Autokoulussa

Niina katseli autosta ulos hitaasti lipuvaa maisemaa. Työ oli aina rentoa silloin kun Timo ajoi. Poika oli luonnostaan lahjakas. Niinan ei tarvinnut tehdä mitään. He tuntuivat ajelevan autoa vain periaatteen vuoksi, mutta se ei haitannut, koska Timon kanssa oli mukava puhua. Hän oli aina kovin ystävällinen, ja söpöllä tavalla ujo. Tänään pojassa oli kuitenkin jotain outoa. Hän vaikutti kireältä. Niina tunsi äidillistä huolta.

”Onko sinulla murheita? Vaikutat jännittyneeltä”, Niina kysyi.
”Ei minulla mitään”, Timo vastasi.

”Jos sinulla on jotain, niin ne kannattaa jättää auton ulkopuolelle. Ajaessa ne saattavat viedä keskittymisen ja silloin onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa”, Niina yritti.

Jo silloin kun Niina puhui, hän tunsi itsensä tyhmäksi. Timo ei ollut mikään huonoa ajaja. Hän saisi helposti napattua itselleen ajokortin. Hiljaisuus jatkui pitkään, ja se alkoi tuntua jo kiusalliselta, koska yleensä he olivat jutustelleet.

”Onko sinulla on naishuolia?” Niina sanoi tarkkaillen Timon ilmettä. Noin ujoilla pojilla on aina ongelmia tyttöjen kanssa.

Risteys tuli juuri vastaan ennen kuin Niina oli ehtinyt sanoa lausettaan loppuun. Timo käänsi päätään katsoen vasemmalle, eikä Niina voinut päätellä kasvonilmeistä mitään, mutta sitten hän laski katseensa alas selvästikin nolostuneena kysymyksestä. Niina ajatteli osuneensa asian ytimeen, mutta Timo sanoi alakuloisesti: ”Ei mitään sellaista...”

Valehteliko Timo? Ujo henkilö varmaan vastaisi aina noin, liittyi tyttö asiaan tai ei. Niina oli sanomaisillaan jotain, mutta he kumpikin säpsähtivät kuullessaan tööttäyksen. Timo ja Niina olivat kokonaan unohtaneet katsoa oikealle! Niina ehti painaa jarruja juuri ajoissa.

Toisesta autosta nousi vihainen mies, mutta hänen asenteensa muuttui nopeasti, kun hän näki, että oli melkein törmätä autokoulun autoon. ”Läheltä piti! No, mutta näitä mokia sattuu ensikertalaisille, eikä siitä pidä masentua. Onnea jatkoon!” mies sanoi.

Miehen lähdettyä ajeltiin taas tavalliseen tapaan. Timo tuntui entistä jännittyneemmältä, eikä Niina enää puhunut yhtään. Hän oli nolostunut siitä, että oli häirinnyt Timoa. Matka jatkui Niinan vain kertoessa milloin piti kääntyä.

Poika katsoi nyt entistä varovaisemmin risteyksissä. Sen lisäksi hän pälyili vielä täysin suorissa teissä, joka ihmetytti Niinaa. Pian opettaja tajusi, että Timo ei katsellut pelkästään muita autoilijoita, vaan myös puskia ja viheriöitä. Niinaa alkoi naurattaa, kun hän tajusi mistä oli kyse.

Ajeltiin melko urbaanisessa ympäristössä, jossa Timo ei ennen ole ollut. Hän ei löytäisi syrjäistä vessapaikkaa omin neuvoin. Niina opasti hänet eräälle syrjäiselle Teboil-asemalle, jonne he pysähtyivät. Niina katsoi poikaa, ja jäi odottamaan.

”Mitä?”, poika kysyi hämmästyneenä.

”Sinulla on vessahätä”, Niina sanoi, ja jatkoi, ennen kuin Timo ehti väittää vastaan. ”Voit käydä tuossa pienessä metsässä.”

Nolostuneena Timo painoi päänsä alas. Häntä oli luettu kuin avointa kirjaa. Metsä oli rehevä, mutta se oli lähellä auto- ja kävelyteitä. Se häiritsi häntä todella paljon. Ei hän vieläkään kehtaisi. Miksi heidän piti olla automaattitankkausasemassa, jossa ei ollut kauppaa, jonne voisi käydä tyhjentämässä keppiä.

Niinaa ärsytti, että turhaan meni autokoulun arvokasta aikaa hukkaan pojan ujouden takia. ”Lupaan, että en tule katsomaan”, Niina vakuutti.

Poika ei silti liikahtanut minnekään. Kyllä miehet saivat kusta melkeinpä minne halusivat. Jos Timo olisi ollut tyttö, hän olisi ymmärtänyt paremmin. Niina huokaisi: ”Hyvä on, minä tulen mukaan ja vartioin, että kukaan ei tule.”

