Lehmät noin 20 parsinavetassa, keskituotos noin 8000kg, johon pääsyynä aikaisemmin kehno säilörehu , nyt asia kunnossa.
Navetassa Delavalin väkirehuvaunu. Tarkoitus lähivuosina laajentaa max. 40 lypsävään. Myöhemmin tarkastella mahd. uuteen pihattoon.
Peltoa ensivuonna viljelyssä lähes 100 ha, josta noin puolet viljalla.
Ruokinta tähän saakka ollut vilja-puolitiiviste, milloin raisiolta, A:lta ja Suomenrehulta, lisäksi vilja ostossa. Tuntuu että maitotilit menneet rehukauppiaille.
Tulevalle sisäruokintakaudelle omaa viljaa rajattomasti tuolle karjalle.
Maitotilaneuvoja sitä mieltä, että ei kannata lähtee tinkimään ruokinnasta, että puolitiiviste jatkossakin. Vaan onko tässä järkeä? Onko tiiviste välttämätön, jos ei tavoittele esim. 10 000 kg tuotosta, jos tähtäin olisi vaikka 9000 kg jne.
Ja mikä tässä olis paras ratkaisu, jotta viivan alle jäisi eniten. Säilörehu on hyvää, teot osui nappiin, voi olla vähän liiankin sulavaa ja ohraa kauraa riittää.
Lypsylehmien ruokintastrategia
8
1714
Vastaukset
- tiiviste+vilja
Sinulla on todella paljon peltoa tuolle karjamäärälle, kannattaa panostaa kotoiseen ruokintaan. Rehulaskua saat pienemmäksi vaihtamalla puolitiivisteen rypsipohjaiseksi tiivisteeksi. Tuota tiivistettä ei tarvitse paljonkaan ostaa. Kotoiselle ruokintastrategialle tuotostasosi on oikein hyvä. Jos yrität korkeammalle, silloin kyllä rehutehdas vie maitotilisi.
Vastaisen varalle sinun kannattaa panostaa myös kasvinviljelypuoleen, sillä omalle karjalle et saa peltojesi satoa syötettyä. Ja kannattavuus riippuu paljon satotasosta eli leväperäinen viljelykään ei kannata (leväperäisesti tuotettu rehu ei myöskään lypsätä!). Kannattaa pyrkiä kohtuulliseen satotasoon kohtuullisilla kustannuksilla ja osa sadosta pitää markkinoida muualle.- aloittanut 06
Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.
Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.
Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?
Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.
Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.
Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.
Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja. - tiiviste+vilja
aloittanut 06 kirjoitti:
Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.
Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.
Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?
Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.
Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.
Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.
Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja.ruokinnan Ammulla. Sen tuloksiin vaikuttaa tietysti perusrehujen (säilörehu) laatu. En nyt muista tarkemmin määriä. Ammun tuloksissa olen kiinnittänyt huomion, että se tahtoo syöttää liikaakin viljaa, jos säilörehun sulavuus on huono. Eli väkirehumääriä voi varovaisesti laskeakin, jos lehmät kuitenkin syövät hyvin rehunsa ja sitä on riittävästi tarjolla. Terveyteen ja hedelmällisyyteen ei ruokintastradegialla pitäisi olla vaikutusta kunhan ravinnetarpeet täyttyvät. Tehdasrehut on käsitelty niin, että niitä voi syöttää enemmän kuin kotoisia väkirehuja. Se selittää korkeamman tuotostason.
Tuolla leväperäisellä rehunviljelyllä tarkoitin menetelmää, jossa varataan säilörehuksi moninkertainen pinta-ala kuin mitä tarvitaan normaalin tehokkaalla viljelytavalla. Sitten ensimmäinen sato tehdään hyvin nuorena, jolloin valkuaispitoisuus kyllä on hyvin korkea, mutta sen laatu huono (ureat nousee). Pahimmassa tapauksessa pilataan toinen sato jo tässä vaiheessa, kun tähkät jäävät sänkeen ja nousevat heti niiton jälkeen pintaan. Koska satoa kuitenkin tuli kohtuullisesti suurelta alata, niin sitten aletaan säästää, eikä lannoiteta toista satoa lainkaan (korkeintaan roiskitaan vähän lietettä pintaan). Aika helppo arvata, mikä on tilanne navetassa seuraavana talvena: rehuedustaja ja eläinlääkäri tulevat tutuiksi.
- säilörehu
sekä vehnän, ohran ja herneen seos.
Kaikki nuo kasvaa sun omalla pellolla. 8000 kilon keskituotokseen pitäis tuolla reseptillä päästä. Jos enemmän tavoittelet joudut turvautuun jalostettuihin teollisiin rehuihin.
Myös ohra-vehnä-kaura sekä rypsirouhe ovat hyvä vaihtoehto ruokintaan.- rehuvehnää
tai viljele sitä hiukan itse. On tosi hyvä lypsättäjä ja korvaa osittain valkuaisrehun.
- missään
nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.
Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%. - liian tärkkelys
missään kirjoitti:
nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.
Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%.pitoista tule kun käyttää sellaista ohralajiketta jossa on alhainen tärkkelyspitoisuus ja korkea valkuainen.
Ihmettelen miten jotkut valitsevat rehuohralajikkeeksi ehdontahdoin sellaisen lajikkeen jossa on helvetin korkea tärkkelys ja alhainen valkuainen.... ymmärtämättömyyttä vai silkkaa tyhmyyttä kenties?
No kauran käyttö lypsylehmien ruokinnassa on taas perse edellä puuhun kiipeämistä. Se vain täyttää lehmän, ja vie tilaa paremmilta rehuilta. Kaura on hevosen rehu, ei lypsylehmien... Voihan se tietty olla terveellistä, mutta ei sillä tiliä tehdä.
No joakinen taaplaa tyylillään...
- ...
Kannattais varmaan tehdä viljasta kotiseosta, siihen rypsirouhetta sekaan.Noita myllyautoja kiertelee ympäri Suomea tekemässä seoksia, ihan kohtuullisella hinnalla. Rypsit, kivennäiset, melassit ja vitamiinit tulevat yleensä auton mukana, niin ei tarvitse itse niistä huolehtia. Tuotokset voi olla hyviä ilman rehutehtaitten kalliita rehujakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1593465
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau612725Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.332110- 1301687
- 781554
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?831544Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3681472- 971215
- 891125
On tullut aika lukita kaupunginjohtajan ovi, ja hlö pihalle
Ei kahta eikä yhtäkään selitystä, ylimielisyys on kääntyi varomattomuudeksi, ja kaupungin jo ennestään kuihtuva talou1951106