Meillä on 4-vuotias poika, joka on pienestä asti ollut varsinainen vaahteramäen eemeli.. Mitään ei usko, aina saa ääntä korottaa. Vanhemmat lapset ( tyttö 6 ja poika 8) ovat myös usein helisemässä kuopukselle, joka keksii aina kaikkea kiusaa. En tiedä minkä konstin keksit, jotta saisin hänet aisoihin. Hän syntyi eri tilanteessa kun vanhemmat lapseni, eli oltiin lasteni isän kanssa erottu ennen kuopuksen syntymää. Olen aivan varma, että osittain siksi hän on niin temperamenttinen. Hän on pienestä asti ollut niin kiinni minussa,edelleen on. Vessaan ei pääse yksin ja ulkona jos käyn hän pukee varmasti vaatteet ja tulee mukaan. Kuitenkin hän osaa olla niin hellyyttävän suloinen. Ku sais vaan kiukuttelut pois ja uskomaan puhetta.
meidän kuopus
äiti71
2202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuulostaa ihan omalta 3-vuotiaalta tytöltäni. TODELLA TEMPPERAMENTTINEN (JA IHANA) Joka toinen minuutti raivo päällä ja joka toinen hellyys. Vaatii välillä ihan liikaa,mutta mihinkään en vaihtaisi! Välillä olisi hauskaa "pitää lomaa" tästä kullannupusta.. Tsemppiä teille,onneksi lapset kasvavat koko ajan
No niin, on vierähtänyt reilusti yli kuukausi laittamastani viestistä. Oltiin lasten kanssa reissussa ja kierrettiin ympäri pohjanmaata. Yövyttiin sitten Pietarsaaren keskustassa yhdessä paikassa josta löysin Vaahteramäen Eemelin kootut metkut kirjan. Aloin yhtenä iltana lapsilleni sitä lukemaan... Kirja alkaa näin:
VAAHTERAMÄELLÄ asuu poika, jota sanottiin vaahteramäen Eemeliksi. Hän oli villi pieni jukuripää, ei ollenkaan tuollainen kiltti lapsi kuin sinä. Vaikka kiltin näköinen Eemeli oli - oikein kiltin näköinen. Silloin kun ei kiljunut. Eemelillä oli pyöreät sinisilmät ja pyöreät punaposket ja vaalea villava tukka. Kaikki oli niin kiltin näköistä, että Eemeliä olisi luullut kerrassaan pikku enkeliksi. Mutta jos luuli, niin erehtyi...
Tämän ensimmäisen kappaleen ehdin kirjasta lukemaan, kun poika viskasi kirjan kädestäni pois... Hän tunnisti itsensä, sekä ulkonäön perusteella, että omalla villillä luonteellaan. Nykyään olemmekin häntä Eemeliksi kutsuneet. Hän alkaa jo itsekkin tottua nimeensä.
Että tällainen poika meillä.