etsikkoajasta

Crypticall

Etsikkoaika on mielenkiintoinen käsite, jota käytetään tietynlaisesta ajanjaksosta ihmisen tai yhteiskunnan elämänvaiheissa. Synonyyminä etsikkoajalle käytetään myös käsitettä otollinen aika. Täsmälleen noilla käsitteillä asiasta puhutaan Raamatussa puolisen tusinaa kertaa, mutta sama idea löytyy sieltä paljon useamminkin. Se nähdään esimerkiksi Jeesuksen sanoissa:

”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”

Uskoa ei tarvita sen havaitsemiseen, että eri paikoissa on eri aikoina koettu Jumalan vetävän ihmisiä poikkeuksellisella tavalla Jeesuksen luokse. Suomessa on herätysliikkeitä, jotka ovat syntyneet tällaisina poikkeuksellisina ajanjaksoina, jolloin ihmisiä on tullut uskoon joukoittain. Laajemmin katsottuna tällaista tapahtuu koko ajan, tällä hetkellä esimerkiksi Kiinassa.

Yksittäisten ihmisten kohdalla tuon etsikkoajan kokemista tapahtuu jatkuvasti riippumatta siitä, onko samaan aikaan laajempiakin ”joukkoherätyksiä”. Herätys on siinä mielessä osuva sana, että etsikkoaikana ihmistä herätellään näkemään maailmaa syvemmin. Ihminen alkaa oivaltaa hengellisten asioiden olevan todellisuutta siinä missä konkreettisemmatkin asiat ovat, ehkä jopa enemmän, syvemmin.

Kun ihminen elää elämäänsä oman lihallisen luontonsa mukaisesti, hän ei kaipaa Jumalaa. Voi kyllä ottaa kantaa kysymyksiin Jumalasta ja ihmetellä uskovien hölmöyttä, koska ajattelee oman kokemuksensa pohjalta tietävänsä, etteivät hengelliset asiat ole todellisia. Tuossa suhteessa samassa tilanteessa ovat myös uskonnolliset ihmiset, jotka pitävät uskonnollisuutta hyvänä vaikkapa sen eettisten näkemysten vuoksi, mutta eivät hengellisessä mielessä tunne Jumalaa.

Etsikkoajassa erityisen mielenkiintoista on se, ettei ihminen huomaa sen ajan olevan itselleen ajankohtainen, vaikka toiset huomaisivat. Ihminen on valinnan paikalla, mutta ei välttämättä tiedosta tekevänsä valintaa. Jumala puhuu suoraan ihmisen sydämelle salatulla tavalla ja ihminen alkaa miettiä asioita, joita ei ole aikaisemmin pohtinut. Saattaa kaivella pölyttyneen Raamatun kirjahyllystä tai pysähtyä miettimään netissä näkemäänsä kirjoitusta. Voi uhrata ajatuksen oman syntisyyden miettimiseen, pohtia elämän tarkoitusta tai kuolemanjälkeinen elämä voi alkaa tuntua kummallisella tavalla todellisemmalta kuin aikaisemmin. Saattaapa pysähtyä myös luontoa katsellessaan hämmästelemään sen kauneutta, monimuotoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Kaikelle on kuitenkin yhteistä se, että ihminen joka ei ole hengellinen, ei voi itsestään puristaa hengellisyyttä. Tarvitaan Jumalan kevyt kosketus ihmisen sydämelle ja ihminen alkaa aavistella jotain hengellisyyden todellisuudesta. Saattaapa nähdä uusin silmin myös oman elämänsä kulkua ja sitä, mikä kaikki on johdattanut nykytilanteeseen.

Lupaus pelastuksesta ei ole sidottu etsikkoaikoihin, mutta etsikkoaikana ihminen voi kokea sen lupauksen todellisena. Jopa niin, että alkaa ihan vakavissaan miettiä sitä, mitä koulu- tai työkaverit sanoisivat, jos oikeasti tulisi uskoon. Mitä siitä seuraisi, olisiko pakko todistaa siitä kaikille vai voisiko elämä jatkua päällisin puolin samanlaisena. Entä jos päästäisi irti omista käsityksistään ja antaisi Jumalan johdattaa niin kuin haluaa.

Sehän se ihmisen oma osuus uskoon tulemisessa on. Ei voi päättää tulla uskoon, mutta voi päättää, että lopettaa vastaan pyristelyn kun Jumala puhuttelee. Jättää itsensä Jumalan johdatettavaksi ja luottaa siihen, että Jumala on hyvin hienotunteinen ja lempeä, eikä halua tuottaa mitään häpeää tai johtaa väärään. Kristittyjen yhteinen kokemus kertoo, että Jumala kyllä on todellakin hienotunteinen, eikä tee mitään väkivalloin tai vastoin ihmisen omaa persoonallisuutta. Hän tuntee jokaisen ihan kokonaan ja näkee suoraan sydämeen ymmärtäen siellä olevia pelkoja ja epäilyksiä. Hän antaa niiden sijaan rauhan ja luottamuksen, jonka perusta on horjumaton. Luokseen tulevaa hengellään hoivaa, että se uusi hengellisyyden verso ihmisen sisimmässä saa ravintoa ja voi juurtua ja vahvistua.