Nainen astui ulos autosta, mutta huomasi, että Timo ei seurannut perässä. ”Tule jo! Minullakin alkaa olemaan jo kova hätä!” Niina huusi.

Se sai Timoon liikettä. Jos nainenkin uskaltaisi, niin ei hän voinut hävitä. Tytöillähän oli enemmän paineita tehdä tarpeita ulkona.

Timo seurasi Niinaa kuin kiltti poika. Metsä oli tiheä, ja vaikka se oli pieni, niin sen keskelle oli vaikea päästä. Äänet kuuluivat hyvin läheltä, mutta sisälle ei ainakaan näkynyt. Se oli oiva paikka. Timolla oli erittäin kova hätä. Erityisen kovaksi se oli mennyt jännityksessä, kun he olivat melkein törmänneet autoon.

”Jää tähän vartioimaan,” Timo pyysi, ”ja huuda sitten, kun joku tulee!”

Timo meni ison vaahterapuun luokse. Niina pystyi kuulemaan miten vetoketju aukeni. Hän vaistomaisesti käänsi päänsä äänen suuntaan. Poika oli häneen selin, mutta hän katsoi taakse, ettei hänen vartijansa rupeasi tirkistelemään.

”Älä kato!” Timo huudahti.

Punastuneena Niina käänsi päänsä nopeasti. Nyt hänen edessään oli vain iso kasa vihreää sekamelskaa. Odottaminen tuntui sietämättömänä, koska hänenkin rakkopaineensa alkoivat mennä koville. Virtsa pääsi lipsahtamaan vahingossa. Se oli ollut hänen ongelmansa jo kauan. Hän kestäisi vessahädän kauemminkin, mutta oli vain kykenemätön pidättelemään. Uusi virtsankarkaus tapahtui.

”Mikä sinulla siellä kestää?” Niina huusi.
”En saa sitä tulemaan”, kuului onneton vastaus.
”Olet ollut siellä jo vaikka kuinka kauan!”
”Älä huuda noin kovaa! Joku voi kuulla!”

Niina kuuli hermostuneisuuden hänen äänessään. Kaiken tuon huutamisen keskellä oli taas pieni virtsaläikkä hänen pikkuhousuissaan suurentunut. Timo pitäisi rauhoittaa jotenkin. Aikaa oli jo kulunut sen verran, että rakko olisi voinut tyhjentää ainakin kymmenen kertaa.

Suuttuneena Niina marssi Timon luo, mutta rauhoittui kun saapui kosketusetäisyydelle. Kiukutteleminen vain pahentaisi asiaa. Timo säikähti pahasti, kun Niina laittoi kummatkin kätensä hänen olkapäilleen. Hän oli niin keskittynyt virtsaamiseensa, että ei ollut kuullut hänen tuloaan. Nopeasti poika peitti sukukalleutensa molemmilla käsillä.

”Rauhoitu,” Niina sanoi ja rupesi hieromaan Timon olkapäitä, ”toivottavasti tämä auttaa.”
”Et saa katsoa!”
”En katsokaan. Minulla on silmät kiinni. Rentouta vaan kaikki lihaksesi.”

Timo ei heti ottanut käsiään pois suojaamasta kaluaan, mutta pikkuhiljaa ne rupesivat siirtymään. Hierominen teki hyvää. Virtsa ei siitä huolimatta tullut.

Niina rupesi sihisemään.
”Mitä sinä teet,” Timo kysyi.

”Muistan kun poikani kerran heräsi yöllä, kun oli nähnyt painajaisia. Hän ei sen jälkeen pystynyt käymään vessassa, mutta kun aloin matkimaan pissaamisen ääntä, niin kyllä se siitä lähti. Toivottavasti tämä auttaa sinuakin.”

Sekään ei kuitenkaan auttanut. Se tuntui Timon mielestä oikeastaan aika hölmöltä. Hiljaisuutta rikkoi vain sihinä. Yllättäen jokin pusikko heilui. Sekä Niina, että Timo katsoivat nopeasti siihen suuntaan. Kummatkin hypähtivät jännittyneinä.

Niina ehti ensimmäisenä sanoa: ”Ei se ollut mikään. Varmaankin vain joku jänis.”

Käsien ollessa vielä Timon hartioilla, hän pystyi tuntemaan miten nopeasti veri kiersi hänessä. Hänen sydämensä löi varmaan hurjaa vauhtia. Niinan koko pieni alushousu oli kastunut, mutta hän ei ehtinyt olla kauaa siitä suutuksissa. Nyt hänellä oli silmät auki, ja hän pystyi näkemään Timon siittimen, joka oli paisunut käsittämättömiin mittoihin. Ei ihme miksi hän ei pystynyt virtsaamaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt noin isoa kyrpää.

Timo huomasi naisen ihmeestä pullistuneet silmät. Poika laittoi nopeasti housut jalkaansa, mikä oli vaikeaa ison kalunsa takia, mutta onnistui siitä huolimatta. Farkun vasen puoli pullotti kuninkaallisesti, ja sitä ei poika voinut mitenkään piilottaa.

”Timo...” Niina aloitti.

”Älä sano mitään!” hiukan nolostunut ja vihaisena oleva Timo huusi. ”Tiedän mitä aiot sanoa. Kaikki pojat ovat sanoneet samaa. Minulla on liian pieni!”

Jonkin oli nyt kovasti väärin, mietti Niina. Ei hänen kyrpänsä ollut pieni. Se saattoi johtua siitä, että lepoasennossa se oli pikkuruinen. Harvoin poikatoverukset näkevät toistensa erektiossa. Timolle oli käynyt iso väärinkäsitys.

”Ei sinulla ole pieni,” Niina hymyili lohduttavasti. ”Se on todella iso ja komea.”

Timon katsoi varpaisiinsa. Niina tarttui pojan leukaan, ja nosti hänen katseensa kohtaamaan omansa. ”Minä todellakin tarkoitan sitä”, Niina vakuutti.

Niinan päästessä irti, Timon pää retkahti taas samaan alakuloiseen asentoon. Niina luuli, että hänen sanansa olivat menneet ohi korvien, mutta sitten hän huomasi pojan hymyilevän. ”Onko se oikeasti hieno?” poika toisti haluten lisää kehuja.

Yllättäen Timon katse tarkentui ja muuttuivat asiallisiksi. Hän tuijotti suoraan Niinaa kasvoihin. ”Kerro”, Timo aloitti, ”Koska olet nainen, haluan vastauksen naiselta. Kerro rehellisesti minun, minun...” Timo takelteli, mutta Niina nyökkäsi, että ymmärsi mitä sanaa hän oli etsimässä. ”Onko se sellainen, josta voisit tykätä?” Timo sai viimein sanottua. Sitten hän yllättäen lisäsi vielä: ”Ei henkilökohtaisesti, vaan niin kuin naisena.”

”Se olisi jokaisen naisen unelma”, Niina vakuutti.

Siitä tästä kaikesta oli kyse. Sen takia hän varjeli tarkasti minne pissasi. Kukaan ei saisi nähdä hänen pientä kaluaan. Kuin vakuutukseksi, että näin tosiaan oli, Timo veti vetoketjun alas, ja otti esille naisten tyydyttäjänsä. Ujous oli kuitenkin vielä tallella. Timo katsoi vaatien hänen arvosanaansa. Niina näytti peukkua: ”Se on hyvä!”

Viimeinkin kun tämä draama episodi oli päättynyt, oli aika viedä kuseminen loppuun. Tuntui kuin roolit olivat vaihtuneet. Niina seisoi nolona, ja oikeastaan hiukan innostuneenakin, koska hän ei ollut koskaan nähnyt miehen virtsaavan. Jos hän olisi sittenkin pystynyt pidättelemään virtsankarkauksiaan, niin viimeistään tässä vaiheessa hänen pikkuhousunsa olisivat kastuneet himosta.

Niinalta katosi kokonaan ajantajunsa. Hän ei tiennyt miten kauan oli tuijottanut, mutta Timon nolostuneesta ilmeestä (jossa kuitenkin oli myös hiukan voitonriemua ja iloa), Niina oletti, että aikaa oli mennyt monta minuuttia.

”Se ei tule”, Timo sanoi nolona, kun huomasi, että Niina oli takaisin tässä maailmassa.

Niina mietti hetken seuraavaa siirtoaan. Timon äänessä oli jokin, joka vaati hänet keksimään ratkaisun. Se oli oppilaan ääni, joka tahtoi opettajalta vastauksen. Niina mietti kuumeisesti ratkaisua.

”Käänny, ja yritä uudestaan”, Niina kehotti. Hän ei ollut aivan varma, mistä hänen ideansa oli kotoisin. Hän ei ollut varma, oliko hänen viettinsä vai hänen älynsä sen keksinyt.

Timo luuli, että Niina alkaisi taas hieromaan häntä, mutta kädet menivätkin hänen kaluilleen. Timo hypähti, mutta Niinan rauhoittava ääni vakuutti, että hän tiesi mitä teki. Oppilas luotti täysin.

