Mulla 2 lasta, 3v ja 3kk. Mulla ei ole ammattia, olen tehnyt lapset sen verran nuorena.
Nyt olenkin ajatellut, josko vuoden päästä laittaisin lapset hoitoon ja aloittaisin opiskelun. Nyt olenkin miettinyt, että minkä verran "joudun" tekemään kotona läksyjä. Olen ajatellut aikuisopiskelua, ja merkonomin tutkintoa. Kertokaa äidit kokemuksianne opiskelusta ja pienistä lapsista.
Nyt olenkin ajatellut, josko vuoden päästä laittaisin lapset hoitoon ja aloittaisin opiskelun. Nyt olenkin miettinyt, että minkä verran "joudun" tekemään kotona läksyjä. Olen ajatellut aikuisopiskelua, ja merkonomin tutkintoa. Kertokaa äidit kokemuksianne opiskelusta ja pienistä lapsista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toisessa koulussa enemmän,toisessa vähemmän.Ite opiskelen monimuotokoulutuksella ja lapsia on kaks,tosin vanhempia ku sinun.Nuorempi oli samaa ikäluokkaa sun vanhemman kans ku koulun alotin.Ammatti mulla oli jo ennen lasten syntymää,mutta päätin sit vaihtaa alaa.Tehtäviä riittää välillä vaikka muille jakaa,mut sit on taas sellasiaki etäjaksoja et ei oo ku yks pieni tehtävä jos sitäkään.
Läksyjen tekoon mulla riittää ihan hyvin aikaa,on aina riittäny.Toisaalta tietenki johtuu siitäki et lapset on aika isoja ja osaavat leikkiä kahestaanki.Ihan pienen kans tietty eri asia,mut kyllä sitä aikaa järjestyy.Tekee vaikka vähän kerrallaan jos ei muuten.
Kyllä onnistuu jos vaikka miehen kanssa sopii heti koulutuksen alussa että läksynlukumahdollisuus on oltava, eli siis että mies vaikka olisi lasten kanssa sen aikaa.
Itse opiskelin nuorimman lapsen kodinhoitotuen aikana monimuotokoulutuksessa uuteen ammattiin.
Sai samalla olla lasten kanssa kotona (lapset silloin kun aloitin koulun olivat 10v,7v,5v ja 1v) ja ihan mielen virkistykseksi muodostui 2-3 kertaa viikossa (iltaisin) kokoontuminen opistolle lähiopetukseen.
Koulu kesti kaksi vuotta ja nuorimmalta lapselta loppui juuri kodinhoitotuki samoihin aikoihin.
Läksyjä oli aika paljon mutta tein niitä iltaisin kun lapset nukkui ja aina silloin kun mies touhusi niiden kanssa. Kaikki meni hyvin ja suosittelen!
Kaikki menee varmasti sinullakin hyvin ja olet onnellisen päätöksestäsi jälkeen päin, vaikka nyt tuntuisi rankalta ajatella opiskelua pienten lasten äitinä.
Aikuisopiskelu ei ole yhtään niin "rankkaa" kuin nuorisoasteella aikoinaan ja huomaat että siellä on samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä paljon :)
Huomenna lähtee ilmoittautumislomake nettilukioon.
Kirjoja jo katsellut valmiiksi ja muutenkin mieli hyvä. Kiitos teille, jos muutkin pystyy niin miksi mä en pystyisi?? :)