12

405

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sislisko

      Kuinka voi ihminen tulla jumalan tykö jollei tämä
      vedä puoleensa, aivan kuten kirjoitit, mutta kyllä
      se kääntyminenkin(se oma osuus,josta puhuit.) on Jumalan teko, sillä Jumala on antanut meille Sanan ja sen kuuleminen synnyttää meissä uskon ja kun me tunnustamme Jumalan työn Kristuksessa( kreik.tunnustaa=olla samaa mieltä) meissä alkaa vaikutta Jumalan pyhä henki, eli kuinka kukaan voi uskoa ja kääntyä jollei ole julistajaa, ja kuinka kukaan voi julistaa jollei ole Sanaa, ja kuinka voi olla Sana jollei ole lähetetty?
      Niinpä siis Jumala joka lähetti meille Kristuksen
      on saanut aikaan sen,että evankeliumi julistetaan kaikille mutta kaikki eivät sitä kuule ja kuten tiedät Jumalalla on valta herättää kivistäkin itselleen lapsia, joten ei ole ihmisen vallassa tulla ns. "uskoon" vaan Sanan kautta Jumala avaa ihmisen korvat ja Jumalan Henki pääsee vaikuttamaan meissä kaikkea hyvää, kuten rakkautta, ja avaraa mieltä ,joka tahtoo kertoa kaikille jumalan hyvyydestä ihmistä kohtaan, "uskon salaisuus on suuri" sanoo paavali
      Niinpä tulee todeksi Jeesuksen sanat:"Te ette valinneet minua vaan minä valitsin teidät"
      Ihmisen operoimisen jumala on sulkenut pois tässä pelastuksen asiassa, eli meillä ei ole synnin tähden enään vapautta, vaan hän pelastaa meidät armosta,Sanansa kautta, ettei yksikään kehuisi tulleensa uskoon ,vaan julistaisi Jumalan suuria tekoja Kristuksessa.

      • Crypticall

        Tuo rajallisen vapauden kysymys on aika laajasti nähty siten, että:

        Ihmisen vapaa tahto ei ole niin rajaton, että voisi päättää uskoa, siihen tarvitaan Jumalan teko. Samalla ihmisen vapaa tahto ei ole kuitenkaan niin rajoitettu, etteikö voisi päättää olla uskomatta. Tämän mukaan siis Jumalan torjumisen vapaus ihmiselle on annettu ja se on ihmiselle itselleen mahdollinen teko pelastuskysymyksessä.


      • sislisko
        Crypticall kirjoitti:

        Tuo rajallisen vapauden kysymys on aika laajasti nähty siten, että:

        Ihmisen vapaa tahto ei ole niin rajaton, että voisi päättää uskoa, siihen tarvitaan Jumalan teko. Samalla ihmisen vapaa tahto ei ole kuitenkaan niin rajoitettu, etteikö voisi päättää olla uskomatta. Tämän mukaan siis Jumalan torjumisen vapaus ihmiselle on annettu ja se on ihmiselle itselleen mahdollinen teko pelastuskysymyksessä.

        Jumalasta pois päin suuntautuvan suunnan havaitseminen (hebr. kääntyminen tai parantuminen)

        Jumalan Sana on tullut meidän luoksemme, eikä yksikään avunhuuto jää Häneltä kuulematta, mutta kuinka meistä kukaan voi huutaa avuksensa sitä jota ei tunne?
        Onhan niin,että meidän täytyy kuulla pelastuksen Sana,jotta voimme huutaa apua,ja kuinka me voimme huutaa apua jollemme tiedä olevamme hukassa? sillä ei yksikään ihminen voi nähdä omaa saastaisuuttaan jollei meille joku kerro että elämme vääryydessä, siis tarkoitan tätä; ei pimeydessä elävä tiedä elävänsä pimeydessä jollei joku sitä kerro. Niinpä siis voi ihminen valita pimeytensä keskellä mitä hyvänsä ja on näinollen vapaa. Siis syntiin nähden.
        Mitä tulee Jumalan torjumiseen, myös siihen tarvitaan jumalan teko, sillä sanoohan raamattu selvästi: Hän on siis armollinen kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo. room.9:18
        Ja vielä: Katso minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion ja joka häneen uskoo; se ei häpeään joudu. room.9:33
        Kyse ei siis ole vapaasta tahdosta vaan uskosta, eli jumala LAHJOITTAA uskon ja armahtaa ihmisen oman Poikansa kautta joka on Jumalan totinen Sana.
        Kuka voi hallita mielensä liikkeet? Jeesus on ankara ja sanoo, joka himoitsee on jo tehnyt väärin, kuka voi siis pelastua?
        Raamattu opettaa: Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt. joh.3:21

        Onhan myöskin kirjoitettu: "Se on Jumalan teko että te uskotte"


      • Crypticall
        sislisko kirjoitti:

        Jumalasta pois päin suuntautuvan suunnan havaitseminen (hebr. kääntyminen tai parantuminen)