Niina heilutti oikealla kädellä pojan siitintä, ja vasemmalla hän kutitteli kivespussien alapuolelta. Kutinan pitäisi laukaista Timon jännittyneet lihakset. Hänen jalkansa ainakin tuntuivat menevän hyytelöille tuosta ihanasta ja rentouttavasta tunteesta. Niinan kädet olivat silkin pehmeät. Ne hieroivat ensin hitaasti, mutta nopeuttivat tahtiaan. Lopulta Niina tunsi sen. Se tuntui hänen kädessään kuin pato olisi mennyt rikki. Virtsa alkoi valumaan ja suihkusi kohti vaahterapuuta. Se tuntui myös Niinalle helpottavalta. Hän ei ollut päässyt ainoastaan katselemaan miehen virtsaamisessa, vaan oli saanut olla osana tapahtumaa. Kuin istuisi aitiopaikassa.

Siitin tuntui oudolta kädessä. Tuntui selkeästi miten sen sisällä virtasi. Niina ei voinut pidätellä haluaan, vaan rupesi pyörittämään siitintä, ja katsoi miten virtsa meni sinne minne hän tähtäsi. Se oli hauskaa, mutta se loppui pian. Niina kivahti: ”Oliko se siinä?”

Timo pinnisti, ja yksi pieni kaari tuli. ”Loppui”, Timo kohautti olkiaan. Terskaan oli jäänyt kuitenkin vielä pisara, ja Niina näki velvollisuudekseen ravistaa. Tippa oli kuitenkin sinnikäs, eikä suostunut irtomaan kovin helposti. Niina joutui ravistamaan lujempaan.

”Noniin, vihdoinkin”, Niina huokaisi. ”Nyt on minun vuoroni.”

Timo veti housunsa takaisin jalkaan ja jäi odottamaan. Niina mulkaisi häntä, ja poika tajusi, ettei saisi jäädä katsomaan. Nolostuneena hän sanoi: ”Menen pitämään vahtia.”

Pojan lähdettyä Niina nyökkäsi hyväksyttävästi. Poika ei ollut kovin kaukana, oikeastaan yhtä kaukana kuin missä hänkin oli ollut, mutta kun hän katsoi tästä etäisyydestä, niin poika tuntui olevan aivan liian lähellä. Auktoriteettina hän ei saisi osoittaa nolostumista huutamalla vartijan kauemmaksi. Se ei tuntunut reilulta. Kuitenkin Tiinan mentäessä alas Timo ei varmaankaan näkisi mitään.

Niina kyykistyi ja huomasi, että housuja oli vaikea riisua matalassa asennossa. Hän ei voisi ottaa housuja pois seisoessa, koska oli aivan liian selkeä maalitaulu. Huolimatta hankalasta asennosta Niina sai jotenkin housunsa alas.

Asento tuntui epäluontevalta. Maa oli vino ja pehmeä sammaleesta. Hän melkein horjahti, kun kääntyi katsomaan poikaa. Hän ei vaikuttanut edes vartioivan, vaan leikkivän kepeillä ja risuilla. Pissa ei meinannut tulla. Niina ehti jo pelätä, että roolit olisivat taas vaihtuneet, mutta sitten hän tunsi rakkonsa paineen heltiävän. Toisin kuin Timo, joka oli virtsannut erektiossa, niin Niina päästi valumaan täydellä teholla. Hän pelkäsi, että ääni olisi liian kova. Hänen korvissaan se kuulosti vesiputoukselta.

Samalla kun Niina pissasi, Timo mietti juuri äsken tapahtunutta. Hänen kalunsa oli iso. Se toi hänelle miehekkään olon. Hän otti maasta ison kepin, ja yritti taittaa sitä. Kuului iso paukahdus, kun kuiva keppi katkesi.

Hyvin rentoutunut Niina säpsähti. Salamana hän katsoi ympärille, jos joku olisi tulossa, mutta sitten tajusi, että Timo oli vain tehnyt jotain typerää. Niina olisi huokaissut, mutta sitten hän tajusi, että oli antanut virtsan virrata. Hän oli kussut vahingossa omiin sääriin, housuihin ja kenkiin. Salamana hän katkaisi virtsaamisen, ja se ei koskaan tuntunut kovin hyvältä, kun kerran oli jo antanut tulla. Niina oli kuitenkin hyvin tarkka siisteydestään, ja häntä inhotti olla märkä omasta virtsasta. Hän kurotti housujen taskuihin, mutta se oli vaikeaa, koska housut olivat yhdessä kassassa hänen nilkoissa. Pienikin liikehdintä sai hänet horjumaan, eikä hän halunnut nyt kaatua, koska muuten hän kaatuisi juuri tekemänsä lammikon päälle. Se oli inhottavasti valunut pieneksi lätäköksi hänen taakseen.

