Varkain hiivit sydämeeni

Varkain hiivit sydämeeni
siemenen sinne istutit
syvälle juuresi kaivoit

Huomaamattani
kietouduin seittiisi
enkä vapautta enää kaivannut

Kuin kukkaa kämmenellä
kannoit mua sydämellä
kauniit muistot jättäen
sisimpäni luonasi viihtyen

Vaikken huomannut tuloasi
pois en enää pääsisi
pois en sinua päästäisi

Helminauhaksi päivämme punoit
suudelman sinetiksi rintaani vasten painoit

- niin kauniisti aina hymyllä hymyyni vastasit
5322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

...vähän kuin varkain. Aluksi antaa itselleen luvan, että katsotaan nyt kuinka tässä käy ja ennenkuin huomatkaan, olet korviasi myöten rakastunut...

Hienosti ja kauniisti runoilit sen.

Kiitos lukunautinnosta.

Äänestä
  • Niinhän siinä usein käy, että rakkaus pääsee yllättämään meidät.
    Niin kuin sanoit, "aluksi antaa itselleen luvan, että katsotaan nyt
    kuinka tässä käy" ja huomaamattaan onkin koukussa rakkauteen,
    rakastunut korviaan myöten, tahtoen pysyä tunteessa.

    Kiitos vastauksesta ja kauniista sanoistasi, jotka lämmittivät sydäntäni.!

    Äänestä

Hymyn soit kerran
toisen ja kolmannenkin
taivaansinisillä silmillä
katseella hämmensit

Et lupaa kysynyt
sydämeeni astelit
tahdoinko vai enkö
sinä vain vangitsit

Vaikka varkain hiivit sydämeeni
en syytettä vastaan nosta
annan näpistyksen anteeksi
en tuskaa kärsinyt koska…

Äänestä
  • kuin jatkokin - kauniita.

    Alku viehätti jollakin tapaa enemmän, vaikka ei
    jatkossa ole mitään heikentävää, ensimmäisestä
    vain jäi sellainen lempeä maku.

    Mutta hieman valoisampi sävy on näissä runoissasi
    jo, alkaa elämä voittamaan - aina lopulta.

    Äänestä

  • lindal. kirjoitti:

    kuin jatkokin - kauniita.

    Alku viehätti jollakin tapaa enemmän, vaikka ei
    jatkossa ole mitään heikentävää, ensimmäisestä
    vain jäi sellainen lempeä maku.

    Mutta hieman valoisampi sävy on näissä runoissasi
    jo, alkaa elämä voittamaan - aina lopulta.

    olen samaa mieltä kanssasi alku on jollainlailla
    herkempää tekstiä, ehken ei pitäisi mennä mitään
    lisäilemään, mene ja tiedä. :)

    Sävy runoissani vaihtelee monestakin syystä ja ovat
    usein fiktion ja faktan sekoitusta, täytyy vähän värittää
    ja lisätä tunnetta, niin varmaan moni muukin tekee?

    Joskus taas saan aiheen kuunneltuani jotain, joka on
    vain sen hetkistä tunnetta, eli fiktion puolelle menee.

    Kiitos jälleen kerran kauniista sanoistasi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_7838954 kirjoitti:

Varkain hiivit sydämeeni
siemenen sinne istutit
syvälle juuresi kaivoit

Huomaamattani
kietouduin seittiisi
enkä vapautta enää kaivannut

Kuin kukkaa kämmenellä
kannoit mua sydämellä
kauniit muistot jättäen
sisimpäni luonasi viihtyen

Vaikken huomannut tuloasi
pois en enää pääsisi
pois en sinua päästäisi

Helminauhaksi päivämme punoit
suudelman sinetiksi rintaani vasten painoit

- niin kauniisti aina hymyllä hymyyni vastasit

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu