Täällä palstalla on paljon puhuttu huoltosuunnitelman teosta ja sen tarkistamisesta. Miten käytännössä teillä toimii, kun palaverissa on sovittu jostain asiasta, niin se kirjataan huoltosuunnitelman tarkistukseen. Onko siihen pyydetty bio- ja sijaisvanhempien nimet? En edes tiedä mitä laki asiasta sanoo, kun meiltä ei ole koskaan pyydetty nimeä, eikä myöskään bio-vanhemmilta. Kun sovitut asiat on kirjattu, niin siitä tulee vaan yksi kappale kotiin. Monesti on käynyt niin, että palaverissa sovittua asiaa ei siihen olekaan kirjoitettu. Paperi siis tehdään yksipuolisesti sossun toimesta.Esim. meillä sovittiin, että lapsi voi tavata mummoaan erikseen sovittuina aikoina. Äiti huomasi puutteen ja ilmoitti minulle, että huoltosuunnitelmassa ei ole mainintaa asiasta, joten lapsi ei saa lähteä mummolle ( mummo ja äiti olivat huonoissa väleissä ) vaikka tämä sovittiin palaverissa, siitä ei ollut mainintaa paperissa.
Huoltosuunnitelma
äiti51
121046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meillä huoltosuunnitelmaa tarkistetaan kerran vuodessa kahden lapsen osalta ilman syntymävanhempia (eivät tule) ja yhden osalta n. 3 kertaa vuodessa vanhempien kanssa.
Sosiaalityöntekijä kirjaa mitä on suunniteltu ja lähettää sitten kaikille asianosaisille omat kopiot - allekirjoitukset otettiin vain ensimmäiseen huoltosuunnitelmaan, ei tarkistuksiin.
Meillä huoltosuunnitleman tarkistuksessa ei ole ollut kuin sosiaalityöntekijöiden allekirjoitukset. Paperiin on kirjoitettu aika tiivistetysti asiat mistä on puhuttu, mutta kaikki sopimukset siihen on laitettu. Olisi varmaan paras teidän ottaa yhteyttä työntekijäänne ja pyytää korjaamaan tuo epäkohta. Eikö sen tarkistuksen voi kirjoittaa uudestaan ja laittaa siihen se mitä on sovittu jos siitä kerran on puhuttu?
sossun hoitosuun.paperit, sossu vain kertoi lapsen insestiepäilyistä tms. ei muuta.
No aikoinaan nekin selvisi lapsesta käytyään aina isin luona,että mitä siellä isi hommasi lapsen kaa, siihen enään sotkeutumatta, mutta tunnustuksia ei saatu isältä, (ja äiti ei ollut nähnyt ikinä mitään, kauniista tyttärestään), ei toki ja lapsikin kertoi, ei isi ole mitään tehnyt, vaikka sairaala todisti toista!
No se aika on ohimennyt ja varmaan lapsi aikoinann sen "omaksuu" oireilla tai toisilla, ikävä kyllä. Hällä on nyt pikkuinen (7kk) miehensä kanssa ja toivon, että se "onni" jatkuisi, sillä mies on ehdonalaisessa!
Voi miksi, miksi tuo elämä noin jatkuu, epävarmuudessa jne. Meillä meni hyvin olo, mutta vapaus jatkui noin!
Niin, enhän minä ole huoltaja, mutta kannan huolta kaikesta huolimatta, siis vain sijarina, mutta "rakastin häntä kuin omaani", noissa jutuissahan me sijarit emme saaneet rakastaa sijaislapsia!
Minkäs sille voi jos ns. kemiat pelaa/pelasi aikoinaan!
kummastellut, kuinka toisilla asiat hoituu. Huoltosuunnitelmia tehdään ja tarkistellaan, ihan allekirjotuksia myöten.
En muista nähneeni ainuttakaan huoltosuunnitelmaa, saatikka allekirjottanut mitään.
Ei edes aikuinen lapsi, joka itse teki sossun kanssa sopimukset, ole nähnyt mitään paperia/allekirjottanut.
Pääasia tietysti, että hommat toimis sovitulla tavalla, mutta jos vain sovittu suullisesti, voi tulla muistikatkoja ja väärinymmärryksiä ym. Kaikki olis hyvä olla paperilla, mutta sittenhän sossun pitäis myös pitää lupauksensa. Se onki sitten jo vaikeampi juttu.
on se että kaikki mitä on sosiaaliviranomaisen, lapsen vanhempien ja sijaishuollon kanssa sovittuna
niin kaikki se löytyisi asiallisesti ja asianmukaisesti
ja vielä laissa määrättyjen asiakohtien mukaan tehtynä lapsen tai nuoren ja perheen huoltosuunnitelmasta.
Ensimmäinen erimielisyyden siemen on kyllvettynä siinä, että toinen osapuoli käsittää että
"vihtä on vihta ja toisen puheessa se on vasta"!
