Tässä meidän perheemme kasvatusperiaatteita listattuna niistä asioista, jotka ovat niin itsestään selviä, että tulevat automaattisesti mieleen kun puhutaan lapsista ja lasten kasvatuksesta.
Koska naapuripalstalle usein tullaan haukkumaan ja ojentamaan huostavanhempia kyvyttömyydestä lapsen kasvatukseen, niin ole hyvä ja jatka listaa vielä, koska me täällä - en ainakaan minä - emme tämän paremmin ymmärrä, mitä lapsi tarvitsee. Tarkennetaanko vähän, mitä nuo haukkujat oikein tarkoittavat? Mitä seuraavasta listasta puuttuu?
Koska naapuripalstalle usein tullaan haukkumaan ja ojentamaan huostavanhempia kyvyttömyydestä lapsen kasvatukseen, niin ole hyvä ja jatka listaa vielä, koska me täällä - en ainakaan minä - emme tämän paremmin ymmärrä, mitä lapsi tarvitsee. Tarkennetaanko vähän, mitä nuo haukkujat oikein tarkoittavat? Mitä seuraavasta listasta puuttuu?
Vastaukset 16
Vanhimmat
-Lapsi on aina saanut huomiota, hellyyttää ja rakkautta niin paljon kuin hän on näyttänyt tarvitsevan.
-Käyttäytymisen rajat on asetettu rakastavasti, mutta määrätietoisesti.
-Ei yksikään sijaishuoltopaikka pysty tarjoamaan tarkemmin rakennettua arkea ruokailu-, ulkoilu- ja nukkumaanmenoaikoineen kuin kotona on aina annettu.
-Siisteyskasvatus annettu asianmukaisesti (pitääkö niin itsestäänselvä asia mainita)
-Hänet on opetettu ottamaan oma vastuunsa kodin arkiaskareissa.
-Hänen mielipidettään kunnioitetaan perheen yhteisiä päätöksiä tehtäessä.
-Lapsi on opetettu arvostamaan ja kunnioittamaan itseään, kuten myös toisia ihmisiä, heidän yksityisyyttään, yksilöllisyyttään, kunniaansa ja loukkaamattomuuttaan.
-Laajassa tuttava- ja ystäväpiirissämme hän on tottunut luontevaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kauniisiin käytöstapoihin.
-Häntä on ohjattu joustavuuteen, toisen mielipiteen kunnioittamiseen ja erimielisyyksien sovittelun, mutta myös tiettyyn määrätietoisuuteen oman itsensä puolustamisessa.
-Häntä on suojeltu vaaroilta, väkivaltaohjelmilta, pienempänä jopa tv-uutisilta.
-Häntä on myös suojeltu aikuisten huolilta.
-Häntä on aina ohjattu ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa ikätasoaan vastaavasti ja myös toimimaan siinä.
-Hänelle on opetettu tervettä työn arvostusta ja oikeaa rahan käyttöä, sekä vastuuntuntoa asioiden hoitamisessa.
-On ohjattu terveisiin elämäntapoihin, sekä oman terveyden ja sairauden hoitamiseen.
puolestani tämän:
Kun vähän päälle yksivuotiaana lapsella ilmeni enemmän tai vähemmän erikoista käyttäytymistä, olemme tavallisen terveydenhuollon lisäksi:
-käyttäneet lasta 2-3 v neuvolassa ylimääräisessä painon ja pituuden seurannassa
-itse oma-aloitteisesti hakeutuneet kontaktiin lasten terveydenhuollon kanssa ehkä noin 200 - 300 kertaa
-kun olin päivät töissä, aamut ja illat hoidin kotia ja lasta, luin öisin ravitsemustiedettä, että oppisin tietämään tärkeistä ravintoaineista kaiken mahdollisen lapsen erikoisten ruokailutottumusten takia. Apua ja neuvoja ammatti-ihmisiltä lapsen ruokavalion suhteen oli mahdoton saada. Käskettiin vain antamaan Multi-tabsia, sekä seuraamaan painon kehitystä, vaikka lapsi olisi ollut kk:n syömättä. Jos en olisi opiskellut ravintoaineista, en olisi pystynyt laatimaan listaa lapsen tarvitsemista lisäravinteista, joiden turvin hän on kasvanut ja kehittynyt normaalisti. Yksikään pirun ammatti-ihminen ei tullut tässä asiassa vastaan! Ravitsemusterapeutilla tarkistutin listan valitsemistani lisäravinteista. Ei tällä yhteiskunnalla ole tarjota muuta kuin huostaanotto, jos siltä jotain pyydetään.
