Googlelöytöjä bugga-nimisestä tanssista:
http://mailgate.dada.net/sfnet/sfnet.harrastus.tanssi/msg00241.html :
Kytömäki 1 May 2002 (Lainaus Seppo Saarelalta)
"Olisikohan kyseessä mm. Åke Blomqvistin opettama helposti vietävä ns. easy-jive, jota myös nimellä bugga kutsutaan. Tanssi muistuttaa tosi paljon ruotsalaisten buggia, Blomqvist sanoo opettaneensa sitä Suomessa jo ennen ruotsalaisten bugg -villitystä. Musiikkina käy selkeäiskuinen 4/4 -musiikki, erot ruotsalaiseen buggiin ovat kuitenkin aika selkeät. 1. ero on hyvin pieni baunssi, tanssi sopii hyvin nopeaan, "flättiin" kappaleeseen, jossa tanssin dynamiikka tulee enempi vertikaalisesta liikkeestä kuin horisontaalisesta baunssaamisesta. 2. ero on se että tanssi tapahtuu melkolailla paikallaan jive-tyyliin, ei siis liikuta ympäri tanssilattiaa. 3. ero on se että lähes poikkeuksetta 3. askel tulee tytöllä taakse, jos 3. askeleen ottaa vaikkapa vain vierelle niin liikkeestä katoaa kuminauha hyvin helposti. Tässä kohdassa ruotsalaista buggia tanssineet tytöt tipahtavat säännöllisesti kyydistä ... 4. ero on johdettavissa edellisestä, eli 6-count -kuvioita ei käytetä, 4-count ja 8-count -kuvioita kyllä. 5.ero on
sitten kuvioissa, kun ne tekee 4-countina 6-countin sijaan niin tanssiin tulee vauhtia tosi paljon. 6. ero on ohjauksessa, tyttö ei liiku esim. pyörien eteenpäin jos ei ohjausta tule vaan on jatkuvasti miehen ohjauksen varassa. Ko. tanssi löytyy Blomqvistin opetusvideolta, sitä on helppo ja hauska tanssia vähemmän tanssineiden daamien kanssa, ruotsalaista buggia tanssineille voi olla aluksi vaikea muuttaa jo opittua asioita, koska ruotsalaisen buggin suola lienee juuri liikkuvuus, baunssi ja tytön itsenäinen, konemainen tíkuttaminen ilman ohjausta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000184614 :
Walkkaaja 30.4.2002
"Bugga tanssitaan Jiveformaatin mukaisesti linjassa ja paikallaan Jive-kuvioin. Askellusta en muista, mutta se on jostain WalkJiven ja Jiven välimailta. Tanssia on tietojeni mukaan opetettu Suomesskin jo ennen Buggin tänne tuloa. Tanssista käytetään myös nimitystä Easy-Jive. Tosin noita Easy-Jive versioitakin taitaa olla useampiakin. Ainakin tuolla maailmalla näyttää olevan tanssikouluilla, jopa koulukohtaisia erilaisia jiveformaattiin perustuvia tansseja.
Ruotsalaiseen Buggiin on ihan oma formaatti. Periaatteessa Buggin kuviot ovat "pyöreitä ja pyöriviä" ja tanssi on liikkuva. Toki paikallaankin Buggia tanssitaan runsaasti, mutta kuitenkin "pyöreän" Bugg-formaatin mukaisesti."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000185825 :
Walkkaaja 30.4.2002
"Onhan noita erilaisia Easy-Jive muotoja suomeenkin tullut vaikka kuinka paljon. Ensimmäisiä lienee Bugga, jota on tanssittu suomessa jo paljon aiemmin, kuin tätä ruotsalaista Buggia. Walk-Jiveä ja Buggaa monet pitävät ihan samana tanssina, kun sitten taas toisten mielestä ne ovat selvästi eri tanssit. Joskus minulta on kysytty, että missä olen oppinut tanssimaan buggaa, vaikka mielestäni tanssin Walk-Jiveä. Tai myös, että osaisinko Buggaa, kun osaan Walk-Jiveäkin, kun ne on luonteeltaan niin samantyyppiset tanssit. Seuraavaksi olisikin tarkoituksena paneutua tuohon Buggaan. Buggia olenkin ollut opettelemassa useammallakin pitkällä kurssilla. Siellä kouvolan suunnalla tosiaan tanssitaan myös Buggaa ja sitä Walk-Jiveä sekä Jivehumppaa. Bugin tanssijoita olen nähnyt siellä vain satunnaisesti."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000195154 :
Ville 3.5.2002
"Näistä Swing-musiikeista on kehittynyt erilaisia selkeästi tasaiskuisia tyylejä, kuten Neoswing, Neobilly, Retrorock 'n' Roll jne. Samoin näihin on kehitetty vastaavan rytmin omaavia tansseja. Englannin lisäksi näiden tanssien suosio on aika suuri myös Ranskassa. Myös Suomeen näitä tansseja on tullut jo varsin varhaisessa vaiheessa muutamien aktiivisten harrastajien toimesta. Tietojeni mukaan näitä olisi jopa opetettu joidenkin tanssinopettajien toimesta. Olisiko ollut Easy Jive, Uusi Jive ja Bugga nimet suomessa käytössä. Englannissa on yhden tämän tanssin puitteissa toimivan organisation nimi JIVEBUG. Tosta nimestä lienee tullut Bugga nimitys tälle tanssille Suomessa käyttöön. Englannissa tätä nimitystä ei nykytietojeni mukaan kuitenkaan käytetty. Myös nimitys Walk-Jive lienee ihan oma suomalainen keksintö. Olettaisin että Walk-Jive nimityksellä olisi tarkoitus korvata juuri tuo Bugga nimitys, koska sekaantumisvaara ruotsalaiseen Bugg nimeen on ilmeinen."