”Tarvitsen paperia”, Niina huusi ajattelematta. Kuuliaisella oppilaalla oli sattumoisin nenäliinoja taskussa ja hän lähestyi innokkaasti käsi ojennettuna antamaan sitä. Niina ei ehtinyt muuta kuin laittaa haarat kiinni, mikä entistä enemmän haittasi hänen tasapainoaan. Oli varmaan kiihottavaa nähdä nainen kyykistyneenä housut alhaalla, mutta Niina ei näyttäisi enempää. Hän nojautui eteenpäin, jotta pystyisi paremmin peittämään naisellisen pyhättönsä.

Ottaessaan vastaan paperia, Niina hymyili kiitollisena yrittäen olla näyttämättä asemansa tuomaa nöyryytystä, hän rojahti eteenpäin, koska oli ojentanut kätensä liian nopeasti. Hän huomasi miten hän oli menettämässä tasapainoaan ja kaatumassa eteenpäin. Hän siirsi painonsa takaisin, mutta liian rajusti, ja huomasi nyt olevan kaatumaisillaan taaksepäin. Ainoa pelastus oli nenäliina, johon Niina ehtikin tarttua. Hän riuhtaisi itsensä takaisin tasapainoon, tai olisi riuhtaissut, jos paperi olisi kestänyt. Luottaen liikaa heikkoon paperinpalaan, Niina kiskaisi voimalla itsensä taaksepäin. Liike oli sen verran kova, että hän teki takaperin kuperkeikan.

Timo näki vilauksen pillusta ja anuksesta. Aivot tuntuivat poksahtavan. Hän oli nähnyt jotain todella erikoista, jota hänen aivonsa eivät pystyneet käsittämään. Timo ehti tuona sekuntina toivoa, että hänen näkemänsä olisi kestänyt kauemmin.
   Aivan kuin jokin ylempi olento olisi kuullut Timon sanattoman toiveen. Niinan takakuperkeikka ei jäänytkään siihen. Nainen oli tekemässä toista kuperkeikkaa, mutta onnistui pysäyttämään liikeratansa juuri siihen tärkeään kulmaan, jossa jalat olivat pään yläpuolella. Kriittinen kohta, jossa selviäisi tuleeko sitä toista kuperkeikkaa vai ei. Se jäi kahden vaiheille. Haarat olivat täysin auki, varpaat ilmassa, aivan naisen korvien vieressä. Pylly oli koholla, ja ainoastaan niska oli kosketuksessa sammaleen kanssa. Tuntui kestävän ikuisuus kohtalon nopan pyöriessä mennäkö yli vielä kerran vai ei. Timolla oli runsaasti aikaa katsoa.
   Pimppi tuntui kutsuvan. Se oli paljaana ja auki. Hän näki avonaiset häpyhuulet, joiden keskeltä pursui häpykieli kuin ruusun terälehtinä. Sitä koristi selvästi käsin siistitty karvoitus. Peräaukko näytti tiukalta ikään kuin haasteena.

Kohtalon arpa pysähtyi viimein, ja se päätti, ettei toista kuperkeikka tulisi. Niina tömäytti jalat suoraan eteensä ja voivotteli. Hänen päänsä tai niskansa oli osunut johonkin kovaan.

Timo käytti tämänkin ajan hyväkseen. Pimpsa oli oikeastaan paljon kauniimpi ja jotenkin söpömpi kun jalat olivat suorana. Niina ojensi kätensä, ja silloin poika tajusi auttaa hänet ylös. Nainen ei ollut vieläkään tietoinen hänen kiinnostuneesta tuijotuksestaan.

Poika tarttui käteen, mutta se oli ahnaampi. Se veti Timon luokseen ja kiersi koko käsivarren pojan kaulan ympärille. Näin olisi helpompi nostaa ylös. Timo oli hyvin tietoinen miten hänen poskensa osui pehmeään tissiin. Poika tähtäsi toisella kädellä opettajaansa lantioihin, mutta osuikin jonnekin pakaran seutuihin. Hän ei paljoa kiinnittänyt huomiota siihen, mutta kun hän oli saanut Niinan viimein pystyyn, hän huomasi, että hänen kätensä oli märkä.

Niina tuli vähitellen tietoiseksi tilanteesta. Hänen seisoi ja hänen housunsa olivat nilkoissa. Poika tuijotti hänen haarojen väliin. Nopea läpsäys poskeen sai pojan hereille ja tajuamaan siveellisyyttä. Niina oli raivoissaan: ”Mene muualle!” hän huusi.

Poika lähti kiireesti pois mumisten anteeksi.

Niina katsoi oppilaansa menoa. Hän saisi kuulla tästä vielä paljon. Hän antaisi hänelle tästä pitkän saarnan ja pitäisi huolta, ettei hän kertoisi tästä kenellekään.