-monet kymmenet ylimääräiset lisäpalaverit tarhahenkilökunnan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, psykologien, erikoissairaanhoitajien, terveydenhoitajien, lääkärien JOKAISEN KANSSA aina erikseen tavallisen vanhempain tapaamisen LISÄKSI
-samoin koulussa loputonta keskustelua eri tapaamisilla rehtorin, joka aineen opettajan, erityisopettajan, terveydenhoitajan, koulupsykologin kanssa
Kun yksi yhtään auttamaton 2-vuotinen terapiajakso on takana, huomaat vuoden sisällä, että olette ajautuneet samaan kierteeseen eri sairaalassa. Ja taas on edessä samat keskustelut eri psykologien, terapeuttien, erikoissairaanhoitajien ja lääkärien kanssa, tietysti JOKAISEN KANSSA ERIKSEEN, eri tapaamisilla.
Kaiken tämän olet tehnyt vuosien ajan vapaaehtoisesti lapselle apua hakemalla ja sitten äkkiä huomaatkin törmänneesi paikkaan, jossa lapselle tehdään huostaanotto.
Kertokaa, miten lasta olisi pitänyt vielä kaiken edellä mainitun lisäksi hoitaa!
olemme.
Kertokaa nyt viisaat kaiken haukkujat, mitä olisi pitänyt tehdä vielä edellisten lisäksi, että tämän yhteiskunnan 'avulta' eli huostaanotolta olisi vältytty! Voimme jatkaa keskustelua sen mukaan, mitä edellisistä unohtuneita asioita esiin nostetaan.
Sana on vapaa! Anna palaa!
>Tällaisia me huostaanottovanhemmat
Kirjoittanut: surelta osalta 18.8.2007 klo 13.21
olemme. <
Uskokoon ken haluaa
ehkä vieraitakin lapsia.
Kysymyksessähän ei ole kenenkään uskon asia, ei edes sinun! Kuitenkin heti piti laittaa vähättelevä ja toista mitätöivä vastaus, kun näköjään muunlaiseen ei omalta kyvyttömyydeltään ajatella asioita ja asioista ei kyetä. Häpeäisit.
onko se joku nalle puh, mutta asiassa se on. Meillä huostaäideillä on olemassa uskottavuusongelma, kyllä useimmat ihmiset sen kummempia ajattelematta sortuvat ajattelemaan, että vikaa on tai täytyyhän vikaa olla kun huosta on tehty.
Ns. tavallisten ihmisten joita huosta ei kosketa eivät voi uskoa sossujen pahuuteen ja sijaisbisnekseen. Ainoastaan sijaiskotien bisneksen tekemisen monet haistavat ja sitä kautta kiinnostuvat verorahojen väärinkäytöstä. Kyllä jonkin aikaa vei omallakin kohdallani kun ei tuntenut olevansa ihminen ollenkaan, mutta kun naapurit ja tuttavat aikansa seurattuaan eivät mitään muutosta minun käyttäytymisessäni ja elämässäni ole huomanneet entiseen, ihmettelevät yhteiskunnan löysää rahaa. Vielä rahan tuhlaaminen näkyy siinäkin, että ennen naapurit näkivät minun lähtevän tunnollisesti aamuisin työpaikalleni ja nyt olen kertonut että elän yhteiskunnan piikkiin työttömänä sosiaalilautakunnan venyttäessä lasten palauttamista ja maksaakseen sijaiskodille vasta hankittua kaksi uimarantaista kesämökkiä, ilmeisesti niemessä on tämä heidän uutukainen hankintansa.
huostaanottoäiti, tosin ex sellainen ja tuo aloitus on minun. Mitä sinä haluat kommentillasi sanoa?
Miksi sinua harmittaa se, että suuri osa huostaanottoja on väärä toimenpide kyseisen perheen kohdalla?
Mitä nautintoa se sinulle tuo, että mollaat ja haukut myös niitä perheitä, joista on tehty AIHEETON huostaanotto?
Eivätkö aiheelliset huostat riitä sinulle kohteeksi?
mollaajat ja toisten haukkujat saisivat harrastaa itsetutkiskelua siinä mielessä, että mikä ihmeen tarve mahtaa olla toisten mielettömään haukkumiseen siellä korvien välissä. Sieltä se syy älämööhön löytyy, ei läheskään aina toisissa ihmisissä.
Ajattelenkin monesti, että fiksusti kasvatetut lapset eivät käyttäydy niin moukkamaisesti kuin näillä palstoilla nuo huostavanhempien yhteen nippuun laittajat ja haukkujat.
edellä esitetty listaus ollenkaan suurempaa osaan huost.ottovanhemmista. Tai sanottaisko vaikka sijareiden tunemiin vanhempiin. siksi kai täällä jotkut sijarit "huokailee". Se ei suinkaan mielestäni tarkoita sitä, etteikö uskottaisi myös teitä lähes täydellisiksi kuvattujakin vanhempia olevan joukossa. Esittämänne lista oli niin täydellinen, että vaikea uskoa, että moni sijarikaan sellaiseen täydelliseen vanhemmuuteen yltää, puhumattakaan sitten laitosten työntekijöistä.