Ja loppuun vielä Raili Laineen artikkeli buggin kirjoitusasusta:
http://tanssi.net/keskustelu/56/58295.html#t
"Palstalla on äskettäin jälleen keskusteltu vilkkaasti bugg-nimen käytöstä. Keskustelun yhteydessä tuotiin esille minunkin opetukseni, koska olen tunneillani esitellyt tämän lajin kaksi nimitystä, bugg tai bugga. Olen tykännyt itse jälkimmäisestä, koska se sujahtaisi niin mukavasti suomen kieleen. Mutta käydyn palstakeskustelun vuoksi soitin nyt kielitoimistoon, ja sen ohjeet ovat yksiselitteiset: vieraskielinen konsonantiloppuinen sitaattilaina saa aina taipuessaan sidevokaaliksi i:n. Niinpä tästä eteenpäin Tanssikoulu Tanssipartnerissa siis opetetaan buggia."
http://mailgate.dada.net/sfnet/sfnet.harrastus.tanssi/msg00241.html :
Kytömäki 1 May 2002 (Lainaus Seppo Saarelalta)
"Olisikohan kyseessä mm. Åke Blomqvistin opettama helposti vietävä ns. easy-jive, jota myös nimellä bugga kutsutaan. Tanssi muistuttaa tosi paljon ruotsalaisten buggia, Blomqvist sanoo opettaneensa sitä Suomessa jo ennen ruotsalaisten bugg -villitystä. Musiikkina käy selkeäiskuinen 4/4 -musiikki, erot ruotsalaiseen buggiin ovat kuitenkin aika selkeät. 1. ero on hyvin pieni baunssi, tanssi sopii hyvin nopeaan, "flättiin" kappaleeseen, jossa tanssin dynamiikka tulee enempi vertikaalisesta liikkeestä kuin horisontaalisesta baunssaamisesta. 2. ero on se että tanssi tapahtuu melkolailla paikallaan jive-tyyliin, ei siis liikuta ympäri tanssilattiaa. 3. ero on se että lähes poikkeuksetta 3. askel tulee tytöllä taakse, jos 3. askeleen ottaa vaikkapa vain vierelle niin liikkeestä katoaa kuminauha hyvin helposti. Tässä kohdassa ruotsalaista buggia tanssineet tytöt tipahtavat säännöllisesti kyydistä ... 4. ero on johdettavissa edellisestä, eli 6-count -kuvioita ei käytetä, 4-count ja 8-count -kuvioita kyllä. 5.ero on
sitten kuvioissa, kun ne tekee 4-countina 6-countin sijaan niin tanssiin tulee vauhtia tosi paljon. 6. ero on ohjauksessa, tyttö ei liiku esim. pyörien eteenpäin jos ei ohjausta tule vaan on jatkuvasti miehen ohjauksen varassa. Ko. tanssi löytyy Blomqvistin opetusvideolta, sitä on helppo ja hauska tanssia vähemmän tanssineiden daamien kanssa, ruotsalaista buggia tanssineille voi olla aluksi vaikea muuttaa jo opittua asioita, koska ruotsalaisen buggin suola lienee juuri liikkuvuus, baunssi ja tytön itsenäinen, konemainen tíkuttaminen ilman ohjausta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000184614 :
Walkkaaja 30.4.2002
"Bugga tanssitaan Jiveformaatin mukaisesti linjassa ja paikallaan Jive-kuvioin. Askellusta en muista, mutta se on jostain WalkJiven ja Jiven välimailta. Tanssia on tietojeni mukaan opetettu Suomesskin jo ennen Buggin tänne tuloa. Tanssista käytetään myös nimitystä Easy-Jive. Tosin noita Easy-Jive versioitakin taitaa olla useampiakin. Ainakin tuolla maailmalla näyttää olevan tanssikouluilla, jopa koulukohtaisia erilaisia jiveformaattiin perustuvia tansseja.
Ruotsalaiseen Buggiin on ihan oma formaatti. Periaatteessa Buggin kuviot ovat "pyöreitä ja pyöriviä" ja tanssi on liikkuva. Toki paikallaankin Buggia tanssitaan runsaasti, mutta kuitenkin "pyöreän" Bugg-formaatin mukaisesti."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000185825 :
Walkkaaja 30.4.2002
"Onhan noita erilaisia Easy-Jive muotoja suomeenkin tullut vaikka kuinka paljon. Ensimmäisiä lienee Bugga, jota on tanssittu suomessa jo paljon aiemmin, kuin tätä ruotsalaista Buggia. Walk-Jiveä ja Buggaa monet pitävät ihan samana tanssina, kun sitten taas toisten mielestä ne ovat selvästi eri tanssit. Joskus minulta on kysytty, että missä olen oppinut tanssimaan buggaa, vaikka mielestäni tanssin Walk-Jiveä. Tai myös, että osaisinko Buggaa, kun osaan Walk-Jiveäkin, kun ne on luonteeltaan niin samantyyppiset tanssit. Seuraavaksi olisikin tarkoituksena paneutua tuohon Buggaan. Buggia olenkin ollut opettelemassa useammallakin pitkällä kurssilla. Siellä kouvolan suunnalla tosiaan tanssitaan myös Buggaa ja sitä Walk-Jiveä sekä Jivehumppaa. Bugin tanssijoita olen nähnyt siellä vain satunnaisesti."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=3000000000195154 :
Ville 3.5.2002
"Näistä Swing-musiikeista on kehittynyt erilaisia selkeästi tasaiskuisia tyylejä, kuten Neoswing, Neobilly, Retrorock 'n' Roll jne. Samoin näihin on kehitetty vastaavan rytmin omaavia tansseja. Englannin lisäksi näiden tanssien suosio on aika suuri myös Ranskassa. Myös Suomeen näitä tansseja on tullut jo varsin varhaisessa vaiheessa muutamien aktiivisten harrastajien toimesta. Tietojeni mukaan näitä olisi jopa opetettu joidenkin tanssinopettajien toimesta. Olisiko ollut Easy Jive, Uusi Jive ja Bugga nimet suomessa käytössä. Englannissa on yhden tämän tanssin puitteissa toimivan organisation nimi JIVEBUG. Tosta nimestä lienee tullut Bugga nimitys tälle tanssille Suomessa käyttöön. Englannissa tätä nimitystä ei nykytietojeni mukaan kuitenkaan käytetty. Myös nimitys Walk-Jive lienee ihan oma suomalainen keksintö. Olettaisin että Walk-Jive nimityksellä olisi tarkoitus korvata juuri tuo Bugga nimitys, koska sekaantumisvaara ruotsalaiseen Bugg nimeen on ilmeinen."