        Jumalan Sana on tullut meidän luoksemme, eikä yksikään avunhuuto jää Häneltä kuulematta, mutta kuinka meistä kukaan voi huutaa avuksensa sitä jota ei tunne?
        Onhan niin,että meidän täytyy kuulla pelastuksen Sana,jotta voimme huutaa apua,ja kuinka me voimme huutaa apua jollemme tiedä olevamme hukassa? sillä ei yksikään ihminen voi nähdä omaa saastaisuuttaan jollei meille joku kerro että elämme vääryydessä, siis tarkoitan tätä; ei pimeydessä elävä tiedä elävänsä pimeydessä jollei joku sitä kerro. Niinpä siis voi ihminen valita pimeytensä keskellä mitä hyvänsä ja on näinollen vapaa. Siis syntiin nähden.
        Mitä tulee Jumalan torjumiseen, myös siihen tarvitaan jumalan teko, sillä sanoohan raamattu selvästi: Hän on siis armollinen kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo. room.9:18
        Ja vielä: Katso minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion ja joka häneen uskoo; se ei häpeään joudu. room.9:33
        Kyse ei siis ole vapaasta tahdosta vaan uskosta, eli jumala LAHJOITTAA uskon ja armahtaa ihmisen oman Poikansa kautta joka on Jumalan totinen Sana.
        Kuka voi hallita mielensä liikkeet? Jeesus on ankara ja sanoo, joka himoitsee on jo tehnyt väärin, kuka voi siis pelastua?
        Raamattu opettaa: Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt. joh.3:21

        Onhan myöskin kirjoitettu: "Se on Jumalan teko että te uskotte"

        Mielestäni ymmärrät asiat liian paljon ennaltamäärättyinä. Se edellyttäisi sitä, ettei Jumala olisi luomistyössään jättänyt mitään vapautta ihmisille. Sellainen näkemys olisi äärimmäisen vaikea perustella Raamatulla. Mikä mielestäsi puhuu predestinaation puolesta siten, että maailma pitäisi ymmärtää puhtaan deterministisenä? Vai ymmärränkö väärin ja et puhukaan yksilöstä, vaan ihmiskunnasta ja sen pelastuksesta jättäen yksilöille valinnan vapauden?


      • sislisko
        Crypticall kirjoitti:

        Mielestäni ymmärrät asiat liian paljon ennaltamäärättyinä. Se edellyttäisi sitä, ettei Jumala olisi luomistyössään jättänyt mitään vapautta ihmisille. Sellainen näkemys olisi äärimmäisen vaikea perustella Raamatulla. Mikä mielestäsi puhuu predestinaation puolesta siten, että maailma pitäisi ymmärtää puhtaan deterministisenä? Vai ymmärränkö väärin ja et puhukaan yksilöstä, vaan ihmiskunnasta ja sen pelastuksesta jättäen yksilöille valinnan vapauden?

        Olen ymmärtänyt raamatun näin: N.2000 v:tta sitten lähtenyt Sanoma on saavuttanut minut ja sen kautta olen sen uskonut todeksi ja sen kautta
        on elämäni muuttunut ja olen tullut sen sanan todistajaksi, että usko tulee kuulemisesta Jumalan sanan kautta, en ole tehnyt mitään, olen vain todennut; Jumalan Pojan Usko vaikuttaa Pyhän Hengen kautta kaikkialla maailmassa synnyttäen uskoa ja kuuliaisuutta, siellä missä evankeliumia julistetaan, siis evankeliumi on julistettava kaikille, koko maailmalle, ja raamatun mukaan Sana tekee sen työn minkä takia se on lähetettykin.
        Ja Hän sanoi:"Sen tähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna." joh. 6


      • Crypticall
        sislisko kirjoitti:

        Olen ymmärtänyt raamatun näin: N.2000 v:tta sitten lähtenyt Sanoma on saavuttanut minut ja sen kautta olen sen uskonut todeksi ja sen kautta
        on elämäni muuttunut ja olen tullut sen sanan todistajaksi, että usko tulee kuulemisesta Jumalan sanan kautta, en ole tehnyt mitään, olen vain todennut; Jumalan Pojan Usko vaikuttaa Pyhän Hengen kautta kaikkialla maailmassa synnyttäen uskoa ja kuuliaisuutta, siellä missä evankeliumia julistetaan, siis evankeliumi on julistettava kaikille, koko maailmalle, ja raamatun mukaan Sana tekee sen työn minkä takia se on lähetettykin.
        Ja Hän sanoi:"Sen tähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna." joh. 6

        Olen voinut ymmärtää väärin mitä tarkoitit, mutta aikaisempia kirjoituksiasi lukiessa luulin sinun ajattelevan, ettei ihmisellä olisi mitään vapautta päättää siitä ottaako vastaan uskon Jumalaan, vai hylkääkö sen. Yritin sanoa tuohon, etten usko ennalta määräykseen sillä tavalla yksilöä koskevana, vaan uskon ihmisellä olevan oikeuden torjua sen uskon, jota Jumala evankeliuminsa ja Henkensä välityksellä tarjoaa.


      • sislisko
        Crypticall kirjoitti:

        Olen voinut ymmärtää väärin mitä tarkoitit, mutta aikaisempia kirjoituksiasi lukiessa luulin sinun ajattelevan, ettei ihmisellä olisi mitään vapautta päättää siitä ottaako vastaan uskon Jumalaan, vai hylkääkö sen. Yritin sanoa tuohon, etten usko ennalta määräykseen sillä tavalla yksilöä koskevana, vaan uskon ihmisellä olevan oikeuden torjua sen uskon, jota Jumala evankeliuminsa ja Henkensä välityksellä tarjoaa.

