Lypsylehmien ruokintastrategia

aloittanut 06

Lehmät noin 20 parsinavetassa, keskituotos noin 8000kg, johon pääsyynä aikaisemmin kehno säilörehu , nyt asia kunnossa.

Navetassa Delavalin väkirehuvaunu. Tarkoitus lähivuosina laajentaa max. 40 lypsävään. Myöhemmin tarkastella mahd. uuteen pihattoon.

Peltoa ensivuonna viljelyssä lähes 100 ha, josta noin puolet viljalla.

Ruokinta tähän saakka ollut vilja-puolitiiviste, milloin raisiolta, A:lta ja Suomenrehulta, lisäksi vilja ostossa. Tuntuu että maitotilit menneet rehukauppiaille.

Tulevalle sisäruokintakaudelle omaa viljaa rajattomasti tuolle karjalle.

Maitotilaneuvoja sitä mieltä, että ei kannata lähtee tinkimään ruokinnasta, että puolitiiviste jatkossakin. Vaan onko tässä järkeä? Onko tiiviste välttämätön, jos ei tavoittele esim. 10 000 kg tuotosta, jos tähtäin olisi vaikka 9000 kg jne.

Ja mikä tässä olis paras ratkaisu, jotta viivan alle jäisi eniten. Säilörehu on hyvää, teot osui nappiin, voi olla vähän liiankin sulavaa ja ohraa kauraa riittää.

8

1710

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tiiviste+vilja

      Sinulla on todella paljon peltoa tuolle karjamäärälle, kannattaa panostaa kotoiseen ruokintaan. Rehulaskua saat pienemmäksi vaihtamalla puolitiivisteen rypsipohjaiseksi tiivisteeksi. Tuota tiivistettä ei tarvitse paljonkaan ostaa. Kotoiselle ruokintastrategialle tuotostasosi on oikein hyvä. Jos yrität korkeammalle, silloin kyllä rehutehdas vie maitotilisi.
      Vastaisen varalle sinun kannattaa panostaa myös kasvinviljelypuoleen, sillä omalle karjalle et saa peltojesi satoa syötettyä. Ja kannattavuus riippuu paljon satotasosta eli leväperäinen viljelykään ei kannata (leväperäisesti tuotettu rehu ei myöskään lypsätä!). Kannattaa pyrkiä kohtuulliseen satotasoon kohtuullisilla kustannuksilla ja osa sadosta pitää markkinoida muualle.

      • aloittanut 06

        Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.

        Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.

        Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?

        Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.

        Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.

        Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.

        Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja.


      • tiiviste+vilja
        aloittanut 06 kirjoitti:

        Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.

        Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.

        Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?

        Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.

        Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.

        Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.

        Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja.

        ruokinnan Ammulla. Sen tuloksiin vaikuttaa tietysti perusrehujen (säilörehu) laatu. En nyt muista tarkemmin määriä. Ammun tuloksissa olen kiinnittänyt huomion, että se tahtoo syöttää liikaakin viljaa, jos säilörehun sulavuus on huono. Eli väkirehumääriä voi varovaisesti laskeakin, jos lehmät kuitenkin syövät hyvin rehunsa ja sitä on riittävästi tarjolla. Terveyteen ja hedelmällisyyteen ei ruokintastradegialla pitäisi olla vaikutusta kunhan ravinnetarpeet täyttyvät. Tehdasrehut on käsitelty niin, että niitä voi syöttää enemmän kuin kotoisia väkirehuja. Se selittää korkeamman tuotostason.
        Tuolla leväperäisellä rehunviljelyllä tarkoitin menetelmää, jossa varataan säilörehuksi moninkertainen pinta-ala kuin mitä tarvitaan normaalin tehokkaalla viljelytavalla. Sitten ensimmäinen sato tehdään hyvin nuorena, jolloin valkuaispitoisuus kyllä on hyvin korkea, mutta sen laatu huono (ureat nousee). Pahimmassa tapauksessa pilataan toinen sato jo tässä vaiheessa, kun tähkät jäävät sänkeen ja nousevat heti niiton jälkeen pintaan. Koska satoa kuitenkin tuli kohtuullisesti suurelta alata, niin sitten aletaan säästää, eikä lannoiteta toista satoa lainkaan (korkeintaan roiskitaan vähän lietettä pintaan). Aika helppo arvata, mikä on tilanne navetassa seuraavana talvena: rehuedustaja ja eläinlääkäri tulevat tutuiksi.


    • säilörehu

      sekä vehnän, ohran ja herneen seos.

      Kaikki nuo kasvaa sun omalla pellolla. 8000 kilon keskituotokseen pitäis tuolla reseptillä päästä. Jos enemmän tavoittelet joudut turvautuun jalostettuihin teollisiin rehuihin.

      Myös ohra-vehnä-kaura sekä rypsirouhe ovat hyvä vaihtoehto ruokintaan.

      • rehuvehnää

        tai viljele sitä hiukan itse. On tosi hyvä lypsättäjä ja korvaa osittain valkuaisrehun.


      • missään

        nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
        Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.

        Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%.


      • liian tärkkelys
        missään kirjoitti:

        nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
        Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.

        Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%.

        pitoista tule kun käyttää sellaista ohralajiketta jossa on alhainen tärkkelyspitoisuus ja korkea valkuainen.

        Ihmettelen miten jotkut valitsevat rehuohralajikkeeksi ehdontahdoin sellaisen lajikkeen jossa on helvetin korkea tärkkelys ja alhainen valkuainen.... ymmärtämättömyyttä vai silkkaa tyhmyyttä kenties?

        No kauran käyttö lypsylehmien ruokinnassa on taas perse edellä puuhun kiipeämistä. Se vain täyttää lehmän, ja vie tilaa paremmilta rehuilta. Kaura on hevosen rehu, ei lypsylehmien... Voihan se tietty olla terveellistä, mutta ei sillä tiliä tehdä.

        No joakinen taaplaa tyylillään...


    • ...

      Kannattais varmaan tehdä viljasta kotiseosta, siihen rypsirouhetta sekaan.Noita myllyautoja kiertelee ympäri Suomea tekemässä seoksia, ihan kohtuullisella hinnalla. Rypsit, kivennäiset, melassit ja vitamiinit tulevat yleensä auton mukana, niin ei tarvitse itse niistä huolehtia. Tuotokset voi olla hyviä ilman rehutehtaitten kalliita rehujakin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      51
      2284
    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      26
      1127
    3. Aavistatko että moni tietää

      Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut
      Ikävä
      84
      1007
    4. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      55
      922
    5. Yritin saada

      Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.
      Ikävä
      11
      914
    6. Onko vielä

      mahdollista nähdä?
      Rakkaus ja rakastaminen
      68
      883
    7. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      127
      867
    8. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      22
      793
    9. Kronikat..

      Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu
      Imatra
      10
      783
    10. Täällä istun ja mietin

      Miten paljon haluaisin katsoa sinua juuri niin kuin haluaisin katsoa sinua. Rakastavin silmin. Näkisit vihdoin senkin pu
      Ikävä
      49
      769
    Aihe