Timo oli mennyt nyt tavallista kauemmaksi. Niinalla oli nyt enemmän yksityisyyttä, vaikka hän näkikin vielä Timon. Poika ei varmasti enää uskaltaisi kurkistakaan tähän suuntaan. Niina otti pois housunsa ja ravisteli risut pois. Sitten hän istahti, ja yritti viedä loppuun pissaamisensa. Saisiko hän tällä kertaa olla rauhassa? Yllätyksekseen Niina huomasi, että kaiken tuon jännityksen jälkeen hän ei saanut hanoja auki.

Poika katsoi kättään. Se oli yhä kostea. Oliko tämä pilluvettä? Hän haistoi sitä, ja se haisi kamalalle. Hän ei koskaan ollut haistanut sitä. Kaikissa pornoelokuvissa se oli näyttänyt tuoksuvan hyvältä. Poika avasi vetoketjunsa, ja otti jo paisuneen kalunsa esille. Hän mietti Niinan pillua. Miltä tuntuisi työntää kyrpä sisälle? Hän katsoi taas kosteaa kättään. Ehkä tämän lähemmäksi pillua hän ei koskaan pääsisi. Hän oli masturboinut aikaisemmin, mutta miltä tuntuisi masturboida kädellä, joka oli kauttaaltaan pillunesteen peitossa? Oliko se yhtään erilaista? Nyt oli hänen tilaisuutensa kokeilla. Nyt tai kohta hänen kätensä kuivuisivat.

Virtsaa ei vieläkään tullut. Kohta Timo varmaan tulisi kyselemään mitä hänelle kuului. Niina ei halunnut sitä. Tänään poika oli jo nähnyt hänet tarpeeksi monta kertaa alennetussa tilassa. Hän yritti sihistä itselle, mutta sekään ei auttanut, mutta se sai hänet ainakin rauhoittuman. Hän onnistui hiukan naurahtamaan itselleen hänen älyttömästä ajatuksesta. Pissaa ei silti tullut. Ehkä sama temppu, jonka hän oli tehnyt pojalle toimisi hänellekin. Hän rupesi kutittelemaan välilihastaan, kohtaa joka oli anuksen ja emättimen välissä. Hervoton kutina rauhoitti jännittyneet lihakset, ja virtsa alkoi valumaan. Vihdoinkin...

Timo juoksi kovaäänisesti heidän yhteistä kusipaikkaansa kohti. Siinä vaiheessa Niina olisi voinut kasvattaa sarvet ja löytää sattumoisin jostain keihään, jolla teurastaa poika. Niina oli juuri huutamassa jotain, mutta sitten hän huomasi, että Timolla oli kalu kokonaan paljaana, ja se heilui hänen juostessa hervottomasti. Kaiken lisäksi se oli erektiossa. Niinasta se näytti hulvattoman koomiselta. Tunteet olivat ristiriitaisia.

”Joku on tulossa!” Timo huusi.

Tuon takia Timo oli pois tolaltaan. Mutta miksi hänellä oli housut auki? Tuota ehtisi myöhemminkin ajatella. Nyt vain nopeasti ylös, ja housut jalkaan. Niina nousi ja yritti tavoittaa mytyssä olevia housuja, mutta liukastui virtsasta märkään sammaleeseen.

Timo ei huomannut Niinan kaatumista. Hän katsoi sillä aikaa taakse, ja kompastui kintuissa oleviin housuihinsa. Hän nousi kuitenkin nopeasti, mutta huomasi vasta tullessaan vaahterapuun juurelle, että nainen oli kadonnut, ja että hänestä oli jäljellä vain housut. Minne hän oli voinut kadota?

Jostain alhaalta kuului: ”Tänne!”

Timo ei aluksi nähnyt mitään aluskasvillisuuden takia, mutta kun hän kuuli Niinan äänen uudestaan hän vain lähti siihen suuntaan. Aivan vaahterapuun vieressä oli iso kuoppa, jota hän ei ollut ennen huomannut. Niina vilkutti pohjasta. Timo yritti edetä varovaisesti hänen luokseen. Puolimatkassa koira rupesi haukkumaan jostain läheltä, ja loput matkasta poika puoliksi tippui ja vieri. Hän tuli suoraan Niinan päälle, ja yritti nopeasti nousta pois, ennen kuin nainen suuttuisi, mutta huomasikin tämän pitelevän häntä aloillaan. Niinalla oli etusormi pystyssä suun edessä tarkoittaen, että nyt ollaan hiljaa. He kumpikin olivat kuitenkin puoliksi alastomia. Vaikka Niina oli ollut äsken vihainen, niin nyt heidän pitäisi tehdä yhteistyötä.

