Haluaisin mielelläni kuulla faktoja, miksi valita ns. oikea järkkäri (Canon EOS/Nikon D jne.) mieluummin kuin esim. Panasonicin DMC-sarjan kamera?
Panasonicin kameran saa ~500 eurolla ja siinä on optinen zoom aina 500 mm asti ja pikseleitä riittää. Jos ostan "oikean" järkkärin, ja hommaan rungon lisäksi esim. 55-200mm ja -500mm putket, hintaa tulee roimasti lisää verrattuna tuohon Panasoniciin.
Jossain on oltava ero. Onko noissa halvemmissa kiinteäputkisissa kameroissa esimerkiksi pienemmät kennot, jolloin kuvanlaatu varsinkin suuremmilla herkkyysalueilla kärsii? Vai onko tekniikka muuten huonompaa (-> huonompi kuvanlaatu)?
Kiitos neuvoista etukäteen!
Panasonicin kameran saa ~500 eurolla ja siinä on optinen zoom aina 500 mm asti ja pikseleitä riittää. Jos ostan "oikean" järkkärin, ja hommaan rungon lisäksi esim. 55-200mm ja -500mm putket, hintaa tulee roimasti lisää verrattuna tuohon Panasoniciin.
Jossain on oltava ero. Onko noissa halvemmissa kiinteäputkisissa kameroissa esimerkiksi pienemmät kennot, jolloin kuvanlaatu varsinkin suuremmilla herkkyysalueilla kärsii? Vai onko tekniikka muuten huonompaa (-> huonompi kuvanlaatu)?
Kiitos neuvoista etukäteen!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitä pienempi kenno, sitä enemmän kohinaa ja huonompi dynamiikka. Myöskään objektiivi ei kykene tuottamaan riittävän tarkkaa kuvaa pienelle kennolle, jotta kaikki pikselit 10MP:n pokkarissa hyödyntyisivät.
Jos kiinteälinssiset olisi yhtä hyviä, kuin järjestelmät, ei järjestelmiä kannattaisi tehdäkään, eikä niitä kukaan ostaisi.
Tiedätkö, että 500 millinen digijärjestelmässä on noin 750 mm näennäispolttoväliltään.
Noissa kiinteälinssisissä on 500 milliä vastaava polttoväli todellisuudessa vain noin 84 mm.
Täyttä huijausta siis, vaikka kuvakulma vastaakin 500 millistä.
>>>>>Tiedätkö, että 500 millinen digijärjestelmässä on noin 750 mm näennäispolttoväliltään.
Noissa kiinteälinssisissä on 500 milliä vastaava polttoväli todellisuudessa vain noin 84 mm.
Täyttä huijausta siis, vaikka kuvakulma vastaakin 500 millistä.
Mitä tämä käytännössä (otetussa kuvassa) tarkoittaa, että kuvakulma vastaa 500-millistä, mutta todellinen polttoväli onkin vain 84mm?
Juuri noin. Sitä tarkoitetaan kun sanotaan "kinovastaavuus".
Niin, en mielestäni saanut aivan selkeää vastausta. Eli mitä tarkoittaa tuo, että kuvakulma on näennäisesti sama kuin 500mm putkella mutta todellinen polttoväli onkin esim. 85mm. Miten se käytännössä näkyy valokuvassa?
> Haluaisin mielelläni kuulla faktoja, miksi valita ns. oikea järkkäri (Canon EOS/Nikon D jne.) mieluummin kuin esim. Panasonicin DMC-sarjan kamera?
Riippuu ihan täysin a) omista tavoitteistasi ja b) budjetista.
Kompaktien etuna on monipuolisuus; kattava zoomi, yleensä vähintääkin kohtuulliset makrokuvausmahdollisuudet sekä vielä mahdollisuus kuvata videopätkiä, ja kaikki tämä yhdessä, kohtuullisen pienessä paketissa. Järkkäriin tarvittaisiin 2 tai 3objektiivia saman polttovälialueen & makrokuvausmahdollisuuksien saamiseksi, jolloin hintaa tulisi pitkälti toista tonnia.
> Jossain on oltava ero. Onko noissa halvemmissa kiinteäputkisissa kameroissa esimerkiksi pienemmät kennot, jolloin kuvanlaatu varsinkin suuremmilla herkkyysalueilla kärsii? Vai onko tekniikka muuten huonompaa (-> huonompi kuvanlaatu)?