Ja loppuun vielä Raili Laineen artikkeli buggin kirjoitusasusta:
http://tanssi.net/keskustelu/56/58295.html#t
"Palstalla on äskettäin jälleen keskusteltu vilkkaasti bugg-nimen käytöstä. Keskustelun yhteydessä tuotiin esille minunkin opetukseni, koska olen tunneillani esitellyt tämän lajin kaksi nimitystä, bugg tai bugga. Olen tykännyt itse jälkimmäisestä, koska se sujahtaisi niin mukavasti suomen kieleen. Mutta käydyn palstakeskustelun vuoksi soitin nyt kielitoimistoon, ja sen ohjeet ovat yksiselitteiset: vieraskielinen konsonantiloppuinen sitaattilaina saa aina taipuessaan sidevokaaliksi i:n. Niinpä tästä eteenpäin Tanssikoulu Tanssipartnerissa siis opetetaan buggia."
Vastaukset 47
Vanhimmat
Oletpa nähnyt suuren vaivan kootessasi noita keskusteluita tänne!
Itse pidän buggista kuin hullu puurosta, vaikka minulla nuo "easy-jive" huuhaat menee toisesta korvasta ulos samantien.
Mutta yksi hauska juttu tuolla mainittiin: "jive-humppa"! Suomessa todellakin on niin alkeellinen bugg-taso jos katsotaan lavoilla bugg-nimistä tanssia tanssivien tasoa että perustellusti voidaan puhua mieluummin jive-humpasta! Se on hyvin kuvaava nimitys sille tyhmälle tyylille.
Mutta eikös toi jive-humppa ole juuri se avoimella käsiotteella paikallaan tanssittava muoto liikkuvasta käsiotteisesta kävelyhumpasta. Näin olen sen ymmärtänyt. Siispä kävelyhumppa joka tanssitaan jivemäisesti paikallaan. Ei tanssina mikään bugg, vaan reilusti humppa paikallaan tanssittavana muotona. Tanssin ilmiasustakin jo huomaa, että kysymyksessä on humppa eikä bugg.
Bugg ja bugga on kaksi eri tanssia. Åke Blomqvist on opettanut bugga-nimistä tanssia ilmeisesti jo ennen ruotsalaisen bugg-tanssin syntymää.
Blomqvist opettaa taas/edelleen bugga-nimistä tanssia, mutta en tiedä, onko se sitä hänen alkuperäistä buggaa vai opetetaanko siellä jotain tämän meille tutun ruotsalaisen buggin variaatiota.
Ainakaan muualla en usko tuota alkuperäistä buggaa enää (ainakaan buggan nimellä) opetettavan, vaikka jotkut tanssiseurat bugg-kurssejaan virheellisesti bugga-kursseina ilmoittelevatkin.
Bugg on siis tämän meidän nykyään tanssimamme ruotsalaislähtöisen tanssin kantasana, myös Suomessa, ei bugga! Ja Suomen Kielitoimiston mielipide bugg-sanan taivutuksesta on:
"vieraskielinen konsonanttiloppuinen sitaattilaina saa aina taipuessaan sidevokaaliksi i:n"
Eli ei: Bugga, buggan, buggaa, buggalle
Vaan: Bugg, buggin, buggia, buggille
(puhekielessä usein: buggi, bugin, buggia, bugille)
"Åke Blomqvist on opettanut bugga-nimistä tanssia ilmeisesti jo ennen ruotsalaisen bugg-tanssin syntymää."
Åke on niin vanha, että lienee opettanut buggaa täällä jo silloin Suomi kuului Ruotsille :)
Epäilen, et tuo viittaa johonkin stadin murresanaan tuo bugga. Ainakin senverran typerälle se kuulostaa.
" 3. ero on se että lähes poikkeuksetta 3. askel tulee tytöllä taakse, jos 3. askeleen ottaa vaikkapa vain vierelle niin liikkeestä katoaa kuminauha hyvin helposti. Tässä kohdassa ruotsalaista buggia tanssineet tytöt tipahtavat säännöllisesti kyydistä ..."
Kuulostaa Blomqvistin rockilta, jossa on neljä askelta, jotka tehdään ees-taas -askeleilla.
Se aloitetaan ees-taa askeleella mutta kyllä sieltä se jive-formaattikin löytyy. Joskus humppakurssilla opeteltiin jive-formaattista kävelyhumppaa, niin siellä oli muutama ilmeisesti blunkan oppilas ja he totesivat "ihan sama kun se lavarokki".
En vielä hahmottanut. Miten "blunkan rokin" askellus menee?
Onko tietoa, onko tuo Blunkan nykyään opettama bugga buggia, tuota "blunkan rokkia" vai jotain muuta?
Oma käsitykseni!
Se eessuntaassuttelu olisi sitä blunkan rokkia ja se mikä kulkee enemmän "täysin kuvioin" olisi sitä buggaa. Mutta kun se eessutaassuttelu kuluu siihen buggaankin, niin kai käytännössä saman tanssin eri versiot olisi kysymyksessä. Se rokki on vain suppeampi versio buggasta ja tarkoitettu ensisijaisesti aloitteleville lähinnä yläasteikäisille nuorille. Ja suurin osa kuvioista tanssitaan "eräänlaisessa promenaadiotteessa" sillä eessuntaas periaatteella ja väliin kädenalituksia.
Lyhyesti sanottuna rokki on alemman asteen tanssi ja bugga on saman tanssin kehittyneempi aste. Siis jos ne halutaan eritellä. Vielä lyhyemmin - sama tanssi.
No, kysyn sitten näin:
Meneekö blunkan rokin askeleet esim.: eteen, taakse, taakse, eteen? Vai miten tuo eessuntaassuttelu pitäisi tulkita?
Ja blunkan rokissa perusasento on siis promenadi?
"Se eessuntaassuttelu olisi sitä blunkan rokkia ja se mikä kulkee enemmän "täysin kuvioin" olisi sitä buggaa."
Tarkoitatko nyt "buggalla" tätä Blunkan tällä hetkellä opettamaa buggaa?
"Lyhyesti sanottuna rokki on alemman asteen tanssi ja bugga on saman tanssin kehittyneempi aste. Siis jos ne halutaan eritellä. Vielä lyhyemmin - sama tanssi."