Uskon, että teidän muutamien kohdalla asia on, kuten kerrotte, ettekä olisi itse mitenkään pystyneet huost.ottoa estämään. Eli teille on tehty se paljon puhuttu aiheeton huost.otto, josta me kaikki yhdessä olemme todella pahoillamme teidän sekä lastenne puolesta ja toivomme, että asiat oikaistaisi mahd.pian. MUTTA tässäkään tapauksessa ei voida mennä yleistyksiin. Läheskään kaikki huotat kun eivät ole aiheettomia ja ne lapset yleensä juuri asuvat sij.perheissä ja me puhumme heidän tarpeistaan ja puolustamme heitä ja heidän oikeuksiaan. Tässä ei pitäisi olla ollenkaan vastakkain asettelua, vaan kaikkien pitää myöntää, että huostia on tehty sekä aiheesta, että aiheetta. Aiheellisia on sijareilla täysi oikeus puolustaa, eikä se tarkoita sitä, että he samalla hyväksyisivät aiheettomat huostat.
juuri siihen johtopäätökseen, että ilmeisesti suuri osa päihdeperheistä huostaanotetuista lapsista sijoitetaan perheisiin. Myös päihdeperheistä tehtyjen huostaanottojen prosenttiluku kaikista huostaanotoista ja sijaisperheiden määrä ovat koko lailla yhtä suuret. Sen lisäksi tiedän perheisiin sijoitetun myös aiheetta huostaanotettuja lapsia, mutta en jaksa tästä kiistellä täällä kaikesta vastaan väittävien kanssa.
Tiedän myös sen ihan omakohtaisesti, että aiheettomasti huostaanotettu lapsi pahimmillaan päätyy sijaishuollossa huonompiin oloihin kuin hänellä on kotona ollut. Se, että puhut vain muutamista aiheettomista huostaanotoista, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meitä on paljon, paljon enemmän kuin sijaisvanhemmat jostain syystä haluavat myöntää ja se jos mikä on käsittämätöntä ihmisiltä, jotka muka puolustavat lasten oikeuksia.
Lapsen väärä kohtelu on raivostuttavaa! Siitä varmaan voimme olla yksimielisiä? Aiheettomissa huostaanotoissa ei olla koskaan menty yleistyksiin! Miksi te siis väitätte sellaista?
Vähintään yhtä paljon kuin on puhuttu aiheettomista, olen minäkin kirjoittanut myös siitä epäkohdasta, että monet nimenomaan aiheelliset huostaanotot tehdään liian myöhään! Miksi täällä valehdellaan, väännellään ja mitätöidään näitä kirjoituksia? Sinäkin korostat tuota, että aiheettomia ei saa yleistää, niin miksi ihmeessä te usein kuitenkin yleistätte kaikki aiheellisiksi. Teidän liittonne puheenjohtaja on tehnyt paljon hallaa näillä yleistyksillään ja tämä palsta kyllä jaksaa jatkaa ansiokkaasti samalla linjalla.
On yhtä raivostuttavan väärin jättää aiheellinen huostaanotto tekemättä kuin syytön lapsi aiheetta repäistä irti hyvästä kodistaan ja hyvistä vanhemmistaan! Yhtä uskomattomia ja järkyttäviä molemmat tilanteet!
Ja kuka nyky-Suomessa ei olisi nähnyt alkoholistivanhemman kohtelevan lastaan huonosti? Mutta mitä ihmettä riehuminen ja vanhemman haukkuminen hyödyttää lasta siinä tilanteessa? Ei totisesti yhtään mitään. Ja vielä vähemmän se hyödyttää ketään lasta, että suuren lapsijoukon kaltoinkohtelu aiheettoman huostaanoton muodossa halutaan painaa villaisella, niin kuin niitä ei olisi olemassakaan. Tai vähintään vähätellään jatkuvasti niiden määrää. Aika kaksinaamaisen valikoivaa lasten puolustamista tuollainen!
Aiheellisia huostaanottoja olen esim. minäkin aina puolustanut, mikä helkkarin yksinoikeus siihen vain sijareilla muka on? Jos aikuinen on vilpittömästi lasten tilanteesta huolissaan, ei hän silloin voi unohtaa kumpaakaan ryhmää, ei omissa kodeissaan huonosti kohdeltuja lapsia, mutta ei myöskään aiheettomien lastensuojelutoimien kaltoinkohtelemaksi joutuneita lapsia, niin kuin nyt näytetään suurelta osin tehtävän.