        Vaivaan vielä kerran,ajatuksella joka mielestäni nousee esiin raamatun sivuilta vastaansanomattomasti.
        Mieleeni nousee monta raamatun kohtaa,jotka ovat sitä ajatusta vastaan, jossa ihminen voisi pelastaa itsensä tekemällä ,jonkun ratkaisun tai valinnan, joka johtaisi ihmisen pelastukseen. Näen kyllä sen ajatuksen mikä sinua tässä vaivaa,
        et voi uskoa sellaiseen Jumalaan, joka ei anna kaikille mahdollisuutta pelastua?
        Nyt kuitenkin raamattu antaa asiasta sen kuvan, että Jumala tietää mitä tekee, Hän on päättänyt pelastaa ne, jotka uskovat hänen Poikaansa, ja
        tästä olemme kaiketi samaa mieltä, uskominen on lahja jonka Jumala antaa, missä on siis ihmisen osuus? Antaako Jumala Uskon lahjaksi kaikille?
        En minä tiedä kenelle antaa, Mutta raamattu opettaa selvästi veren punaisin kirjaimin, kun evankeliumia julistetaan se jakaa ihmisiä niihin
        jotka kuulevat kutsun ja niihin, jotka eivät kuule, jos nyt ajatellaan ihmistä raamatun ilmoituksen mukaan niin, ihminen on syntymänsä kautta Adamin perillinen jonka kautta myös vääryys tuli maailmaan,(perisynti) samoin myös pelastus tuli maailmaan yhden ihmisen Kristuksen (joka ottaa maailman synnin pois) kautta, joka
        on Jumalan lähettämä. Onko nyt niin, että Jumala
        on lähttänyt maailmaan pelastajan joka ei pelasta kaikkia? Mutta jotkut pelastaa, kenet?
        Raamattu antaa selvästi ymmärtää, että Jumala,on
        Julistava Poikansa työn kautta Sanansa koko maailmalle. "Sillä Sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti" room 9:28
        Kysymys nyt siitä ketkä sitten voivat pelastua?
        Ne jotka valitsevat pelastuksen uskomalla Sanan?
        Raamattu opettaa selvästi,että ihminen vanhurskautetaan(tehdään oikea mieliseksi.heb.) uskon kautta ,jonka Jumala lahjoittaa armostaan sen lunastuksen kautta joka on Jeesuksessa Kristuksessa.
        Tästä olemme varmasti yhtä mieltä,siis Jumala lahjoittaa uskon Armosta.
        Missä siis on valinta? Eihän se ole mitään vapautta,että voi valita kuoleman kun kuolee kuitenkin? eikö se olisi vapautta jos voisi valita elämän? Mutta jo aikaisemmin päätimme, että ihminen ei voi uskoa ilman Jumalan tekoa, vaan Jumala synnyttää ihmisen uudelleen Henkensä kautta istuttamalla ihmisen sydämmeen Jumalan Pojan Uskon, joka luetaan ihmiselle vanhurskaudeksi. Missä siis on ihmisen valinta?
        "Mutta jos valinta on armosta,niin se eiRoom ole enään teoista, siilä silloin armo ei enään olisikaan armo"
        Siis kysymys on Armo valinnasta, siitä ,että Jumala on oman aivoituksensa mukaan päättänyt armahtaa ne jotka uskovat. Jos usko on ihmisen teko niin ei se silloin enään ole armosta vaan teoista, ja siitä ei ole Kristinuskossa kysymys. Room.8:28-31


      • Crypticall
        sislisko kirjoitti:

