Onko Linux jakeluissa eroja virusten suhteen?
Voiko jokin toinen Linux saada viruksen helpommin kuin toinen vaikka Ubuntuun menee virus niin tää sama ei mene enää Mandrivaan?
Mikä on Linuxin kehitys nykypäivänä verrattuna vaikkapa mun Windows Vistaan tai MacOSXään?
Kannattaisiko kokeilla, olisko kokeilun arvoista?
Suse saattaisi kiinnostaa, miten asentuu Vistan rinnalle?
Paljon kysymyksiä, toivottavasti saan edes jonkun vastauksen.
Kiitos.
Voiko jokin toinen Linux saada viruksen helpommin kuin toinen vaikka Ubuntuun menee virus niin tää sama ei mene enää Mandrivaan?
Mikä on Linuxin kehitys nykypäivänä verrattuna vaikkapa mun Windows Vistaan tai MacOSXään?
Kannattaisiko kokeilla, olisko kokeilun arvoista?
Suse saattaisi kiinnostaa, miten asentuu Vistan rinnalle?
Paljon kysymyksiä, toivottavasti saan edes jonkun vastauksen.
Kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
VIrus... Hmmm... Muistan kuulleeni sellainen nimen, jotain syötävää!?
No joo, tällä hetkellä ei taida olla yhtään aktiivista virusta GNU/Linux-ympäristöön!
Entäpä se kehitys... Vista ==> Aero, wanhaa "tekniikkaa", kun vastaavan on saanut Compiz/Beryl -kokoonpanolla pienemmällä teholla jo aiemmin ja näyttävämpänä... Vista ==> "mainio" haku ==> Finder JA Beagle ovat jo olleet aiemmin kehissä mukana...
Kannattaako kokeilla ehdottomasti, lataa ==> polta ==> kokeile Live CD:tä, niin samalla tulee testattua laitteistosi toivimuus kyseisellä jakelulla...
LiveCD:n käytöstä kannattaa muistaa että se on tuskallisen hidasta asennettuun järjestelmään verrattuna. Eli vaikka Linux live-cd tuntuu järjettömän hitaalta, se ei tarkoita etteikö Linux asennettuna olis nopeampi kuin Vista.
Mutta testaaminen kannattaa aina
Suse: http://en.opensuse.org/Download
Ubuntu: http://www.ubuntu.com/getubuntu/download
Mandriva: http://www.mandriva.com/download
Fedora: http://download.fedora.redhat.com/
Ja täältä lisää;
http://distrowatch.com/
On itseasiassa 3 asiaa, mikä liveCD:ltä ajettua linuxia hidastaa:
1. CD -levyn kiintolevyyn verrattuna hidas lukunopeus
2. CD -levyllä tiedostot ovat pakattuja, jotta CD-R:lle on saatu mahtumaan n. 2 GT pakkaamattomaksi dataksi laskettuna (tieto Knoppixin esittelystä).
3. RAM -muistin määrä: osa RAMmistahan kuluu tuon pakatun CD:n sisällön säilytykseen purettuna, jotta ohjelmakoodia voisi ajaa ja sen tarvitsemaa dataa käyttää. Siksi muuhun käyttöön voi jäädä aika niukasti RAM -muistia. 256 Mt koneissa aiheuttaa jonkun verran hidastelua, 512 MT tai suuremmilla RAM -määrillä tämän merkitys pienentynee, alle 256 MT ram koneissa taas ongelma pahenee entisestään, jollei sitten rajoituta vain tekstimoodiin.
Mutta tuohon ensimmäiseen kohtaan on ratkaisu:
esim Knoppixissa käynnistysparametriksi 1.käynnistyskerralla:
tohd=/dev/hda13
ja myöhemmillä kerroilla:
fromhd=/dev/hda13
HUOM: tuo hda13 on omasta koneestasi, joudut luonnollisesti varaamaan 1 kpl n. 800 MT linux -formatoidun osion (esim.ext3) kiintolevyllesi ja antamaan esim. Knoppixille luvan YLIKIRJOITTAA ko.l osio, jolloin kaikki ko. osion vanha sisältö tuhoutuu! Tarkkana siis, että valitset tohd -optioon OIKEAN osion, ettet vahingossa ylikirjoita jotain tärkeätä.
Linuxissa osioita voit muokata näillä:
1. fdisk
2. cfdisk
3. qtparted
HUOM: kun käynnistät linuxin osioiden muokkausta varten, ÄLÄ käytä tohd tai fromhd -optioita, vaan aja suoraan CD:ltä.
Varsinkion qtparted vaatii usein linuxin käynnistysoption lisäoption noswap (ulkomuistista, korjatkaa jos meni väärin), joka estää linuxia käyttämästä SWAP -osiota, jos levyllä sellainen on, sillä muuten qtparted törmää yleensävirheilmoitukseen, ettei osioita voi muokata, kun levy on käytössä !
"Suse saattaisi kiinnostaa, miten asentuu Vistan rinnalle? "
kyllä asentuu. tarvitset erillisen levyosion suselle jonka voit tehdä joko visvan "levyhallinta" taijokusellanen seoli?? tai sit susen mukana tulevilla työkäluilla.
"Kannattaisiko kokeilla, olisko kokeilun arvoista?"
kaikkea pitää kokeilla..
kannattaa..
1. Eri Linux-jakelut saattavat käyttää eri kernelin eli ytimen versiota joten eri aukot pätevät eri jakeluihin. Mahdollisimman tuoreeseen ytimeen pohjautuva on suositeltavaa (pois lukien tietenkin kehitysversiot).
Viruksia ei tässä maailmassa ole mainittavaa määrää, joten niistä ei ole katsottu olevan tarpeellista murehtia.
Linuxin kehitys nykypäivänä on erittäin huimaa. Laiteajurituki paranee koko ajan, ja melkeinpä laitteen kuin laitteen saa toimimaan ainakin auttavasti myös linuxilla. Apuun on tullut myös erilaisia "matkija" ohjelmia kuten ndiswrapper, jolla saa windows-ajurit toimimaan myös Linuxin päällä. Tätä käytän itse wlan-korttia varten.
Ohjelmiakin tulee kokoajan lisää ja ne toimivat entistä paremmin. OpenOffice korvaa serkkuni koneessa MS Officen virkaa. serkkuni työhön kuuluu hyvin paljon erilaisten dokumenttien ja lomakkeiden kirjoittamista.
Suosittelen kokeilemaan.
Asennus onnistuu helpoiten siten, että luot windowsin rinnalle osion, jonne linux saa asentua vierelle. Voit myös kokeilla laittaa ylimääräisen kovalevyn koneeseesi, ja asentaa siihen.
OS X on valovuosia edellä vistaa ja linux distroja esim.spotlight on KEHITTYNYT haku tsydeemi joka pesee beaglet ym.mennen tullen.Suse on paisunut vähän tarpeettoman suureksi valitse mielummin joku debian pohjainen jakelu tai itse debian.