Osaatko sanoa, onko tällä tanssilla mitään yhtymäkohtia buggiin?
menee ees-taas seuraavasti: askel eteen, askel taakse, askel taakse, askel eteen (muistuttaa tällöin käsittääkseni buggin perustaa) tai toisinpäin: askel eteen, askel eteen, askel taakse, askel taakse.
Tuo selviää, kun katsot rockin askeleet Blomqvistin videolta. Kirjastoissa noita on hyllyt täynnä.
""No, kysyn sitten näin:
Meneekö blunkan rokin askeleet esim.: eteen, taakse, taakse, eteen? Vai miten tuo eessuntaassuttelu pitäisi tulkita?
Ja blunkan rokissa perusasento on siis promenadi?""
Yritän jotain muistella, ja noiden pätkien avulla muisti jonkin verran virkistyi. Kaikki tietoni perustuu enemmän tai vähemmän "välikäden" tietoihin. Muutaman videon olen nähnyt.
Ei promenadia voine pitää varsinaisena perusasentona, mutta aika moni nuori sitä kuitenkin käyttää, kun siinä iässä ei uskalleta mennä tyttöä lähelle. Ja promenaadissa onnistuu askellus avauksen suuntaan, askel, viereen, askel, viereen, avauksen suuntaan ja takaisin. Ja sama suljetussa otteessa, eteen, viereen, taakse, viereen. Kun taitoa kehittyy, niin askellus kehittyy monipuolisemmaksi ja kädenalikuvioita mukaan.
Eikös lindyssäkin käyttetä ja sovelleta vastaavia "promenaadi-askelluksia"?
"" "Se eessuntaassuttelu olisi sitä blunkan rokkia ja se mikä kulkee enemmän "täysin kuvioin" olisi sitä buggaa."
Tarkoitatko nyt "buggalla" tätä Blunkan tällä hetkellä opettamaa buggaa?""
Siitä minulla ei ole harmainta avistustakaan, että mitä bugga nykyisin on. Eessuntaassuttelun tanssijoita olen kuitenkin aivan viimevuosinakin tanssikerhoissa tavannut.
"" "Lyhyesti sanottuna rokki on alemman asteen tanssi ja bugga on saman tanssin kehittyneempi aste. Siis jos ne halutaan eritellä. Vielä lyhyemmin - sama tanssi."
Osaatko sanoa, onko tällä tanssilla mitään yhtymäkohtia buggiin?""
One-steppejä ovat molemmat. Bugga tanssitaan paikallaan. Jiven ja boogin kuvioita on perinteisesti opeteltu kävelyaskeleilla. Mielestäni bugga on käytännössä jiven ja boogin kuvioharjoite, se on vaan sovitettu musiikkiin kävelyaskelluksiseksi tanssiksi.
Ja onhan vastaava tanssi ollut swingtanssien kursseilla extrana useampiakin kertoja. Tanssin nimi on ollut näissä tapauksissa jotain muuta kuin bugga.
Videolla:
http://www.tanssikoulublomqvist.fi/advertisement.htm
ennen tangontanssimista on nähtävistä kun Åke opettaa jotain tämän tyyppistä tanssia. Mistähän on kyse?
Tuota samaa opetettiin jo 8 v sitten Hollolan NS:n talolla (Kukko) nimellä lava rock.
Onneksi ei tänne sen tiukemmin juurtunut.
Kiitos klipistä!
Tuossa askellus on siis "eteen, taakse, taakse, eteen".
Tuo on juuri sitä, mitä opetan aivan alkeisalkeissa, jos on tavoitteena saada äkkiä onnistumisen elämyksiä.
Sopivaa nimeä en ole sille keksinyt. Niminä olen käyttänyt tilanteen mukaan lavarokkia, alkeisbuggia, easybuggia, jne. (Buggia se ei ole, mutta hyvä aloituslaji buggin pohjaksi.)
Onkohan tämä nyt blunkan rokkia vai blunkan buggaa vai jotain muuta?
Jaa että opetat ensin tuota "saadaksesi onnistumisen elämyksiä" vai?
Saako kysyä miksi? Minua on eniten tanssiurallani rassannut juuri opettajat jotka ovat opettaneet alkeissa kaikenlaisia helpotettuja versioita kustakin tanssista! Jälkeenpäin näitä puutteita ja virheitä on aika v-mäinen työ perata pois kun ensin on oppinut jollakin "helpommalla" tavalla!
Opeta heti ensi kerrasta lähtien kunnolla tekniikka vaikka siihen menisi kauemmin! Ne joita homma ei kiinnosta, tippuu luonnostaan pois ja saakin tippua vai onko tällaisessa kyse vain siitä että opettaja saa mahdollisimman paljon kiitosta kun oppilaat saavat "onnistumisen elämyksiä"?
Jos lavoilla katsellaan buggia niin näkee että on todella annettu "onnistumisen elämyksiä" liian aikaisin ja liian paljon kun useimmilla ei voi nähdä tanssivatko he buggia vai kävelyhumppaa!
Onnistumisen elämyksiä ei pidä saada jos homma ei mene niinkuin pitää! Näin se on! harjoittelukäskyjä vaan lisää!
"Opeta heti ensi kerrasta lähtien kunnolla tekniikka vaikka siihen menisi kauemmin!"
Aina tuohon ei ole mahdollisuutta. Asiat kun riippuu yleensä tilaajasta.
Jos kädenalitanssin opetukseen on varattu esim. puoli tuntia, niin aika vähissä on siinä opettajan vaihtoehdot.
Ja toisaalta, tanssihan tuokin on muiden joukossa. Ei ehkä valtatanssi, mutta tanssi kuitenkin. Tekniikka ei siinä ole yhtään sen väärempi, kuin jossain toisessakaan tanssissa.
"vai onko tällaisessa kyse vain siitä että opettaja saa mahdollisimman paljon kiitosta kun oppilaat saavat "onnistumisen elämyksiä"?"
Kaikilla on oikeus tanssia ja saada niitä onnistumisen elämyksiä. Myös hitaammin oppivilla! Helpotetut versiot mahdollistavat tämän.
Mainittu "eessuntaas" kuvio tanssitaan kaikkiin tuntemiini swingeihin noin tuolla tavalla "kävelyrytmillä", kuin se on tässäkin yhteydessä esitetty. Niin miksi sitä ei voisi mielestäsi tanssia käverytmiseen buggiin myös mainitulla tavalla. Onhan vastaava kuvio usein hiukan monipuoplisempi potkuineen, swiveleineen ja TAPpeineen, mutta perusta on usein juuri tässä mainittu askellus, myös buggiin.