        Vaivaan vielä kerran,ajatuksella joka mielestäni nousee esiin raamatun sivuilta vastaansanomattomasti.
        Mieleeni nousee monta raamatun kohtaa,jotka ovat sitä ajatusta vastaan, jossa ihminen voisi pelastaa itsensä tekemällä ,jonkun ratkaisun tai valinnan, joka johtaisi ihmisen pelastukseen. Näen kyllä sen ajatuksen mikä sinua tässä vaivaa,
        et voi uskoa sellaiseen Jumalaan, joka ei anna kaikille mahdollisuutta pelastua?
        Nyt kuitenkin raamattu antaa asiasta sen kuvan, että Jumala tietää mitä tekee, Hän on päättänyt pelastaa ne, jotka uskovat hänen Poikaansa, ja
        tästä olemme kaiketi samaa mieltä, uskominen on lahja jonka Jumala antaa, missä on siis ihmisen osuus? Antaako Jumala Uskon lahjaksi kaikille?
        En minä tiedä kenelle antaa, Mutta raamattu opettaa selvästi veren punaisin kirjaimin, kun evankeliumia julistetaan se jakaa ihmisiä niihin
        jotka kuulevat kutsun ja niihin, jotka eivät kuule, jos nyt ajatellaan ihmistä raamatun ilmoituksen mukaan niin, ihminen on syntymänsä kautta Adamin perillinen jonka kautta myös vääryys tuli maailmaan,(perisynti) samoin myös pelastus tuli maailmaan yhden ihmisen Kristuksen (joka ottaa maailman synnin pois) kautta, joka
        on Jumalan lähettämä. Onko nyt niin, että Jumala
        on lähttänyt maailmaan pelastajan joka ei pelasta kaikkia? Mutta jotkut pelastaa, kenet?
        Raamattu antaa selvästi ymmärtää, että Jumala,on
        Julistava Poikansa työn kautta Sanansa koko maailmalle. "Sillä Sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti" room 9:28
        Kysymys nyt siitä ketkä sitten voivat pelastua?
        Ne jotka valitsevat pelastuksen uskomalla Sanan?
        Raamattu opettaa selvästi,että ihminen vanhurskautetaan(tehdään oikea mieliseksi.heb.) uskon kautta ,jonka Jumala lahjoittaa armostaan sen lunastuksen kautta joka on Jeesuksessa Kristuksessa.
        Tästä olemme varmasti yhtä mieltä,siis Jumala lahjoittaa uskon Armosta.
        Missä siis on valinta? Eihän se ole mitään vapautta,että voi valita kuoleman kun kuolee kuitenkin? eikö se olisi vapautta jos voisi valita elämän? Mutta jo aikaisemmin päätimme, että ihminen ei voi uskoa ilman Jumalan tekoa, vaan Jumala synnyttää ihmisen uudelleen Henkensä kautta istuttamalla ihmisen sydämmeen Jumalan Pojan Uskon, joka luetaan ihmiselle vanhurskaudeksi. Missä siis on ihmisen valinta?
        "Mutta jos valinta on armosta,niin se eiRoom ole enään teoista, siilä silloin armo ei enään olisikaan armo"
        Siis kysymys on Armo valinnasta, siitä ,että Jumala on oman aivoituksensa mukaan päättänyt armahtaa ne jotka uskovat. Jos usko on ihmisen teko niin ei se silloin enään ole armosta vaan teoista, ja siitä ei ole Kristinuskossa kysymys. Room.8:28-31

        Ihmisen pelastumista on joskus verrattu tilanteeseen, jossa ihminen on ihan konkreettisesti hukkumassa vaikkapa meren aalloissa. Mereen hukkumassa oleva ei voi pelastaa itseään ja yhtä vähän ihminen voisi pelastaa itseään hengellisessä mielessä.

        Tuota kuvaa voisi laajentaa siten, että meille on annettu pelastusvene, jolla pelastutaan kuin Nooa vedenpaisumuskertomuksessa. Pelastusvene on tarjolla kaikille ja kaikkien saatavilla, mutta hukkuva ei itse pääse edes pelastusveneeseen, vaan on siinäkin pelastajan armoilla. Yksin Jumala voi nostaa hukkuvan pelastusveneeseen.

        Kuitenkaan Jumala ei toimi siten, että hän kysymättä ihmiseltä noukkii toiset pelastusveneeseen ja jättää toiset hukkumaan. Tässä kohdassa juuri tulee tämän etsikkoajan merkitys näkyviin. Se on ajanjakso ihmisen elämässä, jolloin Jumala tarjoutuu pelastamaan ihmisen. Voisipa sanoa jopa niinkin, että Jumala pelastaa jokaisen, joka ei torju hänen apuaan. Kuitenkin ihmisluontoon kuuluu tuo torjuminen hyvin luontaisena toimintana.

        Ihmisen ratkaisu on siis siinä, että päättää olla torjumatta tarjolla olevaa pelastusta ja antaa pelastaa itsensä. Se on siis vastoin luontaista torjuvaa asennetta, mutta juuri etsikkoaikana pelastuksen mahdollisuus ilmaistaan niin, että se on mahdollista ottaa vastaan.

        Etsikkoaikana ihmistä puhutellaan hyvin syvällisellä tavalla. Jumala puhuu suoraan ihmisen sisimmälle ja antaa mahdollisuuden ratkaisuun, joka ei milloinkaan muulloin ole mahdollinen. Se on erikoista aikaa, jolloin ihminen saa aavistuksen hengellisyyden todellisuudesta ja pelastumisen mahdollisuudesta.

        En ajattele Jumalan sitovan toimintaansa mihinkään yksiselitteiseen kaavaan, vaan hän toimii yksilön huomioivalla tavalla. Pidän täysin mahdollisena sitäkin, ettei Jumala mitenkään erityisen voimakkaalla tavalla kutsu sellaista ihmistä, jonka hän ennalta tietää joka tapauksessa torjuvan kutsun. On aivan mahdollista, että Jumala toimii hyvinkin eri tavalla eri ihmisten kohdalla, ehkäpä hän ottaa huomioon myös mahdolliset esirukoukset jonkun kohdalla ja kutsuu tavallistakin voimakkaammin.

        Mahdollisuus on kuitenkin kaikilla, koska se on sekä armon, että oikeudenmukaisen tuomion saamisen perusta. Ihmisen oman ratkaisun mahdollisuus perustuu totta kai siihen, että Jumala antaa sen mahdollisuuden aivan tietyissä tilanteissa. Siksi ihmisiin on vedottu Pietarin esimerkin mukaan: ” Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."”

        Tuossa ei siis kehoteta pelastamaan itseään, vaan ottamaan vastaan tarjolla oleva pelastus, joka on puhtaasti Jumalan työtä. Jumalan työtä on sekin, että monet tuossa ottivat pelastuksen vastaan, mutta heillä oli mahdollisuus torjua se. Siksi ihmisellä on myös ratkaisun mahdollisuus, koska hän voi torjua pelastuksen, ei siksi että voisi itse ratkaisullaan itsensä pelastaa, vaan ainoastaan voi pidättäytyä torjumasta ja antautua Jumalan pelastetavaksi.

