Lypsylehmien ruokintastrategia

Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.

Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.

Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?

Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.

Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.

Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.

Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja.

aloittanut 06 kirjoitti:

Peltoa on mukavasti, tosin omaa paljonkaan, noin neljännes. Nöyrä kiitos vuokraisännille ja pitkistä sopimuksista.

Tuo rypsipohjainen edullinen tiiviste kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Osaatko kertoa tarkemmin määristä eri tuotosluokissa esim. ohraa kauraa ja tuota tiivistettä.

Miten lehmien terveys jne. verrattuna "kalliimpaan ruokintaa"?

Olen miettinyt, että onko suhteessa niukka peltoala ajanut nykyiseen teollisten rehujen käyttöön. Mutta tilanteessa, jossa rehua voi itse tuottaa, tuntuu hullulta tilata kallista rehua.

Peltopuolella tarkoitus viljellä suht. tehokkaasti, esim tautitorjunnat ajatellut ottaa rutiinitoimenpiteiksi. Tehokas viljely itsessään lisää ainakin kohdallani asian mielekkyyttä. Koe peltoviljelyn maidontuotantoon nähden helppona, jo aikaisemmin kertyneen kokemuksenkin myötä.

Minulla on myös jotenkin tarve vaalia peltoja ja niiden kasvukuntoa, että jälkeeni ovat kelvollisia taas seuraavalle - selvä kutsumusammatti. Ei peltoja voi edes hunosti kohdella, kun tietää millä vaivalla ne on tehty. Tuntuu, että tämä unohtuu joskus.

Peltopuolella pääsee kohtuukustannuksiin, kun investoi järkevästi. Tuolle pinta-alalle riittäviä koneita Suomi puolillaan ja hintakin monesti sopiva. Tosin täytyy olla valmis tekemään remontteja.

Lue lisää

ruokinnan Ammulla. Sen tuloksiin vaikuttaa tietysti perusrehujen (säilörehu) laatu. En nyt muista tarkemmin määriä. Ammun tuloksissa olen kiinnittänyt huomion, että se tahtoo syöttää liikaakin viljaa, jos säilörehun sulavuus on huono. Eli väkirehumääriä voi varovaisesti laskeakin, jos lehmät kuitenkin syövät hyvin rehunsa ja sitä on riittävästi tarjolla. Terveyteen ja hedelmällisyyteen ei ruokintastradegialla pitäisi olla vaikutusta kunhan ravinnetarpeet täyttyvät. Tehdasrehut on käsitelty niin, että niitä voi syöttää enemmän kuin kotoisia väkirehuja. Se selittää korkeamman tuotostason.
Tuolla leväperäisellä rehunviljelyllä tarkoitin menetelmää, jossa varataan säilörehuksi moninkertainen pinta-ala kuin mitä tarvitaan normaalin tehokkaalla viljelytavalla. Sitten ensimmäinen sato tehdään hyvin nuorena, jolloin valkuaispitoisuus kyllä on hyvin korkea, mutta sen laatu huono (ureat nousee). Pahimmassa tapauksessa pilataan toinen sato jo tässä vaiheessa, kun tähkät jäävät sänkeen ja nousevat heti niiton jälkeen pintaan. Koska satoa kuitenkin tuli kohtuullisesti suurelta alata, niin sitten aletaan säästää, eikä lannoiteta toista satoa lainkaan (korkeintaan roiskitaan vähän lietettä pintaan). Aika helppo arvata, mikä on tilanne navetassa seuraavana talvena: rehuedustaja ja eläinlääkäri tulevat tutuiksi.

tai viljele sitä hiukan itse. On tosi hyvä lypsättäjä ja korvaa osittain valkuaisrehun.

nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.

Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%.

missään kirjoitti:

nimessä vehnä-ohra seosta, liian tärkkelyspitoista mahat ei kestä ja sorkkakuume voi tulla.
Laita kaura-vehnä-ohra tai kaura-vehnäseos, missä kauraa 50% sitten muut voi vaihdella.

Ittellä syötössä kaura-vehnää ja säilörehu. Viime talvena ostorehuna vain kivennäinen. Oma vehnä huippulaatuista ja valkuinen siinä 16%.

Lue lisää

pitoista tule kun käyttää sellaista ohralajiketta jossa on alhainen tärkkelyspitoisuus ja korkea valkuainen.

Ihmettelen miten jotkut valitsevat rehuohralajikkeeksi ehdontahdoin sellaisen lajikkeen jossa on helvetin korkea tärkkelys ja alhainen valkuainen.... ymmärtämättömyyttä vai silkkaa tyhmyyttä kenties?

No kauran käyttö lypsylehmien ruokinnassa on taas perse edellä puuhun kiipeämistä. Se vain täyttää lehmän, ja vie tilaa paremmilta rehuilta. Kaura on hevosen rehu, ei lypsylehmien... Voihan se tietty olla terveellistä, mutta ei sillä tiliä tehdä.

No joakinen taaplaa tyylillään...