"Aina tuohon ei ole mahdollisuutta. Asiat kun riippuu yleensä tilaajasta.
Jos kädenalitanssin opetukseen on varattu esim. puoli tuntia, niin aika vähissä on siinä opettajan vaihtoehdot."
Hmm. Jos minä olisin tanssinopettaja ja minulta "tilattaisiin" puolen tunnin kädenaliopetus niin sanoisin että ei käy! Mitään järjellistä tanssia ei VOI oppia puolessa tunnissa! Eikö mitään rajaa voi sitten pitää mihin suostuu ja mihin ei?
Puolessa tunnissa saa kyllä opetettua helpoista tansseista (bugg, fusku, lavafoxi yms.) perusaskeleen. Kaikki muu tanssitekninen osaaminen jää sitten seuraaviin kertoihin, samoin kuviot.
Jos taas puhutaan varsinaisesta jonkin tanssin osaamisesta. Siis ei luulotellusta, vaan että pari oikeasti pystyy jo tanssimaan ko. tanssia lajinomaisesti, niin minimiaika mikä siihen kuluu on pari, kolme aktiivista treenivuotta.
Jos sitten haluaa osata jonkin tanssin hyvin, niin minimissää siihen menee ehkä viisi vuotta.
Jos aikoo tulla todelliseksi taturiksi, niin pitää varautua 10 - 15 vuoden säännölliseen, johdonmukaiseeen ja ohjattuun treeniin.
" Puolessa tunnissa saa kyllä opetettua helpoista tansseista (bugg, fusku, lavafoxi yms.) perusaskeleen."
Aika halvalla pistät taas näitä lajeja. Saahan sinänsä puolessa tunnissa opetettua mihin tahansa tanssilajiin jonkinlaisen perusaskeleen. En silti oikein usko, että puolessa tunnissa kukaan todella oppii näiden lajien perusaskeleen. Ei ainakaan niin, että ulkopuolinen tarkkailija pitäisi sitä hyvin suoritettuna perusaskeleena.
Luit hieman hätiköiden viestini. Minähän nimenomaan kirjoitin: puolessa tunnissa saa opetettua...
Oppimisesta en puhunut mitään. Vaikkapa fuskun perusaskeleen oppiminen sellaiseksi, että se on hyvä, vie siis sen pari kolme vuotta. Jo niinkin yksinkertainen asia kuin tuplabaunssi, joka on fuskussa oleellinen on ei onnisut kaikilta koskaan, vaikka tansisivat sata vuotta.
Mutta ne luvun mukaan lattiaan otettavat askeleet _ja vain ne_, kyllä saa suurimman osan ihmisistä hahmottamaan jo puolessa tunnissa.
Enkä minä pistä halvalla noita lajeja, jos sanon että ne ovat helppoja tansseja. Ne nyt vain ovat helpompia kuin vaikkapa jive, salsa, foxtrot, argentiinalainen tango jne. Ehkä kuitenkin kaikista tansseista ihan helpoin on tämä suomalainen tavallinen rytkyjenkka.
Anteeksi näppihäröt edellisessä viestissä. Tämä vain siksi, ettei herra Humppis puutu niihin ja saa taas joitakin provosoitua niskaansa :)
Ärsyttää nämä "bugg on helppo tanssi"-heebot sillä todellisuudessa bugg on paljon vaikeampi tanssi hallita hyvin kuin joku jive. Jos bugg on mielestäsi helppo tanssi niin miksi sitten juuri kukaan kursseja käyneistä ei osaa tanssia sitä hyvin?
Kilpatanssityylistä rytky-jivea kyllä osaa monikin!
Minäpä puutun artikkeliin silloin, kun siinä on esitetty jotakin perusteellisesti väärää tai törkeätä.
Samalla usein kiinnitän lukijan huomion noihin pilkkuun kohdistuviin väkivallantekoihin ikäänkuin lisämausteena -osoittamaan, millä vakavuudella esitettyihin väitteisiin ja niiden esittäjän asiantuntemukseen on syytä suhtautua.
"Hmm. Jos minä olisin tanssinopettaja ja minulta "tilattaisiin" puolen tunnin kädenaliopetus niin sanoisin että ei käy! Mitään järjellistä tanssia ei VOI oppia puolessa tunnissa!"
Eli jos joku pyytää vaikkapa juhlien (polttarit/häät/synttärit) ohjelmanumeroksi puolen tunnin mittaista kädenalitanssikurssia, niin siitä pitäisi kieltäytyä? En ymmärrä miksi! Eikö heillä ole oikeutta saada tuota iloa? Tarviiko kaikkien osatakaan tanssia just niin vitun "oikein"? Ja mikä edes on _oikein_?
Minusta tanssi (kun seuratanssista on kyse) on onnistunut silloin, kun
molemmilla on ollut kivaa ja kehenkään ei ole sattunut!
"Eikö mitään rajaa voi sitten pitää mihin suostuu ja mihin ei?"
Opetuksella on aina joku tavoite. Ja se ei suinkaan ole aina sama! Opettajan pitää osata sopeuttaa opetuksensa ryhmän tarpeen ja tavoiteen mukaan. Em. tapauksissa tavoite ei ole leipoa tanssimestareita, vaan järjestää mukava ohjelmanumero ja mahdollistaa tekemisen ilo! (Ja tätä kautta mukana olleet ehkä parhaassa tapauksessa saavat jopa tanssikipinän!)
Kun askeleet ja vientiliikkeet ovat helpot, päästään äkkiä varsinaiseen tanssimiseen kiinni.
Ja, kuten sanottua, ihan oikea tanssi se on tuo "blunkan rokkikin", vaikkei valtatanssi olekaan! Eikä se syö millään tavalla esim. buggin opettelua, jos opettaja osaa valita opetettavat kuviot oikein.
Kerropas muuten nyt sitten minulle, mitä haittaa esim. tuon "blunkan rokin" oppimisesta on tanssin oppimiseen jatkossa!
