Imetyksen onnistuminen

mulla tyttö synty samoilla viikoilla ja sairaalassa letkun kautta maito annettiin kun ei jaksanut itse imeä.sairaalassa vierähti kolme viikkoa eli ei sekään kovin kauaa.pullolla harjoteltiin monesti ja hetken siitä jakso syödä kunnes nukahti eli taas loput letkun kautta.imetystäkin kokeiltiin moneen kertaan.kotiin kun päästiin,ei edelleenkään imetys onnistunu ja välillä piti lusikan kanssa maito antaa.itse siirryin korvikkeisiin kun tyttö oli muutaman kuukauden.älä turhaan pode syyllisyyttä vaikkei imetys onnnistu.jos voimia riittää voit toki pumpata maitoa pulloon(itse tein niin alussa),mutta korvike on myös yhtä hyvä vaihtoehto.itselle sanottiin kun hain tytön sairaalasta kotiin että on syntyny juuri niillä viikoilla jolloin ei ole imemisviettiä eli osasyy siihen miksi on hankalaa.ehkä hieman sekavaa tekstiä mutta toivottavasti sit jotain selkoa:)

Hienoa, että olet jaksanut pumpata maitoa noin kauan ja yrität imettää. Meillä lapsi vietti kolme ja puoli kuukautta sairaalassa. Pumppasin maitoa neljän kuukauden ajan, valitettavasti muksu ei millään halunnut alkaa syömään rintaa kotiuduttuaan. Voimat oli itseltäni tuolloin todella lopussa ja imetys ei onnistunut. Oletko ajatellut ottaa yhteyttä imetystukihenkilöön? Jos saisit apua imetyksen onnistumiseen.

Yritä kuitenkin ajatella asia niin että paras äiti on se, joka antaa lapselle ruokaa; Tuli se ruoka sitten pullosta tai rinnasta.

Minunkin toinen lapseni syntyi 35-viikkoisena, eikä jaksanut imeä tissiä. Pullosta syöminen onneksi sujui.
Annoin korviketta vauvalle, kun olin itsekin niin huonossa kunnossa, ja kaiken lisäksi esikoinen oli tuolloin vasta 11 kk.
Huonoa omaatuntoa podin minäkin, mutta jälkeenpäin ajatellen ihan turhaan. Lapsi kasvoi korvikkeellakin ihan hyvin ja on nyt jo 11-vuotias vahva ja terve lapsi. Allergioitakaan ei ole.
Aina ei mene suunnitelmien mukaan, sitten on vaan otettava järki käteen ja mentävä eteenpäin niillä eväillä, jotka on annettu.
Jos imetys ei onnistu, niin ei se ole katastrofi. Pääasia, että lapsella on rakastava äiti.

kun eräs äiti kertoo keskosensa imettämisestä. Eli kyllä se voi vielä onnistua.

Oletko kokeillut rintakumia?
Meidänkin poika oli 3 viikkoa sairaalassa, ja lypsin maidon joka laitettiin ensin nenämahaletkuun, ja sitten poika oppi pullolle.

Imetystä opeteltiin jo sairaalassa, ja hän oli kuulemma selvästi rintalapsi, koska oppi pian tissille. Mutta tosiaan aluksi rintakumilla.
Jäi sekin sitten viiden kuukauden iässä pois kun oli kunnolla oppinut ottamaan tissistä kiinni.

Onnea teille vauvasta! :)

Meillä poika syntyi rv 30 kilon painoisena. 2kk oli sairaalassa, alkuun sai lypsämäni maidot nenämaha letkusta, pikkuhiljaa opetteli pullosta syömään, ja silloin tällöin tissiteltiin. Meillä ei imetyksen kanssa (suureksi hämmästykseksi) ollut mitään suurempia ongelmia, poika nostettiin tissille ja siinä sitten söi. Tosin imetykset olivat pieniä hetkiä, koska rinnasta imeminen niin pienelle oli paljon suurempi rasitus kuin pullosta syöminen.

Kun sitten kotiuduttiin, niin pääasiassa muksu sai tissiä. Isi ja mummutkin saivat kyllä syöttää kuitenkin mielin määrin pullosta, koska lypsin yhä tasaista tahtia (luovutin maitoa sairaalalle). Jossain vaiheessa pullo jätettiin kokonaan pois, ja imetys loppui pojan oppiessa kävelemään 1v4kk iässä.

