Mitä teen kun akka ei suostu panemaan nimeään avioehtosopimuksee ja uhkaa "rahastaa" minut.
Olin tosi hölmö, kun en vaatinut avioehtoa naimisiin mentäessä.
Akalla on "tuulen huuhtoma perse" ja minulla on sievoinen omaisuus perintönä ja itse hankittuna.
Akka ei ole tuonut kuin velkaa avioliiton aikana.
Olin tosi hölmö, kun en vaatinut avioehtoa naimisiin mentäessä.
Akalla on "tuulen huuhtoma perse" ja minulla on sievoinen omaisuus perintönä ja itse hankittuna.
Akka ei ole tuonut kuin velkaa avioliiton aikana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ellei vaimosi suostu avioehtoon, niin eipä sille sitten mitään mahda.
Täällä varmaan joku kohta ehdottaa lahjoittamaan omaisuuttasi vaikka veljellesi, sitten otat eron, ja veljesi lahjoittaa omaisuutesi takaisin. Tai nostamaan säästösi, ja väittämään että pelasit ne raveissa...
Avioliittolaissa on pykälät tuollaisen toiminnan varalta, ne liitin tuohon alle.
Viisainta nyt vain olla sovussa vaimon kanssa, tai totuttautua ajatukseen että tasinkoa erossa joudut maksamaan.
Viimeisenä keinona olisi hakea oikeuden määräämää pesänjakajaa, hän voi "pakkosovitella" ositustanne, mutta ei kovin todennäköistä jos takana pitkä avioliitto.
____________________________________
40 a § (13.3.1964/139)
Milloin puoliso, ottamatta asianmukaisesti huomioon toisen puolison avio-oikeutta, on, antamalla lahjaksi muuta kuin 38 §:ssä sanottua omaisuutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen eikä 85 §:ssä tarkoitetussa omaisuuden osituksessa voida toiselle puolisolle suorittaa täyttä vastiketta ja lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi toisen puolison oikeutta, on lahja tai sen arvo palautettava siinä määrin kuin se on tarpeen toisen puolison oikeuden toteuttamiseksi. Lahjan arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, jolloin lahjoitus täytettiin, mikäli asianhaarat eivät muuta aiheuta.
Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun ositus toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus ollut omaisuutta ositettaessa täytetty, älköön sitä saatettako voimaan, sikäli kuin se loukkaa toisen puolison oikeutta.
___________________________________
94 §
Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan katteeksi.
Kyllä me miehet ollaan tosi tyhmiä, akat jallitaa miten tahtoo. Ja laki vielä puolella.
Perseestä koko homma.
Ettekö te juuri perseestä lähteneet maksamaankin?
... edellyttää vihkimisen ehtona avioehtoa. Ei sitä ole pakko toisen allekirjoittaa, mutta ei ole pakko myöskään astella alttarille (monet elävät avoliitossa).
Noh, jälkiviisaus ei auta, mutta ehkä herättää ajatuksia joidenkin muiden mielissä jotka seurustelevat tai häitään suunnittelevat.
Noin 1/3:ssa nykyään solmittavista avioliitoista puolisot tahtovat tehdä avioehdon.
kuin suomalaiset vaimot