Vanha totuushan on että helppo tanssi on tanssillisesti vaikea. Jive kommentistasi olen eri mieltä. Kilpatanssin jive on intensiteetiltään niin rankkaa, että siihen ei lavatanssijoilla ole valmiuksia. Lavatanssina jive ja boogi ovat melkein sama tanssi. Varsinkin kun boogiin on alettu tanssimaan yleisesti rock-askelta ja jiven rock-askel voidaan korvata muilla askel iskulle askelluksilla.
"bugg on helppo tanssi"-heebot sillä todellisuudessa bugg on paljon vaikeampi tanssi hallita hyvin kuin joku jive."
Jospa tuo onkin totta ja siitä syystä en ole nähnyt yhtään esteettisesti nautittavaa bugg-esitystä vielä Suomessa (enkä kyllä Ruotsissakaan) Esim. rock`n`swing GB-kisoissa (Suomessa) parhaatkin buggin tanssijat ovat lähinnä koikkelehtijoita.
Jospa kyseessä onkin niin helkkarin vaikea tanssi, ettei kukaan kuolevainen saa sitä näyttämään muulta kuin lähinnä hyvän tanssin parodialta?
Vakavasti puhuen juuri yksinkertainen tanssi (mikä bugg siis on) vaatii, näyttääkseen edes joltakin, helvetin hyvän tanssijan ja kun sellaiset ovat tosi harvassa, niin siksi bugg näyttää lähinnä remmeltämiseltä.
Hyvännäköistä jivea taas näkee lavoillakin aika usein. Siis jos sinne on eksynyt joku vankan kilpatanssipohjan omaava tanssija. Jenkkitanssijoiden jivehan on parhaimmillaankin aika ränsistynyttä jalkojen ulkosyrjillä pökkelöintiä, polvet väärään suuntaan eli ulospäin harottaen, ilman baunssia, ilman lantiota, ilman mitään.
Se taas, että hyvännäköistä jivea näkee, johtuu siitä, että sitä on Suomessa treenattu jom niin kauan. Eli on paljon ihmisiä, jotka ovat aloittaneet jiven treenaamisen jo lapsena ja siksi liike on kunnossa. He kaikki ovat käytännössä kilpatanssijoita.
Ikävä totuus nimittäin on, että jos jiven tai muiden kilpalattareiden treenaamisen aloittaa vasta aikuisiässä, niistä ei juuri koskaan tule enää aivan sellaisia kuin pitäisi. Niiden vaatimaan vartalon likkeeseen täytyy käytännössä kasvaa. Tämä on kyllä tiedossa kilpatanssipiireissä, eikä asiasta siellä tarvitse väitellä.
Lavapuolella kun taas ihmiset aloittavat usein esim. kolmekymppisinä vasta treenaamaan, niin on täysin mahdotonta enää kehittyä todella hyviksi. Tämä pätee muihinkin lajeihin vrt. voimistelu, taitoluistelu yms.
Sitä haittaa että blunkan rokki on lajina hanurista eikä sitä tanssi juuri kukaan koskaan eikä missään! Tanssillisesti se näyttää lähinnä buggin parodialta. Jos tuota joku pöllö viitsii opetella niin hän ei löydä toista samanlaista pöllöä mistään jonka kanssa sitä voisi tanssia joten hukkaan menee! Toinen haitta on se että kun rupeaa opettelemaan oikeaa buggia niin on pirunmoinen pois opettelu tuollaisesta eessuntaas-"rokista". Käytännössä tuollaisten sekundalajien opettelusta ei siis ole muuta kuin haittaa! Lisäksi sen olemassaolo sekoittaa jo muutenkin ihan liian sekavaa bugg-opetusta joka suomessa lähinnä susel-ohjaajien toimesta on sellainen sillisalaatti ettei siitä ota selvää enää pirukaan. Yksi ohjaaja lähtee aloitukseen etujalalla, toinen takajalalla ja kolmas keskijalalla jne. Että revi siitä motiivia!
Tai no, voihan sitä tietysti opettaa vaikka mitä mutta pitää muistaa mainita oppilaille ettei se ole mitään oikeaa käyttökelpoista tanssia vaan jokin pelleversio jostain olemassaolevasta lajista! Etteivät vaan erehdy luulemaan siinä onnistumisten huumassa osaavansa tanssia...
Kierrän kaukaa sellaisia "onnistumisia" jakelevat tanssinohjaajat! Jos opetetaan kerran jotain yleistä, nimeltä mainittua olemassaolevaa tanssilajia niinkuin buggia niin sitten pitää olla joku vähimmäistaso mitä opetukselta vaaditaan.
Ei siihen riitä pelkkä: "jipii, osaan astua neljä askelta flättinä!"
"Jospa tuo onkin totta ja siitä syystä en ole nähnyt yhtään esteettisesti nautittavaa bugg-esitystä vielä Suomessa (enkä kyllä Ruotsissakaan) Esim. rock`n`swing GB-kisoissa (Suomessa) parhaatkin buggin tanssijat ovat lähinnä koikkelehtijoita."
Aika huvittavaa on verrata tätä väitettäsi siihen, että boogie woogie on mielestäsi hieno tanssi. Nykybugg on hyvin boogie-vaikutteista mm. tanssiasennoiltaan ja tanssijoiden välisen raamituksen puolesta. Jos sekä seuraaja ja viejä käyttäisivät molemmat triple steppejä, voisi puhua liikkuvasta boogie woogiesta.
"Hyvännäköistä jivea taas näkee lavoillakin aika usein. Siis jos sinne on eksynyt joku vankan kilpatanssipohjan omaava tanssija."
Hyvännäköistä KILPAjiveä. Alkuperäisen jiven (lindyn/jitterbugin) kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.
"Eli on paljon ihmisiä, jotka ovat aloittaneet jiven treenaamisen jo lapsena ja siksi liike on kunnossa. He kaikki ovat käytännössä kilpatanssijoita."
Jälleen KILPAjiven treenaamisen. Huvittavaa on aikaisempaan viitaten lausumasi, ettet ole nähnyt yhtään esteettisesti nautittavaa bugg-esitystä edes Ruotsissa. Ruotsissa on paljon jo varhaislapsuudessaan buggin treenaamisen aloittaneita kilpailijoita ja muita bugg-tanssijoita, joilla on vankka tanssitausta. Voisi kuvitella, että näillä on oikeaoppinen bugg-perusliikkuminen hallussaan.
