Kirjoittelin tänne aiemmin, kuinka suomi on säästänyt sievoisen summan verattunua muihin maihin maksamalla hoitajille ala-arvoista palkkaa. Löysin artikkelin, joka tuntuu tukevan ajatuksiain...
Hoitoalalla vankat perusteet syksyn palkkaneuvotteluihin
Suomi menestyy yleensä mainiosti erilaisissa kansanvaltaisuutta ja ihmisten hyvinvointia koskevissa vertailuissa. OECD:n terveydenhuoltoa koskevassa selvityksessä Suomen menestys jää hyvin tulkinnanvaraiseksi.
Jossakin katsannossa voidaan pitää erinomaisena saavutuksena, että Suomi on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ainoa jäsenmaa, joka on kyennyt vuosina 1990-2005 vähentämään terveydenhuollon menoja bruttokansantuotteeseen nähden. Suomi käytti 2005 terveydenhuoltoon 7,5 prosenttia kansantuotteestaan, kun järjestön keskiarvo oli yhdeksän prosenttia.
OECD:n tilastoista löytyy yksi hyvä selitys Suomen niukoille menoille. Meillä maksetaan lääkäreille ja sairaanhoitajille paljon pienempää palkkaa kuin järjestön jäsenmaissa keskimäärin. Sairaanhoitajien palkka on 20 prosenttia keskiviivan alapuolella. Suomea heikompi palkkataso löytyy esimerkiksi Meksikosta ja Turkista. Suomalainen hoitoväki saa OECD:n laskelman mukaan 29 500 euroa vuodessa.
Hoitoalan ammattijärjestö Tehy ilmoitti keskiviikkona, ettei kansainvälisen vertailun tulos ollut sille yllätys. Järjestön puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola totesi, että ainoa ratkaisu on hoitajien palkkojen tuntuva korotus, jos terveys- ja sosiaalipalvelut halutaan säilyttää Suomessa. Tehyn on määrä kertoa prosenttitavoitteensa syksyn palkkaneuvotteluihin elokuun aikana.
OECD:n raportti antaa pontta hoitoväen vaatimuksille, vaikka perusteet palkankorotuksille ovat muutenkin vankat. Sairaanhoitajien muutto ulkomaille ja muihin ammatteihin on jo johtanut vakavaan työvoimapulaan sairaaloissa. Ongelma käy kalliiksi kunnille, jotka joutuvat kilpailemaan hoitajista ja käyttämään vuokratyövoimaa. Pahimmassa tapauksessa terveydenhuollon näivettyminen vie pohjan hyvinvointiyhteiskunnalta.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on luvannut, että valtio tulee tukemaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Tukirahojen määrästä hän, kuten muutkin ministerit, on vaiennut. Työehtosopimuksesta neuvottelevan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannalta tilanne on hankala, ellei valtiovalta kerro, kuinka paljon se on valmis korvaamaan kunnille hoitoalan korotuksia.
Ajatus tasa-arvotuposta on jo sellaisenaan vaivalloinen, sillä kunnissa on töissä paljon muitakin pienipalkkaisia naisia. Yksistään hoitajien palkan korottaminen OECD:n keskiarvon tasolle maksaisi 800 miljoonaa euroa. Vastaava tasokorotus koko julkiselle sektorille tietäisi neljän miljardin euron lisämenoja.
Koska rahaa on rajallisesti, päättäjien on pakko panna asiat tärkeysjärjestykseen. Tässä tilanteessa neuvoksi kelpaa hyvin kansalaisten mielipide. Tuoreen kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista korjaisi tasa-arvotupolla mieluiten sairaanhoitajien palkkoja ja runsas kolmannes perus- ja lähihoitajien palkkoja. Muiden ammattiryhmien kuoppakorotukset keräsivät vajaan kymmenen prosentin suosion.
Julkaistu 20.7.2007 2:31:34
Hoitoalalla vankat perusteet syksyn palkkaneuvotteluihin
Suomi menestyy yleensä mainiosti erilaisissa kansanvaltaisuutta ja ihmisten hyvinvointia koskevissa vertailuissa. OECD:n terveydenhuoltoa koskevassa selvityksessä Suomen menestys jää hyvin tulkinnanvaraiseksi.
Jossakin katsannossa voidaan pitää erinomaisena saavutuksena, että Suomi on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ainoa jäsenmaa, joka on kyennyt vuosina 1990-2005 vähentämään terveydenhuollon menoja bruttokansantuotteeseen nähden. Suomi käytti 2005 terveydenhuoltoon 7,5 prosenttia kansantuotteestaan, kun järjestön keskiarvo oli yhdeksän prosenttia.