Koiran haukunta lähestyi. Vähän matkan päästä tuli kaksi miestä äänekkäästi keskustellen.

Timo tunsi miten Niinan sydän pomppi. Hän oli niin lähellä häntä. Silmät olivat kauniit näin läheltä katsottuna. Hän pystyi haistamaan naisen nopeasti pois hengittämää ilmaa. Se oli kiihkeää. Niina oli niin pehmeä. Vaikka Timolla oli täysi erektio, niin hän ihmetteli miksi sitä ei sattunut. Olihan se kovaa maata päin. Silloin hän tajusi, kuten Niinakin tajusi samaan aikaan. kalu oli naisen sisällä. Siellä kireässä, mutta pehmoisessa ja lämpimässä emättimessä.

Niina ihmetteli miten hän ei ollut huomannut. Johtui varmaan jännityksestä. Siitäkin huolimatta hänen olisi pitänyt tuntea jonkinlaista kipua. Hänen miehellä oli varmaan kaksi kertaa pienempi kalu, ja sekin sattui, jos meni kylmiltään sisään.

Miesten lähestyessä Timo painoi vaistomaisesti päänsä alemmaksi. Hän hengitti nyt suoraan Niinan niskaan. Pienikin ääni saisi koiran varmasti huomaamaan heidät. Jotkut miehet jäivät rupattelemaan vaahterapuun alle.

Siis tällaista on olla naisen sisällä tuumi Timo. Se on ihana tunne, mutta jotenkin tuntui, että hän ei saanut sitä tarpeeksi. Tuntui, että hän saisi vain haistella jotain herkullista leivosta saamatta maistaa tai edes syödä. Mutta jos vain vähän maistaisi? Ehkä Niina ei sitä edes huomaisi? Hitaasti Timo veti lantiota taakse ja eteen, todella pieni liike. Timo ei tiennyt huomaisiko Niina mitään. Ehkä Niina olisi niin jännittynyt, ja kuunteli vain tarkkaavaisesti koiran ja miehien ääntä. Uusi pieni veto? Vielä yhden kerran. Ja vielä yksi pieni.

Niinan silmät rävähtivät auki ihmetyksestä. Hän tunsi miten kullia työnnetyin hitaasti pois ja takaisin sisään, hitain ja pienin liikkein. Hänen teki mieli parkaista, mutta ei tiennyt itsekään mistä syystä. Joka tapauksessa hänen olisi oltava hiljaa, etteivät miehet huomaisi heitä. Se oli nyt entistä tärkeämpää. Kiinni jääminen yhdynnän olisi todella noloa!

Poika rupesi rohkeammaksi. Vaikka vedot olivat yhä pieniä ja hiljaisia, niin niiden nopeus kuitenkin kasvoivat. Niina ei enää pystynyt hengittämään pelkällä nenällä. Hän yritti rauhoittaa mieltään, jotta ei rupeaisi huohottamaan. Aivan kuin olisi juuri äsken juossut kaksi kilometriä, ja sitten yhtäkkiä pakotettu hengittämään normaaliin tahtiin. Hän tajusi, että intohimo oli oikeastaan syttymässä. Hiljaa mielessään hän toivoi, että Timo panisi kovempaa. Hän pystyisi kyllä olemaan hiljaa. Pystyisikö Timo?

Miehen ääni kuului: ”Hei Topi, hyvä koira, mitä löysit?”
Toinen mies vastasi: ”Kato, jonkun farkut, ja vielä aika uuden näköiset.”
”Tämä näyttää muuten sopivan tyttärelleni. Vähän vaan pitää putsata.”

Piilossa nussiva pari tuskin kuuli mitään. Miehet puhuivat jatkuvasti, ja he alkoivat tottua. Paljastumisen tuoma jännitys vain kasvatti intohimoa.

Timo huohotti Niinan niskaan samalla, kun painoi otsaansa maata vasten Hän toivoi, että hengittäminen maahan vaimentaisi ääntä. Hän sulki hetkeksi suunsa, ja huomasi sen olevan kuiva. Yllättävä jano iski. Hänen oli pakko saada jostain juotavaa.

Timo nosti päänsä ja suuteli suoraan Niinan suuhun. Nainen oli yllättyneenä passiivi, ja sen huomatessa Timo ajatteli tehneensä ison mokan, ja irrottautui nopeasti. Niinan käsi kuitenkin ehti hänen takaraivoon ja työnsi takaisin suuteluun. Se tuntui kilpailulta kumpi pystyisi juomaan toisensa kuiviin.