        Ihmisen ratkaisuvalta toimii laajemminkin siten, ettei ihmisellä ole itsessään kykyä tai voimaa toimia Jumalan tahdon mukaan, (joka tahtoo pelastaa jokaisen) siihen tarvitaan Jumalan teko. Mutta ihmisellä on vapaus, jonka nojalla voi toimia Jumalan tahtoa vastaan (esim. torjua pelastuksen). Jumalan tahtoa vastaan toimiessa tekoa ei tee Jumala, vaan ihminen. Se ratkaisu, päättääkö toimia Jumalan tahtoa vastaan, joka siis on ihmisen omaan ratkaisuvaltaan kuuluva asia, voi siten ratkaista myös ihmisen iankaikkisen kohtalon.


      • sislisko
        Crypticall kirjoitti:

        Ihmisen pelastumista on joskus verrattu tilanteeseen, jossa ihminen on ihan konkreettisesti hukkumassa vaikkapa meren aalloissa. Mereen hukkumassa oleva ei voi pelastaa itseään ja yhtä vähän ihminen voisi pelastaa itseään hengellisessä mielessä.

        Tuota kuvaa voisi laajentaa siten, että meille on annettu pelastusvene, jolla pelastutaan kuin Nooa vedenpaisumuskertomuksessa. Pelastusvene on tarjolla kaikille ja kaikkien saatavilla, mutta hukkuva ei itse pääse edes pelastusveneeseen, vaan on siinäkin pelastajan armoilla. Yksin Jumala voi nostaa hukkuvan pelastusveneeseen.

        Kuitenkaan Jumala ei toimi siten, että hän kysymättä ihmiseltä noukkii toiset pelastusveneeseen ja jättää toiset hukkumaan. Tässä kohdassa juuri tulee tämän etsikkoajan merkitys näkyviin. Se on ajanjakso ihmisen elämässä, jolloin Jumala tarjoutuu pelastamaan ihmisen. Voisipa sanoa jopa niinkin, että Jumala pelastaa jokaisen, joka ei torju hänen apuaan. Kuitenkin ihmisluontoon kuuluu tuo torjuminen hyvin luontaisena toimintana.

        Ihmisen ratkaisu on siis siinä, että päättää olla torjumatta tarjolla olevaa pelastusta ja antaa pelastaa itsensä. Se on siis vastoin luontaista torjuvaa asennetta, mutta juuri etsikkoaikana pelastuksen mahdollisuus ilmaistaan niin, että se on mahdollista ottaa vastaan.

        Etsikkoaikana ihmistä puhutellaan hyvin syvällisellä tavalla. Jumala puhuu suoraan ihmisen sisimmälle ja antaa mahdollisuuden ratkaisuun, joka ei milloinkaan muulloin ole mahdollinen. Se on erikoista aikaa, jolloin ihminen saa aavistuksen hengellisyyden todellisuudesta ja pelastumisen mahdollisuudesta.

        En ajattele Jumalan sitovan toimintaansa mihinkään yksiselitteiseen kaavaan, vaan hän toimii yksilön huomioivalla tavalla. Pidän täysin mahdollisena sitäkin, ettei Jumala mitenkään erityisen voimakkaalla tavalla kutsu sellaista ihmistä, jonka hän ennalta tietää joka tapauksessa torjuvan kutsun. On aivan mahdollista, että Jumala toimii hyvinkin eri tavalla eri ihmisten kohdalla, ehkäpä hän ottaa huomioon myös mahdolliset esirukoukset jonkun kohdalla ja kutsuu tavallistakin voimakkaammin.

        Mahdollisuus on kuitenkin kaikilla, koska se on sekä armon, että oikeudenmukaisen tuomion saamisen perusta. Ihmisen oman ratkaisun mahdollisuus perustuu totta kai siihen, että Jumala antaa sen mahdollisuuden aivan tietyissä tilanteissa. Siksi ihmisiin on vedottu Pietarin esimerkin mukaan: ” Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."”

        Tuossa ei siis kehoteta pelastamaan itseään, vaan ottamaan vastaan tarjolla oleva pelastus, joka on puhtaasti Jumalan työtä. Jumalan työtä on sekin, että monet tuossa ottivat pelastuksen vastaan, mutta heillä oli mahdollisuus torjua se. Siksi ihmisellä on myös ratkaisun mahdollisuus, koska hän voi torjua pelastuksen, ei siksi että voisi itse ratkaisullaan itsensä pelastaa, vaan ainoastaan voi pidättäytyä torjumasta ja antautua Jumalan pelastetavaksi.

        Ihmisen ratkaisuvalta toimii laajemminkin siten, ettei ihmisellä ole itsessään kykyä tai voimaa toimia Jumalan tahdon mukaan, (joka tahtoo pelastaa jokaisen) siihen tarvitaan Jumalan teko. Mutta ihmisellä on vapaus, jonka nojalla voi toimia Jumalan tahtoa vastaan (esim. torjua pelastuksen). Jumalan tahtoa vastaan toimiessa tekoa ei tee Jumala, vaan ihminen. Se ratkaisu, päättääkö toimia Jumalan tahtoa vastaan, joka siis on ihmisen omaan ratkaisuvaltaan kuuluva asia, voi siten ratkaista myös ihmisen iankaikkisen kohtalon.