Ihan ensimmäinen rajoitus tulee siitä, että jos kompaktin ominaisuudet eivät riitäkään, haluat esimerkiksi paremman valovoiman (tai kapeamman terävyysalueen) tai laajakulmaisemman objektiivin kuin mihin kameran zoomi venyy, niin se on sitten tekemätön paikka kompaktin kanssa (no, onhan noita laajakulmalisäkkeitä, mutta niiden käytettävyys on heikko).
Myös liikkuvien kohteiden kuvaus on nihkeämpää, järkkärien tarkennusjärjestelmältä tämä käy paljon paremmin. Ja kohinan määrässä on tosiaan suuri ero, järkkärillä menee vielä ISO 800 ilman suurempaa tuskaa, kompakteilla jälki on yleensä jo täysin kelvotonta vastaavalal herkkyydellä. Tässä kohtaa on kyllä hyvä pitää mielessä, että halpojen kittizoomien valovoima on varsin heikko, telepäässä yleensä f/5,6 ja superzoomeilla f/6,3, mikä on siis pykälän tai pari kompaktien valovoimaa huonompi ja syö järkkärien herkkyysedun lähes kokonaan. Toisaalta, jos haluat kuvat muuallakin kuin auringonpaisteessa ja olet valmis investoimaan objektiiveihin jopa tonnin per kpl, niin silloin ei kompakteilla ole enää paljoa jakoa.
Oma järkkäriä edeltänyt kamerani on Panasonix dmc fz5. Se on hyvä pokkari ja uudemmat mallit vielä kehittyneimpiä. Mutta kyllä järjestelmäkamera vain tuottaa aivan toisen luokan kuvaa. Ja ennen kaikkea järkkärärin kanssa mahdollisuudet kehittyä ovat paljon paremmat. Jos vertaa pokkarin ja järjestelmäkameran käsisäätöjä, niin järkkärissä ne ovat huomattavasti helpompia kuin pokkarissa. Ja niin kuin edellisessä viestissä sanottiin, valinta riippuu myös tavoitteista. Ja toisaalta onhan pari vuotta sitten otettu vuoden luontokuva otettu pokkarilla eli silläkin saa laadukasta kuvaa.
Vaikka pokkarissa olisikin sarjakuvausominaisuus, niin yleensä pokkari ei tarkenna joka kuvaa. Taas verrataan järkkäriin, niin järkkäri tarkentaa joka ainoan kuvan erikseen. Järkkärin kennohan on 5-6 kertaa isompi, joka näkyy taas kuvanlaadussa. Siinä missä pokkarin omistajat kiroavat, että kuvia ei voi ottaa pimeässä kunnolla, niin järkkärin omistajat ottavat vielä pitkään. Syy miksi optiikka maksaa enemmän, johtuu vain siitä, että siinä on käytetty parempaa lasia. Se taas tuo vähemmän näitä vääristymiä kuvaan. Kyllähän Canon on tehny jopa 1200 millisen optiikan, joka maksaa paljon, painaa 16kg, mutta kuvanlaatu on silti loistava. Tuohon laitetaan vielä 1.6 croppikertoimella oleva kamera ja 2x telejatke, niin ollaan jo 3840mm optiikassa. Mutta toisaalta valovoima on enään tuossa F11. Taas jos jättäisi telejatkeen pois, niin croppikertoimella varustettu kamera näkisi tuon optiikan 1920mm, jolla saisi jonkinlaisia kuvia avaruudesta.
> Vaikka pokkarissa olisikin sarjakuvausominaisuus, niin yleensä pokkari ei tarkenna joka kuvaa.
Olet pihalla kuin lumiukko. Kyllä pokkaritkin normaalissa sarjakuvauksessa tallentavat joka kuvan. Sekoilet ilmeisesti joistain kameroista löytyvän erikoistoiminnon kanssa, jossa kamera jatkuvasti laukaisinta painettaessa ottaa jatkuvasti kuvia puskurimuistiin, mutta tallentaan ainoastaan 5 viimeistä tjsp. kun laukaisin päästetään. Tempulla saadaan toteutettua "negatiivinen suljinviive", koska mukaan tulee myös pari kuvaa, jotka on otettu juuri ennen kuin kuvaaja on ehtinyt reagoida vapauttamalla laukaisimen.
> Siinä missä pokkarin omistajat kiroavat, että kuvia ei voi ottaa pimeässä.
