Onneksi tämä potilaita myrkyttänyt hoitsu jäi kiinni sentään edes nyt.Tiedän-jokainen uhri on liikaa, eikä tämä varmaan uhrien omaisia enää paljon lohduta. Mutta karmeata ajatellakin, jos tilannetta ei olisi vieläkään huomattu.
Ehkäpä tämä saa hoitoalan johdon heräämään seuraavaan seikkaan:kannattaisiko vakinaistaa porukkaa-nyt sijaisia menee ja tulee, monta kertaa täysin tuntemattomia tyyppejä. Se, että osastolla on vakituinen henkilökunta ja "vakkarisijaiset" luo turvallisuutta jo ihan siksikin, että työn hallitsee paremmin sellainen, joka on osastolla pysyvästi.Puhumattakaan siitä, että kun ihminen tunnetaan, on helpompi puuttua tilanteeseen, jos jotain outoa alkaa ilmetä. ettei käy niin kuin meidän osastolla, jossa sijainen oli humalassa, mutta jengi ajatteli, että hän kenties on vain vähän erikoinen...
Joka alalla on vastuu. Ihan samallalailla bussikuski on vastuussa ihmishengistä.Kuitenkin hoitajan vastuu on myös suuri. Jos joku sekopää eksyy alalle, hänellä on moninkertainen mahdollisuus ottaa ihmiseltä henki! Insuliinia saa pistää jokainen hoitaja-myös lähihoitajat.Siksi erityisesti hoitoalalle pitäisi olla tosi tarkka syyni.Enää ei passaa ajattelu"otetaan nyt kuka satutaan saamaan".
en edelleenkään tajua, että alalla, jolla on huutava pula työntekijöistä ihmisiä ei vakinaisteta, töitä pätkitään jne.Nyt hyvistä työntekijöistä pitäisi pitää kynsin hampain kiinni.ne hyvät tyypit lähtee alalta, jos 16 vuoteen ei ole palkallista kesälomaa(yhden tarina tehy-lehdessä), jos lomat poltetaan tahallaan ketkuilulla ja sitten oikeuksiaan saa hakea tuomioistuinten päätöksellä. Silmiinpistävää on, että lähes aina hoitaja on tällaisen oikeusjutun voittanut.
Myöskin työhön perehdyttäminen on jokaisen oikeus.Tämä homma on meidän alalla ihan päin pyrstöä-ja kaupanpäälle pomoilla ihmeellinen ylimielinen asenne perehdyttämistä kohtaan.Nykyajan pomot eivät enää ole alaisiaan kyykyttäviä diktaattoreja-oikea pomo on esimerkkinä, hän ei itse arastel kääriä hihoja ja tulla kentälle, kun tarve vaatii.Hyvä pomo tietää, mitä kentällä tapahtuu.
Ehkäpä tämä saa hoitoalan johdon heräämään seuraavaan seikkaan:kannattaisiko vakinaistaa porukkaa-nyt sijaisia menee ja tulee, monta kertaa täysin tuntemattomia tyyppejä. Se, että osastolla on vakituinen henkilökunta ja "vakkarisijaiset" luo turvallisuutta jo ihan siksikin, että työn hallitsee paremmin sellainen, joka on osastolla pysyvästi.Puhumattakaan siitä, että kun ihminen tunnetaan, on helpompi puuttua tilanteeseen, jos jotain outoa alkaa ilmetä. ettei käy niin kuin meidän osastolla, jossa sijainen oli humalassa, mutta jengi ajatteli, että hän kenties on vain vähän erikoinen...
Joka alalla on vastuu. Ihan samallalailla bussikuski on vastuussa ihmishengistä.Kuitenkin hoitajan vastuu on myös suuri. Jos joku sekopää eksyy alalle, hänellä on moninkertainen mahdollisuus ottaa ihmiseltä henki! Insuliinia saa pistää jokainen hoitaja-myös lähihoitajat.Siksi erityisesti hoitoalalle pitäisi olla tosi tarkka syyni.Enää ei passaa ajattelu"otetaan nyt kuka satutaan saamaan".
en edelleenkään tajua, että alalla, jolla on huutava pula työntekijöistä ihmisiä ei vakinaisteta, töitä pätkitään jne.Nyt hyvistä työntekijöistä pitäisi pitää kynsin hampain kiinni.ne hyvät tyypit lähtee alalta, jos 16 vuoteen ei ole palkallista kesälomaa(yhden tarina tehy-lehdessä), jos lomat poltetaan tahallaan ketkuilulla ja sitten oikeuksiaan saa hakea tuomioistuinten päätöksellä. Silmiinpistävää on, että lähes aina hoitaja on tällaisen oikeusjutun voittanut.
Myöskin työhön perehdyttäminen on jokaisen oikeus.Tämä homma on meidän alalla ihan päin pyrstöä-ja kaupanpäälle pomoilla ihmeellinen ylimielinen asenne perehdyttämistä kohtaan.Nykyajan pomot eivät enää ole alaisiaan kyykyttäviä diktaattoreja-oikea pomo on esimerkkinä, hän ei itse arastel kääriä hihoja ja tulla kentälle, kun tarve vaatii.Hyvä pomo tietää, mitä kentällä tapahtuu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä olen vielä vapaa...
...joilla ei ole munaa kirjoittaa omalla nimimerkillään.
Onko suomalaiset niin itsetunnottomia, että omia mielipiteitä ei uskalleta huudella muuta kun äidin helmojen takaa...