        Niin kyllä tämä on hienovarainen asia, ja voimme luottaa siihen, että Jumala kyllä opettaa meitä kaikkia tämän asian suhteen, joten kun me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut,sillä ne jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa,mutta jotka hän on edeltämäärännyt ne hän on myös kutsunut, ja ne jotka hän on kutsunut ne hän on myös vanhurskauttanut, mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myöskin kirkastanut.
        Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? room 8.

        Oletko Ikinä ajatellut, että Jumala on saanut maailman valmiiksi, jo maailman luomisessa, Ja Hän myös valmisti sinut ja minut kuudentena päivänä, silloin jo olimme Adamin kupeessa samoin myös Kristus oli ennen kuin maailmaa luotiin Isän tykönä ja oikeaan aikaan hän syntyi meidän keskellemme tuoden meille pelastuksen, Sanan, Jumalan sovituksen jota ilosanomana julistetaan.

        Sillä kaikessa on tämä Järjestys:"Jumala sanoi ja tapahtui niin".

        "Eivät kaikki ole ole lapsia sen tähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan ISAKISTA sinä saat nimellesi jälkeläiset, se on; eivät ne jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset ne luetaan siemeneksi.
        Sillä lupauksen sana oli tämä:" Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".
        Eikä ainoastaan hänelle käynyt näin ,vaan samoin
        kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä meidän isästämme ISAKISTA; ja ennen, kuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennen kuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin-, että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden vaan, kutsujan tähden- Sanottiin hänelle:" Vanhempi on palveleva nuorempaa". Niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin mutta Eesauta minä vihasin"

        Mitä me siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se! Room.9

        Kaikessa on nähtävänä raamatun sivuilla Jumalan Kaikkivaltaisuus, ja ainoastaan Armon kautta me voimme luottavaisin mielin uskoa ,että Jumala tuntee omansa ja eikä yksikään häneltä huku sillä, sanoohan raamattu selvästi: Kaikki jotka tulivat hänen luokseen hän antoi Voiman tulla Jumalan lapsiksi.
        Näin ollen meidän ei tarvitse huolehtia siitä kuka tulee, vaan pitää esillä evankeliumia ja antaa sanan tehdä työ.

        Paavali sanoo:"Ettei teidän uskonne perusttuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan" ja vielä lisää: "me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkaudeksemme. Olkoon siis lohtunamme tämä:
        "Jumala tuntee omansa"


      • Crypticall
        sislisko kirjoitti:

        Niin kyllä tämä on hienovarainen asia, ja voimme luottaa siihen, että Jumala kyllä opettaa meitä kaikkia tämän asian suhteen, joten kun me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut,sillä ne jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa,mutta jotka hän on edeltämäärännyt ne hän on myös kutsunut, ja ne jotka hän on kutsunut ne hän on myös vanhurskauttanut, mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myöskin kirkastanut.
        Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? room 8.

        Oletko Ikinä ajatellut, että Jumala on saanut maailman valmiiksi, jo maailman luomisessa, Ja Hän myös valmisti sinut ja minut kuudentena päivänä, silloin jo olimme Adamin kupeessa samoin myös Kristus oli ennen kuin maailmaa luotiin Isän tykönä ja oikeaan aikaan hän syntyi meidän keskellemme tuoden meille pelastuksen, Sanan, Jumalan sovituksen jota ilosanomana julistetaan.

        Sillä kaikessa on tämä Järjestys:"Jumala sanoi ja tapahtui niin".

        "Eivät kaikki ole ole lapsia sen tähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan ISAKISTA sinä saat nimellesi jälkeläiset, se on; eivät ne jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset ne luetaan siemeneksi.
        Sillä lupauksen sana oli tämä:" Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".
        Eikä ainoastaan hänelle käynyt näin ,vaan samoin
        kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä meidän isästämme ISAKISTA; ja ennen, kuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennen kuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin-, että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden vaan, kutsujan tähden- Sanottiin hänelle:" Vanhempi on palveleva nuorempaa". Niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin mutta Eesauta minä vihasin"

        Mitä me siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se! Room.9

        Kaikessa on nähtävänä raamatun sivuilla Jumalan Kaikkivaltaisuus, ja ainoastaan Armon kautta me voimme luottavaisin mielin uskoa ,että Jumala tuntee omansa ja eikä yksikään häneltä huku sillä, sanoohan raamattu selvästi: Kaikki jotka tulivat hänen luokseen hän antoi Voiman tulla Jumalan lapsiksi.
        Näin ollen meidän ei tarvitse huolehtia siitä kuka tulee, vaan pitää esillä evankeliumia ja antaa sanan tehdä työ.

        Paavali sanoo:"Ettei teidän uskonne perusttuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan" ja vielä lisää: "me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkaudeksemme. Olkoon siis lohtunamme tämä:
        "Jumala tuntee omansa"

        Jos lähdetään liikkeelle ihan luomiskertomuksesta, niin sieltä löytyy kyllä muutakin, esimerkiksi:

        ”Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.”