Kyllä järkkärin omistajatkin kiroavat valon riittämättömyyttä - eikä siihen tarvita edes kovin härämää, jos/kun kamerassa on kiinni valovoimaltaan heikko telezoomi. Siis juuri tällainen parin satasen arvoinen tuplakitin 70-300 mm tele.
> Syy miksi optiikka maksaa enemmän, johtuu vain siitä, että siinä on käytetty parempaa lasia.
Täydellistä paskapuhetta. Kompakteissa käytetään ihan vastaavia materiaaleja ja rakenneratkaisuja kuin järkkärienkin objektiiveissa. Hinnassa on kyllä eroa, mutta syynä on kompaktin objektiivien paljon pienempi koko, joten raaka-aineita kuluu vähemmän, linssien liikutteluun riittää köykäisemmät moottorit jne.
> > Vaikka pokkarissa olisikin sarjakuvausominaisuus, niin yleensä pokkari ei tarkenna joka kuvaa.
>Olet pihalla kuin lumiukko. Kyllä pokkaritkin normaalissa sarjakuvauksessa tallentavat joka kuvan.
Tuossa luki että pokkari ei TARKENNA, eikä "tallenna".
> Tuossa luki että pokkari ei TARKENNA, eikä "tallenna".
No joo, tulipa äkkipäätä luettua väärin. Mutta siitä huolimatta väitteesi ei pidä paikkaansa, vaan paremmista kompakteista löytyy yleensä jatkuva tarkennus, joka säätää tarkennusta kuvien välillä, myös sarjatulella. Tulinopeus saattaa ottaa aika pahasti takkiin, siis tyyliin 2 fps kertatarkennuksella ja 0,7...1,5 fps sarjatulella.
"... kertatarkennuksella ja 0,7...1,5 fps sarjatulella..."
En enää sanoisi tuota sarjatuleksi ;-)
No, pokkarin on helpompi tarkentaa melkein oikein kun syväterävyyttä on laajakulma-asennossa nenästä horisonttiin.
Jos taas kuvaat tuolla telepäällä niin ei taida liikkuvaa kohdetta saada teräväksi Erkkikään.
Kopioin tähän vanhan kirjoitukseni alkukesältä:
Moi !
Pokkareiden ongelmat kuvattaessa ovat minun näkemykseni mukaan seuraavat;
Hitaus. Hitaus joka tavalla, käynnistys, tarkennusviive, laukaisuviive...
Ergonomian ongelmat, pieneen pilaan yritetään tunkea liikaa ominaisuuksia, manuaalitoiminnot ovat yleensä liki käyttökelvottomia tai ainakin hyvin hankalakäyttöisiä. Manuaalitarkennus liki mahdoton käyttä saati varmistua että kuva on jonnekkin haluttuun kohtaan terävä.
Pientä kameraa on hyvin hankala pitää tukevasti tai laukaista niin ettei se heilahda (puristaen).
ETSIN on yleensä ala-arvoinen, lcd-etsimen käyttö auringossa on liki mahdotonta ja optisetkin etsimet ovat yleensä vain suuntaa antavia.
kuvan laatu, liian pienet pikselit (kohina), liian iso syväterävyys (kohdetta mahdoton erottaa taustasta) Optiikan geometria (ym) virheet.
Nämä tulivat heti mieleen.
Tässä muutama syy miksi kuvaan järjestelmäkameralla. Monella tuntemallani henkilöllä on molemmat, kapakkaan otetaan mukaan se pikku pokkari jolla "juoppokuvat" onnistuvat tai eivät, ei mitään väliä. Jos halutaan hyviä kuvia otetaan järkkäri mukaan ja nähdään vaivaa hyvän kuvan saamiseksi. Ilman kokemusta ei tietenkään järkkärillä saa kovin hyvää tulosta aikaiseksi, opetteleminen on kaiken perusta.
"There is no free lunch"!
Miksi luulette että "Hesarin kuvaajat" käyttävät järkkäreitä jos pikku pokkarilla saisi helpommin hyviä kuvia väkijoukon yli kuvattaessa?
Miksi luulette että ammattikuvaajat käyttävät järjestelmäkameroita kaikkeen jos pokkareilla saisi halvemmalla ja helpommin hyvää jälkeä?
--
saa enempi onnistuneita kuvia.Hyvässä valossa kuvanlaadussa ei ole isoja eroja