"Ikävä totuus nimittäin on, että jos jiven tai muiden kilpalattareiden treenaamisen aloittaa vasta aikuisiässä, niistä ei juuri koskaan tule enää aivan sellaisia kuin pitäisi. Niiden vaatimaan vartalon likkeeseen täytyy käytännössä kasvaa."
Eli ovat tanssilajeina teknisesti niin vaativia, että päästäkseen huipulle pitää aloittaa lapsena. Näin taas KILPApuolella. Vapaassa maailmassa säännöt ovat väljemmät ja rajat leveämmät. Ei ole samanlaista pilkun ja liikkeenviilausta kuin vak./lat. -puolella.
"Lavapuolella kun taas ihmiset aloittavat usein esim. kolmekymppisinä vasta treenaamaan, niin on täysin mahdotonta enää kehittyä todella hyviksi."
Näin KILPApuolen taustaa vasten. Tottahan on, että tanssillisuus ja tanssitekninen osaaminen on huomattavasti hankalampaa hankkia, mitä myöhemmin aloittaa. Aikuisiällä tanssin treenaamisen aloittaneen liikkuminen ei näytä niin luonnolliselta kuin lapsena tanssin treenaamisen aloittaneen liikkuminen.
Muuten tuo on täysin teoreettista, kun Suomessa ei taida vielä olla ketään, jota olisi systemaattisesti treenautettu lavapuolen tansseissa varhaislapsuudesta alkaen. Mitään tanssillista ideaalimallia ei siis ole lavapuolella.
Käytännössä bugg on ruotsissa vapautunut kaikista aikaisemmista rajoituksistä. Nykyisin se tanssitaan vapaalla viennillä vapaita kuvioita musiikkeihin missä toimii askel iskulle askellus, sekä baunssi on tanssittavan musiikin mukainen. Liikkuvassa bugissa tietysti ylläpidetyn liikkeen suunta vaikuttaa tanssin luonteeseen. Käytännössä on kysymyksessä onestep-swing.
Suomessa uudet suuntaukset buggissa herättävät selkeästi voimakkaampaa vastarintaa kuin ruotsissa. Ruotsissa tanssijat yksinkertaisesti kyllästyivät "jauhamaan" samaa tiukasti määriteltyä formaattia vuodesta toiseen, jopa vuosikymmeniä. Suomessa bugg on kuitenkin sen verran uusi tanssi, ja vastaavaa kyllästymistä ei ole vielä ehtinyt tapahtua.
"Muuten tuo on täysin teoreettista, kun Suomessa ei taida vielä olla ketään, jota olisi systemaattisesti treenautettu lavapuolen tansseissa varhaislapsuudesta alkaen."
Olisikin se hieman ihmeotus sellainen lapsi, joka joutuisi systemaattisesti treenaamaan humppaa, lavafoksia, jenkkaa ja buggia. Mahtaisi olla kaverit harvassa...
"Samalla usein kiinnitän lukijan huomion noihin pilkkuun kohdistuviin väkivallantekoihin ikäänkuin lisämausteena -osoittamaan, millä vakavuudella esitettyihin väitteisiin ja niiden esittäjän asiantuntemukseen on syytä suhtautua."
Pilkkuihin on parempaa suomenkieltä. Ai ai ai.
VIRHE!!!!!
...kertaa peruskoulun äikän oppimäärä!
Niin, ja mene lepäämään!
Näkyy olevan romahtaminen lähellä.
Ei äikän vaan äidinkielen.
VIRHE!
...luojan lykky, ettei noin typeriä opettajattaria oikeasti ole olemassa.
(Aika moni vakituisesti tanssittamistani, parhaimmistoon kuuluvista onkin juuri opettajia, joten tiedän oikean tason.)
Sinulla alkaa lipsumaan kun kiihdyt...
Huonoa suomenkieltä aivan joka viestissä.
Tuossa alempana esim. "onkin" pitäisi olla ovatkin.
Missä ihmeen alempana?
Jos haluat, että teksteilläsi on jotakin käyttöä ja luettavuutta, laita viittauksiin linkki tai ainakin selvä osoite näkyviin.
P.S. "...alkaa lipsumaan..." on edelleen huonoa suomen kieltä, vaikka kielitoimisto onkin jo taipumassa sen hyväksynnän puoleen.
"suomenkieltä" sensijaan on jo ihan väärin. Kirjoitetaan erikseen.
Yhdyssanojen ja sanaliittojen heikko hallinta kertoo kirjoittajan kehnosta sivistystasosta todella lahjomattoman selvästi.
Tyylitaju ja huumorintaju ainakin sinulta ovat tyystin hukassa (kaiken muun lisäksi).
Ymmärrystä ei voi jakaa eikä jatkaa, sillä on tultava toimeen, minkä on sattunut saamaan, joten otan osaa surkean tilanteesi vuoksi.
"Jos tuota joku pöllö viitsii opetella niin hän ei löydä toista samanlaista pöllöä mistään jonka kanssa sitä voisi tanssia joten hukkaan menee!"
Jos viejä vie "blunkan rokkia" ja seuraaja osaa seurata, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
"Toinen haitta on se että kun rupeaa opettelemaan oikeaa buggia niin on pirunmoinen pois opettelu tuollaisesta eessuntaas-"rokista"."
"Blunkan rokin" askellus ei ole millään tavalla ristiriidassa buggin askelluksen kanssa.
Kas kun et kiellä vaikkapa foksin tai valssin opettelua, perusteena, että se sotkee buggin oppimista! :-O
"Yksi ohjaaja lähtee aloitukseen etujalalla, toinen takajalalla ja kolmas keskijalalla jne."
Jos aloitussuunta sekoittaa sinut noin tolaltasi, niin suosittelen siirtymään niiden luovuttaneiden kastiin, joista ensimmäisessä viestissäsi mainitsit!
Jos vakioituja kaavoja kaipaat, siirry kilpatanssin puolelle.
"Jos opetetaan kerran jotain yleistä, nimeltä mainittua olemassaolevaa tanssilajia niinkuin buggia niin sitten pitää olla joku vähimmäistaso mitä opetukselta vaaditaan."
Minä en ole koskaan nimittänyt tätä käsittelyn alla olevaa tanssia buggiksi!
"Ei siihen riitä pelkkä: "jipii, osaan astua neljä askelta flättinä!""
