Auttakaa!

Jatkat hyvässä lukiossa (parempi se, kuin huonompi lukio!) omaan tahtiisi. Ei sun ole pakko suorittaa lukiota kolmessa vuodessa, vaan voit hyvin venyttää vaikka kolmeen ja puoleen tai jopa neljään vuoteen (tällöin tosin sulla ei jää niin paljon henkistä valmistautumisaikaa mahdollisiin pääsykokeisiin).

Alussa lukion vaatimustaso tuntuu varmasti melkein kaikilta melko kovalta, myös minusta tuntui, mutta kun asiaan suhtautuu oikein, pari huonoa numeroa eivät kaada maailmaa, siitä selviää. Mullakin oli paljon kaikenlaista, ja meidän lukiossa oli esimerkiksi ammattitasolle tähtääviä urheilijoita. Siellä ne kävivät koulua muiden joukossa hieman löysempään tahtiin. Älä ota turhia paineita oppilaitoksesi takia, itsesi vuoksi sä siellä olet, et opettajien tai rehtorin.

muissakin lukioissa on ihan samanlainen, kun ajatellaan yo-kirjoituksiin valmistautumista. Eliittilukiossa tietysti voidaan oppilaille esittää kovempia vaatimuksia kursseilla, mutta ei se muuallakaan sen helpompaa ole.

Sen sijaan on mahdollista, että jossain toisessa, mahdollisesti pienemmässä lukiossa oppilas otetaan paremmin yksilönä ja hänen opiskelunsa järjestetään jollain lailla paremmin. Eli kannattaa miettiä sitäkin mahdollisuutta.

Sinuna oisin suosiolla jättämässä lukion ja tekisin tota harrastus juttua.

Jos aiot suosisti käydä lukion vähän vähemmällä panostuksella ja sen myötä heikommalla osaamisella, kannattaa ainakin harkita sitä koulun vaihtoa tosissaan.

Tuskin mikään eliittikoulu on opetuksen puolesta hyvää "tavallista" koulua parempi sellaiselle, jonka osaaminen on keskimääräistä eliittikoulun oppilaiden osaamista selvästi heikompaa - opetus tuskin etenee heikoimpien ehdoilla, kun kaikkein parhaimpienkin tarpeet on huomioitava. Toisekseen sekään ei välttämättä innosta opiskelemaan, jos itse ottaa opiskelun rennosti tavoitellen vaikka seiskaa tai kasia ja puolet kurssikavereista meinaa saada sydärin, jos jostain kokeesta tulee "vain ysi". Mielenkiinto voi loppua lyhyeen, jos muut ottaa koulun liian tosissaan ja tavoittelee taivaita. Tähtioppilaiden rinnalla tuntee myös helpommin itsensä huonoksi, vaikkei sitä olisikaan.

Eliittilukioissa on varmasti hyviäkin puolia. Kuvittelen ainakin, että tunneilla keskitytään lähinnä itse asiaan eikä käy niin, että puolet oppitunneista kuluu kaikenlaisen ylimääräisen häslingin ja itsestäänselvyyksien toistelun parissa, kun osa oppilaista puuhailee ihan omiaan eikä muista aiemmilla kursseilla opitusta enää mitään.

Lisää hyviä ja huonoja puolia löytyy varmasti, mutta tässä nyt joitain asioita joita kävin itse läpi miettiessäni mihin lukioon menen. Päädyin lopulta kouluun, jossa oppilaat on keskimäärin suunnilleen samantasoisia ja saman verran kiinnostuneita opiskelusta kuin mäkin, ja mun kohdalla se oli ainakin hyvä valinta. Jollekin muulle voi kuitenkin sopia joku muu vaihtoehto, joten mieti tarkkaan millaiseen ympäristöön haluat.