OECD:n tilastoista löytyy yksi hyvä selitys Suomen niukoille menoille. Meillä maksetaan lääkäreille ja sairaanhoitajille paljon pienempää palkkaa kuin järjestön jäsenmaissa keskimäärin. Sairaanhoitajien palkka on 20 prosenttia keskiviivan alapuolella. Suomea heikompi palkkataso löytyy esimerkiksi Meksikosta ja Turkista. Suomalainen hoitoväki saa OECD:n laskelman mukaan 29 500 euroa vuodessa.
Hoitoalan ammattijärjestö Tehy ilmoitti keskiviikkona, ettei kansainvälisen vertailun tulos ollut sille yllätys. Järjestön puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola totesi, että ainoa ratkaisu on hoitajien palkkojen tuntuva korotus, jos terveys- ja sosiaalipalvelut halutaan säilyttää Suomessa. Tehyn on määrä kertoa prosenttitavoitteensa syksyn palkkaneuvotteluihin elokuun aikana.
OECD:n raportti antaa pontta hoitoväen vaatimuksille, vaikka perusteet palkankorotuksille ovat muutenkin vankat. Sairaanhoitajien muutto ulkomaille ja muihin ammatteihin on jo johtanut vakavaan työvoimapulaan sairaaloissa. Ongelma käy kalliiksi kunnille, jotka joutuvat kilpailemaan hoitajista ja käyttämään vuokratyövoimaa. Pahimmassa tapauksessa terveydenhuollon näivettyminen vie pohjan hyvinvointiyhteiskunnalta.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on luvannut, että valtio tulee tukemaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Tukirahojen määrästä hän, kuten muutkin ministerit, on vaiennut. Työehtosopimuksesta neuvottelevan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannalta tilanne on hankala, ellei valtiovalta kerro, kuinka paljon se on valmis korvaamaan kunnille hoitoalan korotuksia.
Ajatus tasa-arvotuposta on jo sellaisenaan vaivalloinen, sillä kunnissa on töissä paljon muitakin pienipalkkaisia naisia. Yksistään hoitajien palkan korottaminen OECD:n keskiarvon tasolle maksaisi 800 miljoonaa euroa. Vastaava tasokorotus koko julkiselle sektorille tietäisi neljän miljardin euron lisämenoja.
Koska rahaa on rajallisesti, päättäjien on pakko panna asiat tärkeysjärjestykseen. Tässä tilanteessa neuvoksi kelpaa hyvin kansalaisten mielipide. Tuoreen kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista korjaisi tasa-arvotupolla mieluiten sairaanhoitajien palkkoja ja runsas kolmannes perus- ja lähihoitajien palkkoja. Muiden ammattiryhmien kuoppakorotukset keräsivät vajaan kymmenen prosentin suosion.
Julkaistu 20.7.2007 2:31:34
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noissa vertailuissa vain unohdetaan aina se, että täällä Suomessa on kaikille kansalaisille ilmainen koulutus ja terveydenhuoltokin lähes ilmainen
Kyllä noissa vertailuissa tulisi ottaa huomioon koko yhteiskuntarakenne. Ei tuollaiset yhden sektorin vertailut kerro mitään.
Vai olisiko sinusta hyvä vaikka USA:n malli? Lasten tulevaisuuden koulutus maksaisi maltaita ja hoitoa varten pitäisi maksaa valtavia vakuutusmaksuja. YH-äidin pitäisi vääntään kahta kolmea työtä, jotta lapsillaan olisi edes jonkinlainen tulevaisuus. Mutta olisipahan hoitajilla hyvät palkat...
Suomessa nyt on ylipäätään matala palkkataso KAIKILLA aloilla verrattuna lähes mihin tahansa maahan, koska täällä se raha käytetään noihin ilmaisiin julkisiin palveluihin.
"Tuoreen kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista korjaisi tasa-arvotupolla mieluiten sairaanhoitajien palkkoja ja runsas kolmannes perus- ja lähihoitajien palkkoja. Muiden ammattiryhmien kuoppakorotukset keräsivät vajaan kymmenen prosentin suosion."
Tämä taisi olla se kysely, missä kysyttiin onko 1600€ liian vähän hoitoalalla? Kysymyksen asettelulla siis annettiin ymmärtää että palkka hoitajilla olisi noin huono. Tämähän ei pidä paikkaansa sillä minimiperuspalkaksihan on paljastunut siis jo se reilu 1800€, johon siis kaikki lisät päälle. Kokonaisansioistahan täällä oli jo aiemmin listaa niin jokainen voi niistä tarkistaa mikä hoitajien palkkataso oikeasti on. Kysymyksen asettelulla harhautettiin haastateltavia ja nyt tätä kyselyn tulosta käytetään "virallisena" Suomen kansan mielipiteenä. Aikamoista kusetusta.