vuokra-asunnossa mahd. kosteusvaurio

LAKIMIES VASTAA
Vuokra-asunnon homeesta on ilmoitettava heti

Julkaistu: 22.4.2007 lehdessä osastolla Asunto

evakossa

hs

Poikaystäväni on asunut kerrostaloyksiössä jossa epäilemme olevan hometta. Olemme soitelleet ongelmasta kohta viisi kuukautta sekä vuokranantajalle että kiinteistöhuoltoon, mutta asialle ei ole tehty mitään. Olemme majailleet vanhempieni luona, koska asunnossamme ei voi olla ja uutta asuntoa ei ole löytynyt. Mitä voimme tehdä? Voiko asiasta pyytää minkäänlaista korvausta?

Jos vuokralainen epäilee että huoneistossa on hometta, asiasta on ilmoitettava heti vuokranantajalle, sanoo Vuokralaisten keskusliiton pääsihteeri Anne Viita. Parasta on aina tehdä kirjallinen ilmoitus.

Vuokranantajan velvollisuutena on selvittää, onko huoneisto normaalissa kunnossa. Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos huoneistossa asumisesta aiheutuu terveydellistä haittaa tai vaaraa, sekä ryhtyä viivytyksettä korjaustoimenpiteisiin.

Jos vuokranantaja ja taloyhtiö eivät halua tehdä asialle mitään, vuokralainen voi pyytää, että terveystarkastaja tulee tekemään kosteus- ja homemittauksen huoneistoon. Jos asunto ei ole normaalissa kunnossa, vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen siitä lukien, kun hän on ilmoittanut viasta vuokranantajlle.

http://www.hs.fi/asuminen/lakimiesvastaa/artikkeli/Vuokra-asunnon homeesta on ilmoitettava heti/HA20070422SI1FA0356j

LAKIMIES VASTAA
Taloyhtiö ei saa kuhnia, kun kosteutta löytyy

Julkaistu: 19.8.2007 lehdessä osastolla Asunto

pettynyt

hs
Ostin juuri remontoidun asunnon ja vuokrasin sen. Pian vuokralaiseni kertoi, että seinillä on hometta. Olen ilmoittanut asiasta isännöitsijälle moneen kertaan, ilman tulosta. Teetin itse asunnossa kosteusmittauksen. Rakenteista löytyi kosteutta, ja seinillä oleva home on ihmiselle haitallista tyyppiä. Isännöitsijän mukaan taloyhtiössä on kosteusongelmia muillakin. Talo on liki sata vuotta vanha, joten en usko että ongelma olisi syntynyt juuri tänä talvena.

Miten olisi paras toimia? Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni?

Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Jaakko Laksola sanoo, että taloyhtiön on reagoitava asiaan. Lisäkysymyksiä on kuitenkin useita:

"Minkälaiset ovat seinä- ja lattiarakenteet, ja miten laajalti kosteus on niihin levinnyt? Toimiiko ilmanvaihto riittävästi? Onko kosteusvaurion syy talon alkuperäisessä rakenteessa vai edellisen asukkaan väärin tehdyssä remontissa?

Ensin on selvitettävä kosteuden syy teettämällä asiantuntijalla vahinkokartoitus. Ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä, korjaus on yhtiön vastuulla, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Mia Pujals.

Useimmiten vika on vesieristeiden puutteessa, lattiakaivossa tai vesi- ja viemärijohdoissa. Niiden kaikkien korjaus on Pujalsin mukaan lähtökohtaisesti yhtiön vastuulla.

Yhtiön kuuluu myös maksaa kosteusmittaus, rakenteiden kuivaus ja asianmukaiset vesieristeet, ja pinnoittaa kylpyhuone käyttökelpoiseksi sen tason mukaan, johon yhtiö on märkätilan alun perin kunnostanut.

"Jos asukas halua parantaa siitä tasoa, hänen on maksettava lisäkustannukset."

Nopeus on Laksolan mukaan tärkeää. "Mitä aiemmin asiaa aletaan selvittää, sen todennäköisemmin korjausvastuu selviää ja vältytään lakimiehiltä tai jopa oikeussaleilta."

Jos kosteus leviää muihin asuntoihin, kustannukset moninkertaistuvat. "Suurin tiedossamme oleva korjauslasku vastaavassa tapauksessa oli 140000 euroa."

Jos asukas epäilee kosteuden aiheuttavan terveyshaittaa, hän voi hakea apua terveysviranomaisilta. Kunnan terveystarkastaja voi antaa taloyhtiölle korjauskehotuksen, jopa sakon uhalla. Osakkeenomistajalle tämä ei maksa mitään. Tosin jonot terveystarkastajalle ovat pitkät.

Jos vesivahinkoja on useammassa asunnossa, taloyhtiön on syytä teettää kuntotutkimus tai -arvio, ja kertoa tuloksista asukkaille kirjallisesti, Laksola sanoo. Hyvä on pitää myös asukastilaisuus, jossa kerrotaan mitä on odotettavissa ja mitkä ovat riskit.

Asukkaiden on otettava kantaa siihen, miten he haluavat omaisuuttaan hoidettavan, vaikkapa asukaskyselyn kautta.