Timo kovensi vauhtia. Paneminen näytti jo vatkaamiselta, mutta se oli edelleen pientä liikettä. Poika meinasi inahtaa mielihyvästä, mutta Niina piti tiukasti huulet kiinni hänen huulissaan.

Lopulta se olikin Niina joka parkaisi kovaäänisesti. Se oli tavallaan merkki Timolle, että nyt sai mennä täysillä. Kohta he jäisivät kiinni, niin tehdään nopeasti tämä homma loppuun. viimeiset kymmenen vetoa olivat kovakouraisia ja suuria liikkeitä. Timolla olisi jo purkautunut aikoja sitten, mutta siemensyöksy ei tulisi pienestä liikkeestä. Pojasta tuntui kuin hän olisi menettämässä tajuntansa. Hän tunsi itsensä painottomaksi. Häntä löivät elämän hyökyaallot. Timo nousi vetäisten samalla kalunsa pimpsasta. Silloin hän huomasi vasta, että Niina oli saanut jonkinlaisen kouristelu kohtauksen. Hänen koko vartalonsa heilui, ja pimpsa supisteli. Sitten sieltä roiskahti viimeiset nesteet hassun rytmikkäässä tahdissa ikään kuin Niina olisi morsettanut. Osa virtsasta tuli Timon reisille, mutta hän ei huomannut sitä. Hän oli tyystin lumoutunut seuraamaan miten pimppi tanssi omaa elämäänsä. Kun se loppui, Niina jäi maahan huohottamaan äänekkäästi.

Timo huomasi, että miehet ja koira olivat lähteneet jossain vaiheessa heidän huomaamatta. He eivät onneksi olleet löytäneet heitä. Timo lähti nousemaan takaisin vaahterapuun luokse. Siinä samassa hän laittoi housut takaisin ylös.

”Kun olet nyt siellä ylhäällä”, Timo kuuli Niinan sanovan, ”Niin voisitko heittää minulle housut?”

Hyvä, Niina ei kuulostanut vihaiselta, mietti Timo. Kuitenkin hetken päästä alhaalta kuului: ”Älä luulekaan, että tulet pääsemään tästä helpolla. Se mitä teit on anteeksiantamatonta.”

Ja lisää tuli: ”Missä riivatussa housuni viipyvät!?! Heitä se nyt alas, vai haluatko vieläkin nähdä minut puoli-alastomana senkin pervo?”

Timo etsi vähän aikaa, mutta sitten muisti mitä miehet olivat puhuneet. ”Se ei ole täällä”, vastasi Timo. ”Miehet veivät sen.”

Niina nousi nopeasti ylös. Hän tuli aivan pojan eteen, ja oli heti luomassa vihaista silmäkontaktia, mutta huomasin, ettei Timo tuijottanut häntä. Hän tuijotti hänen haarojen väliä. ”Eikö sinulla ole minkäänlaista siveellisyyttä?” Niina huusi. Timo katseli nyt varpaitaan.

”Anna minulle housusi, nyt heti!” Niina vaati. Pelokas Timo ei edes tajunnut totella, joten Niina vain avasi hänen vetoketjunsa ja veti housut alas. Hän otti niin kovakouraisesti, että pikkuhousut menivät alas sen mukana. Pian Timo oli puoliksi alastomana, ja Niina taas kokonaan puettuna.

Nainen lähti kävelemään rivakasti autoa kohti. Timo seurasi perässä: ”Entä minä?”

Niina mulkaisi häntä: ”Saat jäädä tänne vähäksi aikaa miettimään tekojasi. Tuon sinulle jonkinlaiset housut.”

Siinä samassa he olivat tulleet metsän laitaan, eikä Timo voinut enää seurata. Auton luokse oli pitkä matka, ainakin nyt se tuntui siltä. Ulkona tuntui olevan yllättävän paljon liikennettä ja ihmisiä. Niina vain loittoni. Poika jäi yksin. Hän meni takaisin vaahterapuun luokse, koska se oli syvemmällä metsässä.

Kuinkakohan kauan kestäisi, että Niina ei enää olisi niin vihainen? Milloin hän saisi housunsa? Hän katseli kaluaan, joka oli edelleen pystyssä. Johtui varmaan siitä, että metsän ulkopuolelta kuului niin paljon ihmisten ja liikenteen melua, ja vielä todella läheltä, että se sai hänet kiihottumaan.

Vai miettimään tekojaan? Timo tarttui kaluunsa ja rupesi masturboimaan. Ajan tapoksi hän teki sitä kolme tuntia. Sitten hän tajusi, ettei Niina koskaan tulisi takaisin. Hän ei tiennyt missä oli ja miten löytäisi takaisin kotiin.

Olen aika pulassa, Timo mietti.
Hän jatkoi masturboimistaan.



- Casquinha