimalkainen ja epätarkka."
Perustuslailla on etusija, ja esim. oikeudessa voidaan jättää alempi normi osin tai kokonaan huomioimatta sen perustuslain vastaisuuden takia, sen sijaan muulla viranomaisella ei ole tällaista oikeutta.
Hallintolaki on eräs hallinto-oikeuden keskeisimmistä yleisnormeista, mutta silti jo sinällään varsin tarkka ja selvä. Lisäksi pitää muistaa että monella erityishallinnon alalla voi olla voimassa kyseistä hallinnonalaa säätelevät erityisnormit jotka syrjäyttävät hallintolaissa säädetyn menettelyn osittain tai kokonaan.
Kivaa, kun kysyvät jopa perustuslakia. Olisiko syytä korostaa perustuslain jopa ensisijaisuutta, edes yli ajatteluun nähden? Näinhän se on tarkoitettu. Että vedotaan. § 106
Yksityisen ihmisen oikeusturva voi jäädä huomiotta jos vaan luetellaan lakia.
Muistettakoon pienetkin, ja vanhat kuninkaan kirjeet, mm. 1799.
hups, kirjoitusvirhe tapahtui, eli tarkoitin purustuslain 124 §.
Tämän lisäksi tarkentaisin sitä että ns. viittaamani asiakirja virhe perustuu siihen että vapaan sektorin yritys on löytänyt omista arkistoistaan minun asiaa koskevan asiakirjan jokan puuttuminen julkisen hallinnon asiassa on aiheuttanut minulle vahinkoa, Vapaan sektorin yritys kyllä on tunnustanut että julkishallinnon virkamies on pyytänyt heitä neuvomaan ja opastamaan julkisen hallinnon asiankkaita sekä kirjoittamaan / tulostamaan asiakirjan, vapaan sektorin yritys kyllä vetoo siihen että eheitä ei oltu opastettu julkisen vallan toimesta asiakirjan merkityksestä ja siksi asiakirjaa ei lähetetty eteenpäin tai palauttu minulle. Asiakirja kylläkin on minulle vapaan sektorin yrityksen toimesta toimitettu vasta vahingon ns. sattumisen jälkeen ja vapaan sektorin yritys ei ollut tietoinen asiakirjan merkityksestä .
..millaisesta asiakirjasta on tarkkaan ottaen kyse?
Eli onko kyse julkisoikeudellisesta asiakirjasta, kuten päätöksestä tai virallisesta rekisteröinnistä, vai yksityisoikeudellisesta asiakirjasta.
"Vapaan sektorin yritys kyllä on tunnustanut että julkishallinnon virkamies on pyytänyt heitä neuvomaan ja opastamaan julkisen hallinnon asiankkaita sekä kirjoittamaan / tulostamaan asiakirjan, vapaan sektorin yritys kyllä vetoo siihen että eheitä ei oltu opastettu julkisen vallan toimesta asiakirjan merkityksestä ja siksi asiakirjaa ei lähetetty eteenpäin tai palauttu minulle."
Ei käy ilmi sitä, millaisesta sopimussuhteesta on ollut kyse tämän yksityisen toimijan ja viranomaisen välillä.
Jos kyse on asiasta, jossa esim. rekisteröinti on siirretty osittain yksityiselle toimijalle, ja siitä on sopimus, niin tällöin voi olla jotain perusteita toimiin viranomaista vastaan, koska sopimus on ollut liian puutteellinen asiakkaan oikeusturvan kannalta.
Mutta muussa tapauksessa, eli kyse ei ole julkisen vallan käytöstä, vaan asiakirjasta joka muuttuu viralliseksi vasta sitten kun se on saapunut viranomaiselle, tai selvästi yksityisoikeudellisesta asiakirjasta, eikä asiakirjojen teko perustu selvästi sopimukseen vaan johonkin yleisluonteiseen ohjeeseen, vastuu vahingosta jää näillä tiedoin joko asiakirjan tehneelle yksityiselle toimijalle tai asianomistajalle.
Tämä koskee siis tapauksia joissa kyse on normaalista hallintotoiminnasta. Sen sijaan jos kyse on jostain hallinnon erityisalasta, näillä voi olla joitain asiaan liittyen omia normeja.
Mutta koska viesteistäsi ei käy ilmi mistä asiakirjasta on kyse, mistä viranomaisesta on kyse, ja miten asiakirjan puuttuminen on aiheuttanut ja mitä vahinkoa, sekä millaisesta yksityisestä toimijasta on kyse, on vaikea ottaa tarkemmin kantaa.
PS. Suosittelen panostamista viestien ulkoasuun ja kieleen, viestien ymmärtämisen helpottamiseksi.
melkoista pöperrystä tämä