        Jo tästä saa sen vaikutelman, ettei ihmisen toiminnat olisi ennalta määrättyjä, vaan ihmisellä on vapaus tiettyihin asioihin jotka kuuluvat hänen vapautensa rajojen sisäpuolelle. Ei puhuta siitä, että olisi ennalta määrätty, mitkä nimet ihminen antaa, vaan se jäi ihmisen oman vapauden piiriin.

        Ennalta määräys pelastukseen on mielenkiintoinen asia, koska siitä tosiaan puhutaan. Kuitenkaan ei puhuta siitä, miten joku yksilö olisi ennalta määrätty, vaan pelastukseen ennalta määrätyiksi luetaan ne, jotka ovat Kristuksessa.

        Siis Kristuksen saapuminen ja ylösnousemus oli ennalta määrätty :” hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.”

        ” Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan”

        Siis edeltämäärätyt perintöosaan, yksilöinäkö? Ei vaan Hänessä me olemme edeltämäärätyt, emme itsessämme.

        ” edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta”

        Tätäkään en voi lukea niin, että paino olisi sanalla _meidät_ vaan yhteyteen edeltä määrätyt on määrätyt Jeesuksen Kristuksen kautta.

        Kristus on ennalta määrätty Jumalan yhteyteen ja kaikki, jotka Kristuksessa ovat, ovat määrätyt hänen kanssaan. Tästä löytyy monta kohtaa, mutta en löydä sellaista kohtaa, joka kertoisi että tietyt yksilöt on ennalta määrätty Kristukseen ja tietyt on ennalta määrätty helvettiin, niin ei sanota.


      • sislisko
        Crypticall kirjoitti:

        Jos lähdetään liikkeelle ihan luomiskertomuksesta, niin sieltä löytyy kyllä muutakin, esimerkiksi:

        ”Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.”

        Jo tästä saa sen vaikutelman, ettei ihmisen toiminnat olisi ennalta määrättyjä, vaan ihmisellä on vapaus tiettyihin asioihin jotka kuuluvat hänen vapautensa rajojen sisäpuolelle. Ei puhuta siitä, että olisi ennalta määrätty, mitkä nimet ihminen antaa, vaan se jäi ihmisen oman vapauden piiriin.

        Ennalta määräys pelastukseen on mielenkiintoinen asia, koska siitä tosiaan puhutaan. Kuitenkaan ei puhuta siitä, miten joku yksilö olisi ennalta määrätty, vaan pelastukseen ennalta määrätyiksi luetaan ne, jotka ovat Kristuksessa.

        Siis Kristuksen saapuminen ja ylösnousemus oli ennalta määrätty :” hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.”

        ” Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan”

        Siis edeltämäärätyt perintöosaan, yksilöinäkö? Ei vaan Hänessä me olemme edeltämäärätyt, emme itsessämme.

        ” edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta”

        Tätäkään en voi lukea niin, että paino olisi sanalla _meidät_ vaan yhteyteen edeltä määrätyt on määrätyt Jeesuksen Kristuksen kautta.

        Kristus on ennalta määrätty Jumalan yhteyteen ja kaikki, jotka Kristuksessa ovat, ovat määrätyt hänen kanssaan. Tästä löytyy monta kohtaa, mutta en löydä sellaista kohtaa, joka kertoisi että tietyt yksilöt on ennalta määrätty Kristukseen ja tietyt on ennalta määrätty helvettiin, niin ei sanota.

        Olkoon meillä yhteinen mieli ja tunnemmehan omaksemme tämän: Julistakaa evankeliumia kaikkialla,ja onhan meillä yhteinen pelastus ja yhteinen Herra,joka voi meitä auttaa.
        Itse olen näitten asian ympärillä joutunut monesti hämilleni,ja joutunut nöyrtymään monen vaikean raamatun kohdan edessä, sillä onhan siellä kohtia ,jotka pysäytää ajatuksen, ja järjen ääni sammutetaan.Esim:

        "Niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,tuo jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikella vääryyden viettelyksillä niille ,jotka joutuvat kadotukseen ,sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidakseen pelastua. ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin ,että he uskovat valheen, että kaikki tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.
        Mutta me olemme aina velvolliset kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet te Herran rakastetut, sen tähden, että Jumala alusta alkaen
        valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen."2tess.2:8-13

        "Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä
        (petoa), jokainen jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan hamasta maailman perustamisesta. Jos kenellä on korva hän kuulkoon. ilm.13:8-9


    • Tapasi kuvata sitä, miten Jumalan hienovarainen puhuttelu koskettaa, on niin lempeää. Oikea usko herää juuri noin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksköhän mä oon tuolla

      Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup
      Ikävä
      32
      5351
    2. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      78
      3387
    3. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      19
      2990
    4. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      25
      2615
    5. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      45
      2491
    6. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      85
      2179
    7. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      32
      1941
    8. Se meidän sydänyhteys

      Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi
      Ikävä
      73
      1546
    9. Maija Kajan

      Aiheutti hormoonien määräämisellään massiivisen rintasyöpien lisääntymisaallon!!!!
      Tampere
      84
      1446
    10. Vanhemmalle naiselle

      Juhannussauna on lämpiämässä. 🌿🥵💦
      Ikävä
      67
      1351
    Aihe