Olen loputtoman loppu.. En kulta enää jaksa tätä kaksoiselämää. Sinä perheinesi, minä perheineni. Välillä yhdessä "sivistyneesti" perheiden kanssa ja välillä kiihkeät, rakastavat tapaamiset kahdestaan.
Rakastan sua kulta, varmasti yhtä paljon kuin sinä minua. Olen vaan ihan rikki. On kamalaa, miten paljon sattuu kun näen miehesi sinua suutelevan, ja miten näen sinun haavoittuvan kun mieheni koskee minua. Elämme niin räikeää petosta toisia kohtaan. Myös toisiamme. En jaksa enää. Kulta, tiedämme mitä edessä on. Ja siihen tämän on päätyttävä. Lasken sinusta kokonaan irti, laske sinäkin minusta. Rakasta sinua aina, vaikken koskaan omakseni saakkaan. En vain voi tavata sinua enää, en kestä sitä. Nämä vuodet on olleet huumaavan ihania, parhaita elämässäni. SINÄ olet ollut parasta elämässäni. Aina.
Anteeksi kulta, etten ole niin vahva, kuin pitäisi. Tämä on vaan kuluttanut minut. Sydämeni itkee ikuisesti perääsi, mutta joskus on valittava. Sinua en saa, joten valinta lienee selvä.
Tällä purkautumisellani keräsin kulta voimia, että kykenen soittamaan sinulle ja pyytämään viimeiseen tapaamiseen.
Rakastan sua kulta, varmasti yhtä paljon kuin sinä minua. Olen vaan ihan rikki. On kamalaa, miten paljon sattuu kun näen miehesi sinua suutelevan, ja miten näen sinun haavoittuvan kun mieheni koskee minua. Elämme niin räikeää petosta toisia kohtaan. Myös toisiamme. En jaksa enää. Kulta, tiedämme mitä edessä on. Ja siihen tämän on päätyttävä. Lasken sinusta kokonaan irti, laske sinäkin minusta. Rakasta sinua aina, vaikken koskaan omakseni saakkaan. En vain voi tavata sinua enää, en kestä sitä. Nämä vuodet on olleet huumaavan ihania, parhaita elämässäni. SINÄ olet ollut parasta elämässäni. Aina.
Anteeksi kulta, etten ole niin vahva, kuin pitäisi. Tämä on vaan kuluttanut minut. Sydämeni itkee ikuisesti perääsi, mutta joskus on valittava. Sinua en saa, joten valinta lienee selvä.
Tällä purkautumisellani keräsin kulta voimia, että kykenen soittamaan sinulle ja pyytämään viimeiseen tapaamiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi muruseni. Silmäni ovat olleet koko päivän lähes umpeenmuurautuneet. Aamuun asti itkimme, toistemme sylissä. Rakastelimme. Viimeisen kerran. Rakastan sinua, tuntuu kuin sydämeni räjähtäisi. Miksi tapasin sinut liian myöhään? Tuntuu nyt vaan ettei pää kestä tätä eron tuskaa. Luovuin sinusta.
-ja myös rakastetullesi. Paha tilanne.
Rakas päiväkirja..
Kulta pieni. Päivät on menneet sumussa töitä hullun lailla tehden, yöt tyynyyn itkien. Eilen kun olin pitkästä aikaa yksin kotona, istuin olohuoneessa, kynttilät paloi, naukkailin hieman viiniä. Katselin kuvia sinusta, meistä. Pitkään katselin sitä kuvaa sinusta, jossa olet laiturilla ja hymyilet minulle. Silmistäsi näen, kuvassakin, kaiken. Voi kun pääsisin siihen viikonloppuun, hetkiin kanssasi takaisin.
Yksitellen poistin tallentamiani tekstiviestejämme. Rakkauttamme ja kaipuutamme itkeviin viesteihin. Olo on kuin rekan alle jääneellä.
Kuinka helvetillisesti kaipaankaan silmiäsi, kasvojasi. Huuliasi huulilleni. Haluaisin niin kovasti kuljettaa käteni niskaasi, vetää hellästi lähelleni, upota silmiisi, suudella ensi pehmeän tunnustelevasti, kiusaten, tuntea kuinka sisälläni alkaa tuli roihuta, huomata sama sinun liikkeistäsi, ja upota tunteja kestävään nautintoon.
Voi ainoani, rakastan sinua aina. Kaipaan, kaipaan, kaipaan.
lukea kirjoitustasi..ON liian lähellä myös oman rakkauden menetys...vaikka meillä ei kerinnyt mennä noin pitkälle, kun jo se loppui. Mutta voin tuntea tuskasi, surusi ja ahdistuksesi...ja se kestää vielä kauan....Teillä on ollut IHANA suhde...
Arvasin, että jossain vaiheessahan näin käy. Se, että näin pian, oli yllätys. Olimme molemmat viikonloppuna samassa baarissa. Sinä työkavereittesi kanssa, minä ystäväni kanssa. Tämän ystäväni olkaa vasten olen sinua itkenyt. Hän näki sinut ensin ja kertoi minulle. Katsoimme toisiamme muutamien pöytien yli. Hymyilimme arasti, hiukan surullisina. Muutaman hetken (juoman) jälkeen olit siinä, vieressäni. Kätesi koski olkapäätäni ja olin kuin sähköisun saaneena. Kävimme tanssilattialla, emme paljoa puhuneet. Asuin koko illan silmissäsi. Herran jumala millaista oli tanssia ihan lähellä sinua, kuitenkin koskematta. Sydän takoo, lämpö virtaa kehossa, jalat huterat. Ja vaikka olin tehnyt kaikki lupaukset itselleni, mikään ei pitänyt. Päädyimme ystäväni asuntoon hänen mennessään jonkun tuttunsa luo. Rakastelimme koko yön. Ja aamulla lupasimme olla itkemättä. Alaovella suutelin huuliasi, nenänpäätäsi, poskeasi, ja lähdimme koteihimme. Alkaako tämä kaikki taas alusta??? En aio lähteä tähän mukaan. En en en. Rakastan sinua, pitääkö minun oikeasti muuttaa kauan pois, jotta saan tämän katkeamaan, päätökseen? En tiedä. Enkä itke, pirulauta en itke.
Jatkaaksesi sairasta epänormaalia homoelämääsi. Runkku normaali-ihmisten elämänsotkija.