Kun asiat on puhuttu halki, taloyhtiön hallituksen on tehtävä asiantuntijan kanssa pitkän tähtäimen korjausohjelma (PTS) seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kun yhtiökokous on sen hyväksynyt, yhtiö voi toteuttaa sitä suunnitelmallisesti.

http://www.hs.fi/asuminen/lakimiesvastaa/artikkeli/Taloyhtiö ei saa kuhnia kun kosteutta löytyy/HA20070819SI1FA03ese

LAKIMIES VASTAA
Vuotava katto on peruste purkaa vuokrasopimus

Julkaistu: 22.4.2007 lehdessä osastolla Asunto

läiskiä katossa

hs


Vuokra-asuntomme on ylimmässä kerroksessa. Tammikuun alussa olohuoneen katosta vuoti vettä, ja sitä jatkui muutaman tunnin. Talonmies tuli katsomaan, lupasi kertoa isännöitsijälle ja kävi katollakin etsimässä vuotoa. Seuraavana päivänä meille kuitenkin kerrottiin, että remontti tulisi vasta keväällä, kun lumet ovat sulaneet. Pitääkö meidän odottaa, että lumet valuvat jatkossakin sisään? Mikä on irtisanomisaika tässä tapauksessa? Voimmeko pyytää vuodon takia hyvitystä vuokrasta?

Vuokralaisen tulee ilmoittaa havaitsemistaan vioista vuokranantajalle, kuten tässä on tehtykin, sanoo Vuokralaisten keskusliiton pääsihteeri Anne Viita. Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantajan tulee ryhtyä korjaustoimiin kohtuullisessa ajassa tai jos vika haittaa olennaisesti huoneiston käyttöä, korjaus tulee käynnistää viivytyksettä, Viita sanoo.

Korjaus on tehtävä niin, että vuokralaiselle koituu siitä mahdollisimman vähän haittaa.

Jos remontti on pitkittynyt näin kauan, vuokralaisella on Viidan mukaan oikeus vaatia vuokranalennusta. Vuotava vesi muodostaa terveysriskin, koska se lisää huoneiston kosteutta. "Jos ja kun asiasta on vuokralaiselle olennaista haittaa, on kyseessä huoneenvuokralain tarkoittama purkuperuste vuokralaiselle."

Vuokralaisen on toimitettava vuokranantajalle kirjallinen vuokrasopimuksen purkuilmoitus. Siinä on mainittava purkuperuste ja päivämäärä, jolloin vuokralainen luovuttaa huoneiston vuokranantajan hallintaan.

Vuokrasuhde ja vuokranmaksuvelvoite on päättynyt sen jälkeen, kun purkuilmoitus on jätetty ja huoneisto on tyhjennetty ja luovutettu vuokranantajalle.

http://www.hs.fi/asuminen/lakimiesvastaa/artikkeli/Vuotava katto on peruste purkaa vuokrasopimus/HA20070422SI1FA0356i

Kylpyhuoneessani oli homevaurio joka korjattiin. Laskun maksoi taloyhtiö, koska se ei kuulunut vakuutusyhtiölle. Asuin huoneistossa remontin aikana. Suihkua ja saunaa en voinut käyttää seitsemään viikkoon, vaan käytin taloyhtiön yleisiä tiloja. Vuokranantajani ei suostunut useista pyynnöistä huolimatta alentamaan tältä ajalta vuokraani. Olenko oikeutettu vuokranalennukseen, ja mikä olisi kohtuullinen määrä?


Suihkuhuoneeni remontti kesti kuukauden, koska lattiaa piti kosteuden takia kuivattaa. Erillinen wc ja taloyhtiön saunan suihku oli käytössä, paitsi saunavuorojen ajan pari tuntia perjantaisin ja 3-4 tuntia lauantaisin. Kylpyhuone uusittiin kokonaan, eli sen taso parani siitä mitä se oli vuokrasuhteen alussa.
Minkä tasoinen voisi vuokranalennus remonttikuukauden ajalta olla?



Laki lähtee siitä, että asunnon kunnosta sovitaan samalla kuin vuokran määrästäkin, sanoo Vuokralaisten keskusliiton pääsihteeri Anne Viita.

Vuokralainen on oikeutettu vuokran alennukseen, jos huoneiston kunto huononee vuokrasuhteen aikana vuokralaisesta riippumattomasta syystä. Alennusta voi vaatia siitä lukien, kun on ilmoittanut viasta vuokranantajalle.
Laki jättää alennuksen määrän osapuolten sovittavaksi. Siihen vaikuttaa remontin asumiselle aiheuttaman haitan määrä.

Julkisivuremontti on tyypillinen asumista haittaava remontti. Silloin huoneiston ikkunat peitetään ja parvekkeen käyttö on mahdotonta, samoin tuuletus. Jos remonttia tehdään sisätiloissa, asumiselle aiheutettu haitta on suurempi kuin huoneiston ulkopuolisissa remonteissa.

Erityisen paljon haittaa asumiselle aiheuttavat remontit, jotka rajoittavat tai estävät kokonaan keittiön, wc:n tai pesutilojen käytön. Silloin myös alennuksen on oltava suurempi, ja suhteessa asunnon alentuneeseen kuntoon, Viita sanoo. Alennusta vaaditaan niiltä päiviltä, jolloin huoneisto ei ole sovitussa kunnossa.
Jos asuntoa ei voi käyttää lainkaan esimerkiksi siksi, että viranomaiset ovat asettaneet sen käyttökieltoon, vuokraa ei tarvitse maksaa lainkaan.

Jos vuokranantaja ei halua neuvotella vuokranalennuksesta ja vuokralainen haluaa pitää oikeuksistaan kiinni, alennusta on vaadittava tuomioistuimesta.