Että varsinaista "vertais"tukea ei täältä heru, meillähän juttu on mennyt aivan päinvastoin kuin teillä. Mutta myötätuntoa ja tsemppiä tulevaisuudelle senkin edestä :)

Hienostihan teillä on mennyt jos imetystä on yrittämisen jälkeenkin yritetty (monet eivät jaksaisi noinkaan kauaa) ja vauva on kuitenkin pullosta saanut sitä sinun maitoasi.

Ja mikä synti se muka olisi korviketta antaa? Tietty äidinmaito on sitä parasta evästä, mutta kasvaa ne lapset korvikkeellakin :) Itse en ala muita moralisoimaan, vaikka molemmat lapseni olen imettänyt reilun vuoden ikäiseksi.

Jatka tissin tarjoamista jos siltä tuntuu, ja lopeta sitten, kun siltä tuntuu. Lypsä maitoa jos jaksat, ja anna korviketta silloin kun et jaksa. Lapselle kuitenkin tärkeintä on Äiti, sama se tuleeko eväs pullosta vai rinnasta.

Onnea vauvasta :)

Tyttö syntyi hätäsektiossa viikolla 35 2. Oli keskolassa niin kauan että itse tulin kuntoon eli reilut kaksi viikkoa. Tänä aikana oli ensin letkuruokinnassa ja sitten pulloruokinnassa. Pumppasin maitoa, mutta en saanut sitä käyttää kovan verenpainelääkitksen takia. Muutamaa päivää ennen sairaalasta pääsyä saatiin viimein lupa yrittää imetystä vaikka alun todella suuren maidonerityksen (100 milliä/rinta) olikin ehtynyt johonkin 20 ml/rinta. Kätilö alkoi juuri sanomaan nostaessaan tyttöä rinnalle että tämä ei tule olemaan helppoa, mutta samassa hetkessä kun tyttö pääsi iskuetäisyydelle hän oli kiinni rinnassa niin napakasti että itsekin säikähdin ja taisin jopa huutaa kun kävi kipeääkin. Nyt imee hyvin, mutta pitää antaa vähän lisämaitoa kun paino ei ole noussut viimeisessä mittauksessa toivotusti.

Meidän pojat syntyi syyskuussa raskausviikolla 31 3. Keskolassa viettivät 5 ensimmäistä viikkoa, jonka ajan lypsin maidon pojille 8-10 kertaa päivässä ja sitä tuli riittävästi. Kotiutuessamme jaksoivat pullosta syömällä nostaa painoaan, mutta rinnalta jaksoivat vain n. 20ml. Ollaan nyt kotona oltu 3 viikkoa. Alkuun kotiin päästyämme kumpainenkin imi rintaa 20-30 minuuttia, sitten annettiin pullosta lypsämääni rintamaitoa ja lopuksi vielä lypsin rinnat tyhjiksi, jotta oli pojille lisämaitoa. Jaksoin tätä tasan kolme vuorokautta, sillä aikaa ei juuri muuhun ollut ottaen vielä huomioon, että pojat söivät tunnin kerrallaan 2-3 tunnin välein ja eri rytmissä. Koko ajan olin keittämässä lypsysarjoja ja pulloja. Neuvolan täti käski lopettamaan kokonaan lypsämisen ihan sen vuoksi, että itse jaksaisin. Se oli paras neuvo mitä olisin voinut saada! Ostettiin kaupasta Nannia ja nyt kun pojilla viikkoja n. 39 imevät päivisin joka syötölle aluksi rintaa 15-30 min jaksamisensa mukaan ja jos nälkä jää niin saavat Nania pullosta 20-100ml ruokahalun mukaan =) Öisin hoidan toisen vauvan ja isä toisen. Rinnat tuntuvat kokoajan täysiltä ja yön jälkeen pakkautuneilta ja kovilta, mutta odotan innolla poikien voimistumista ja sitä, että syönti ensinnäkin sujuisi nopeammin ja jaksaisivat rinnalta imeä tarvitsevansa ravinnon, kun maitoa minulta kerran tulee. Rintakumi on ollut ehdottoman hyvä apuväline, sillä tahtovat pojat nukahtaa, jos pelkkä pehmoinen nänni on suussa =)

Hoksasin, että näissä asioissa kannattaa myös ajatella omaa jaksamista eikä vain miten oppikirjat ja imetysohjaajat sanovat, vaikka itsekin olen imetysohjaaja ja rintaruokinnan kannalla.