On paljon ihmisryhmiä, joille tuon ja parin kuvion osaaminen on suuri asia: ekaa kertaa tanssiopetukseen uskaltautuvat, lapset, nuoretkin, erilaiset vammaisryhmät, jne.
Minun maailmani on ilmeisesti hieman laajempi ja moniulotteisempi kuin sinun. Pyydän sinua lukemaan ketjun vielä kerran ajatuksella läpi.
Mutta, sinulla on mielipiteesi ja minulla on myös mielipiteeni, jota sinä et onnistunut "perusteluillasi" muuttamaan, joten käyttäkäämme aikamme johonkin hyödyllisempään. Tai niin ainakin minä teen.
Näkemiin.
Tällä palstalla kiusataan usein vanhoja mulkkuja. Ei saa sellaista tehdä. Vanhoilla mulkuilla on muutenkin tarpeeksi rankkaa.
Kun elämästä loppuu seksi ja erotiikka, on huomio keskitettävä pilkkuihin ja niiden nussimiseen.
Kysykää vaikka keneltä 70-vuotiaalta tanssisedältä
Soitin Åkelle ja kysyin häneltä tuosta buggasta, sen historiasta.
Hän kertoi ehdottaneensa 35 vuotta sitten ruotsalaiselle tanssinopettajalle Nils Håkan Karlssonille jiven yksinkertaistamista neljään askeleeseen. Bomqvistin mukaan Karlsson kehitti tästä ajatuksesta oman tanssin, nimesi sen buggiksi ja alkoi opettaa sitä Ruotsissa n. 30 vuotta sitten.
Tämä siis Blomqvistin kertomaa.
Tuohon bugga-sanaan asti emme muihin asioihin versoneessa keskustelussamme ehtineet.
Hän ei suostunut kertomaan, millaisia tansseja ovat hänen opetusvalikoimassaan näkyvät rock, rock-jive ja bugga, vaan käski tulla tunnille ottamaan selvää tai ostaa hänen videonsa. (Todellinen ammattilainen ei kuulemma tuollaisia asioita ilmaiseksi kerro!)
Muutenkin oli juttunsa sen verran sfääreistä (ja osin loukkaaviakin), että ne vain vahvistivat epäilyksiäni tuon hänen bugg-tarinansakaan kaikkien yksityiskohtien paikkansapitävyydestä...
Mutta tällainen tarina siis häneltä ruotsalaisen buggin alkuperästä.
"Hän ei suostunut kertomaan, millaisia tansseja ovat hänen opetusvalikoimassaan näkyvät rock, rock-jive ja bugga, vaan käski tulla tunnille ottamaan selvää tai ostaa hänen videonsa."
Ostakaapa huviksenne Blunkan opetusvideo niin saatte hillitöntä hupia pariksi illaksi. Ette tietenkään opi siltä tekeleeltä yhtään mitään, mutta naurua piisaa. On kyllä niin surkea esitys. Sekoilua, köpöttelyä, väärään rytmiin tanssimista, tanssien nimien unohtamista. Aivan luokatonta kamaa.
Jouduin hetken aikaa keräilemään itseäni ja miettimään mitä sanoisin, kun hän kysyi, olenko koskaan nähnyt hänen videoitaan. :D
Meinasin sanoa, että eipä ole tullut koskaan saunaillan huviksikaan katseltua, mutta sanoin sitten vain yksinkertaisesti, että en ole.
Mikä ei näin jälkeenpäin ajateltuna kyllä pidä ihan 100% paikkaansa.
Epäilen tuota tarinaa buggin synnystä. Käsittääkseni bugg on lähtöisin ainakin 60-luvulta eli vähintään yli 40 vuotta sitten, jolloin Nils-Håkan Carlzon alkoi kokeilemaan aluksi kuusiaskelista bugg-versiota.
Suomalainen 50-luvun jivemestari varmistaa Cometsin pyrstötähtönen -lehden haastattelussa (syys 2006), että jo 60-luvun alussa Ruotsissa laskettiin buggissa neljään. Blomqvistin väite siitä, että hän olisi ollut aikaansaamassa neliaskelista buggia 70-luvulla (35 vuotta sitten) ei vaikuta pitävän tämänkään valossa paikkaansa.
Olen etsinyt artikkelia buggin varhaisvaiheista missä oli selvitetty erityisesti buggin formaatin muodostumista pyöreäksi/pyöriväksi. En löytänyt joten yritän muistella.
Siis muistini mukaan - eli sen artikkelin. 60-luvun toisella puoliskolla, olisiko ollut maininta vuodesta 1968, Bugg sai pyöreän muotonsa, kun ykkönen alettiin tanssimaan toisen jalan eteen ristiin samalla vartaloa "pyöräyttäen eli kiertäen" askeleen suuntaan. Ja kolmosta samaan tyyliin taakse ristiin. Näin tanssittu perusaskel toimikin erittäin hyvin pyörivään kuvioon, missä nainen kiertää miestä. Tästä muodostui pyörivän buggin perusmuoto, mikä vakiintuikin lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi buggin muodoksi.
Ykkönen ristiin eteen ja samalla vartaloa kiertäen on tanssittu "jive" tanssina Amerikassa jo ainakin 40-luvulla. Sama tanssittiin myös suoralla eteen taakse askeleella. Tanssijoiden askel voi olla sama tai niissä voi olla selviäkin eroja. Esimerkiksi naisen tanssiessa kieputtelua, miehen askel saattoi olla - yksi sivulle, kaksi viereen(TAP), kolme sivulle, neljä viereen(TAP).
Buggin periaate on ollut käytössä Amerikassa jo paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset kehittivät siitä kansallistanssinsa. Ruotsalaisten oma tyyli on bugg tanssin kehittäminen liikkuvaksi ympäri salia kiertäväksi tanssiksi. Lisäksi ruotsalaista on bugg-musiikki, bugg-iskelmä ja bugg rock - ruotsalaiset ovat tästäkin riidelleet, että kumpi olisi sitä oikeaa bugg-musiikkia. Musiikin vapautumisen myötä riitelykin ruotsissa loppui ja jatkuu suomessa. Tosin suomessa riitely koskee enmmän tanssityyliä, kun nykyisen musiikin myötä buggia tanssitaan entistä enemmän musiikista johtuen humppamaisesti.