En kovin paljon jaksa ja ehdi lukea tätä palstaa nykyisin, mutta se vähä mitä joskus ehdin, on aika masentavaa luettavaa. Hyvin vähän täältä löytyy todellisia lapsia puolustavia ja heidän oikeuksiaan parantavia kirjoituksia, mutta kaikkia bio-vanhempia yleistäen haukkuvia kyllä sitäkin enemmän.
Joskus olen ihmetellen ajatellut, että ihan kuin osa ihmisistä olisi ryhtynyt sijaisvanhemmaksi ihan vain saadakseen hehkuttaa joidenkin alkoholistien piittaamattomuutta omista lapsistaan. Kai se sitten niin on, että siitä löytyy joidenkin elämänsuola, mutta lasten puolustamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Olen tutustunut päihdehuollon sivustoihin ja siellä monessa paikassa puhutaan päihteisiin sairastuneista ihmisistä. Käytin kerran tuota termiä jossain kirjoituksessani ja se sai aikaan valtaisen haukkumis- ja mollausmyrskyn. Minkähän takia? Bio-puolella on hyvin tavallista, jos joku vanhempi kertoo omasta päihdeongelmastaan, niin joku katkaisuaseman siivooja hyökkää paikalle raivokkaiden haukkumisten kera, miten jopa katkaisuhoito on kuulema aivan turhaa. Vai niin.
On se vain kumma, että katkaisun kautta moni päihderiippuvainen on onnistunut pääsemään kunnon päihdehoitoon ja siitä taas on kyllä paljon hyviäkin tuloksia. Ja on tietysti myös epäonnistuneita hoitoyrityksiä, jolloin hoidettava ei ole ollut oikein motivoitunut raitistumiseen tai yksinkertaisesti liian heikko taistelemaan pitkälle kehittynyttä riippuvuutta vastaan.
Mutta kai se solvausten yleistävä suoltaminen on joillekin niin suuri ykkönen, että siinä saavat lasten oikeudetkin jäädä pieneksi kakkoseksi sen tarpeen toteuttamisen rinnalla. Minua ei ole koskaan missään epäilty tai syytetty päihteiden käytöstä, mutta siitä huolimatta olen valmis puolustamaan myös niihin sortuneiden ihmisten oikeutta inhimilliseen elämään, oikeutta pyrkiä niin halutessaan raitistumiseen, mutta sitä tämä yhteiskunta ei pidä tarpeellisena läheskään kaikille tarjota. Moni näiden palstojen sokeista solvaajista näyttää kaiken kukkuraksi luulevan pelkkää silloin tällöin katkolla poikkeamista varsinaiseksi päihdehoidoksi. Se on kuitenkin se ainut apu, mitä monelle alkoholistille on tarjota ja se on väärin, niin heitä itseään kuin heidän lapsiaankin kohtaan.
Aiheesta voisin kirjoittaa vaikka pari tuntia, mutta laitetaan nyt tällä kertaa piste tähän.
puhut. Näin se juuri on. Aivan liian usein ollaan niitä kiviä toisten päälle heittelemässä, asioihin sen paremmin perehtymättä.
Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa, eikä saa tuntematta toista tehdä hänestä valehtelijaa tai luuseria, vain sillä perusteella, ettei itsellä ole omakohtaista kokemusta juuri vastaavasta.
Olen oikeudenmukaisuuden kannalla ja sitä mieltä, että aivan kaikkia ihmisiä pitää kohdella oikeudenmukaisesti.
saa mitä haluaa.
Omituista, sijaisvanhemmuutta tuskin sivuavaa,
depattia.
yhteistyössä biologisen, sijaisvanhemman ja
jopa sossunkin myötävaikutuksella?
Vai eikö asia kiinnostakaan sijaisvanhempia?
Mitään asiallista keskustelua täällä näköjään. Sekaan hyökkää hetipaikalla kaikenmollaajia haukkujia vaikka aloituksessa yritetään herättää kehittävää listausta.
Ollaan me sijaisvanhemmat pahoja. Mutta herran tähden, minä en ole tiennytkään että kunta ostaisi meille niemennokkaan huvilan! Soitanpa heti maanantaina ja haluan.
Ja mehän olemme kaiken pahan alku ja juuri. Ilman meitä ei huostaanottoja olisi, ymmärsinkö asian oikein?
ainakin tuntuu kovasti sivuavan sijaisvanhemmuutta.
Ja aloituksessa nimenomaan noilta haukkujilta kysyttiin selvällä suomenkielellä, että mitä tuosta listasta vielä puuttuu. Ei siihen aloittaja vastannut sanallakaan itse.
ehkä kannata itse lähteä tälle linjalle:
"Ja mehän olemme kaiken pahan alku ja juuri. Ilman meitä ei huostaanottoja olisi, ymmärsinkö asian oikein? "
Älä viitsi lähteä tuolle linjalle.