Olemme ex-mieheni kanssa eronneet helmikuussa, mutta emme ole tuota omaisuuden ositusta vielä suorittaneet. Omistamme siis edelleen yhdessä asunnon, jossa ex-mieheni asuu. Koska minä olen se "köyhempi" osapuoli, ja erosimme minun pyynnöstäni, en sen kummemmin halua hankaloittaa hänen elämäänsä. Pitääkö meidä tehdä ositussopimus, vai voidaanko hoitaa lainat ja asunnonomistukseen liittyvät paperit pankissa, ja sitten vain sovussa jakaa muut? Ex-mieheni ei asiasta rupea vastaisuudessa tappelemaan, enkä minäkään, joten en todellakaan viitsisi tehdä tästä mitään suurta juttua enää. Kaiken lisäksi olemme ihan hyvissä väleissä. Onko lain puolelta vaatimuksia, vai onko sopimus vain tulevia riitatilanteita varten. Onko kellään kokemuksia?
osituksesta
en tajuu mitään
3736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sovintojakoon.
Ositusopimuksen voi tehdä netistä löytyvän mallin mukaisesti.
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/ositussopimus
Jos teillä on asunnon osakekirja pankissa, lainojen uudelleen ruuvamista yms, kirjatkaa asiat sopimukseen.
Pankki tarvitsee tuollaisen sopimuksen.
Soittakaa pankkiin ja varatkaa aika.
Ei se sen kummempi paperi tarvitse olla kuin mitä tuossa edellä mallina tuotiin esille. Siihen vaan sitten molempien nimet ja todistajat myös. Ja hyvä se on toimittaa maistraattiin rekisteröitäväksi pahan päivän varalle. Sitä ei toki tarvitse tehdä,´jos asiat hoituvat muutenkin.
Mutta kyllä pankki ja verottaja tarvitsevat osituskirjan, kun osakeomistusten siirtoja yms. tehdään, jotta ei tule verotusseuraamuksia tms. ongelmaa...
Tarvitsette ositussopimuksen, jos sen perusteella omistussuhde asunnostanne on muuttumassa. Oletan että exäsi lunastaa sinun osuutesi, ja ottaa lopun lainan vastattavakseen (edellyttäen että se pankille sopii).
Ellei osituksessanne ole tosiaan mitään muuta... autoja, kesämökkejä, tms. isompaa omaisuutta irtaimiston lisäksi (tai muita velkoja), on ositussopimus tosiaan melko yksinkertainen asia.
Vaikka netistä löytyykin pohjia, kannattaa se ositussopimus edes luetuttaa juristilla (ei maksa paljoa), jottei mahdollisesti jälkikäteen tule sanomista tai ositusta toinen ryhdy riitauttamaan.
Ositussopimus tapauksessanne on kuin kauppakirja, sillä erotuksella... ettei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa jos lunastuksessa ei tarvitse käyttää pesän ulkopuolisia varoja.
Kohdallanne asia on helppo sikäli, että itse asia on jo sovittu... nyt se vain kirjataan asianmukaiseksi sopimukseksi.
Ellei exäsi ole yrittäjä, eikä hän ole mahdollisesti ole pantannut muihin velkoihinsa osaa asunnostanne... ei ole kummempaa syytä rekisteröidä ositussopimusta maistraattiin... vaikkei siitä mitään haittaakaan ole.