Seuraava erimielisyyden paikka tulee aivan varmasti, jos lapsen ja perheen asioita hoitanut työntekijä lastensuojelussa viranomaispuolella vaihtuu.
Myös allekirjoitukset on hyvä olla huoltosuunnitelmassa, onhan se varmistus siitä, että kaikki sijoitetun lapsen asioista vastaavat osapuolet ovat tietoisia huostaanottoon liittyvistä ja sovituista asioista
ja näin ollen varmistavat allakirjoituksillaan saaneensa tiedot.
Aivan turhaa mitään lasta ja perhettä
ja heihin liittyviä asioita on kenenkään muistien tai puheiden varaan jättää taikka sitäkään asiaa,
miten kukakin osapuoli puhuttua puhetta
tai asioita käsittää ja ymmärtää (esim. murre!).
Lastensuojelulaissa on valmiiksi määritellyt
seikat ja asiakohdat siitä
mitä ja mistä kenenkin sijoitettavan lapsen tai nuoren kohdalla
on esimerkiksi huostaanoton yhteydessä sovittava.
Olen kanssasi ihan samaa mieltä, että olisi hyvä jos kaikki osapuolet kirjoittaisivat nimensä huoltosuunnutelmaan. Jos siihen ei olisi kirjattu kaikkia sovittuja asioita, voisi sen pyytää kirjoittamaan uusiksi. Nyt, niin kuin meillä kopio tulee kotiin ja sos. työntekijän nimi alla. Jos sanoo, että siinä ei ole kaikkia, niin vastaus on, että korjataan seuraavaan suunnitelmaan. Käytännössä siis n. 1-2 v. päästä! Tosiaan jos sossu vaihtuu, niin olisi hänenkin hyvä tietää mitä kaikkia on sovittu yms.Niin kuin meillä kävi, lapsen ja isovanhemman tapaamiset olisi ½ vuotta jäissä. Mitään muuta syytä ei ollut, kuin jäänyt vaan kirjaamatta ja äiti huomasi sen. Mustasukkaisena, kun hänen luo lapsi ei voinut mennä, niin kieltää myös mummon luo menon.
suuresti vain häntä koskevia asioita.
Ei voi olla yhdenkään lapsen tai nuorenkaan etu (nuorta on jo kuunneltavakin ja myös hänen mielipiteensä on huomioitava näissä huoltosuunnitelmien teoissa) että häntä ja hänen elämäänsä koskevista asioista sovitaan ilman että on sovituista asioista mustaa valkoisella!
Sen laatuinen lapsen tai nuoren asioiden hoidon suhteen vallitseva lastensuojeluviranomaisen välinpitämättömyys
ei todellakaan ole mitään (ei edes lainmukaista) lastensuojelua!
ettei minulla tietenkään ole mitään huoltosuunnitelman tekoa vastaan vaan päinvastoin.
Miten vain saisi sossun viemään sen loppuun asti, eli näyttämään sen mulle ja lapsille ja ottamaan ne allekirjoitukset.
Kun sossu tulee meille käymään, niin jutellaan niitä näitä ja hän lupailee niitä näitä, nykyisin jo suoraan lapsille, etten ole edes kaikista heidän keskinäisistä sopimuksistaan tietoinen ollenkaan.
Asiat tulee esiin vasta siinä vaiheessa, kun lapset alkavat mulle valittaa, ettei sossu olekaan tehnyt kuten sopivat ja sitten mun pitää ruveta soittelemaan perään.
Minusta se on todella noloa ja turhauttavaa.
Mitään parannusta en ole saanut asioiden hoitoon, vaikka olen yrittänyt.
Esimieheen en ole vielä ottanut yhteyttä, kun on sekin vaihtunut, enkä tunne ollenkaan.
Olen vain odottanut kai ihmettä tapahtuvaksi ja lasken päiviä eläkkeelle pääsyyn.
Hermot menny niin monta kertaa sossun kanssa.
Joskus kylklä hänen huolimattomuudestaan on ollut lapsille hyötyäkin, kun unohtaamyös perua jotkut maksut samoin kuin niiden alkamisetkin. Jos jonkun joskus saa läpi, esim, määräajaksi eikä hän ole sitä valmiiksi rajannut, niin se sitten jatkuu ikuisesti. Ei siis muista mitään.
Ihan alkuaikoina muistan, että oli toisen sossun kanssa puhetta huoltosuunnitelmasta, mutta se jäi aina tekemättä siksi, ettei vanhempia ollut tavotettu. Pakkohan niiden on kuitenkin itse jotain paperille väsätä, mutta ei mitään tietoa, et mitä siellä lukee.
Muutenkin tosi hankala saada koko sossua kliinni, kun on jatkuvasti jossain kotikäynnillä.
mitä teen. uhkasin lasta humalassa.tarkempi huoltosuunnitelma sovitaan alueen sosiaalityöntek.kanssa
Meillä nyt nuo lapset eivät ole olleet kovin kauan joten en ole ehkä paras vertailukohde, mutta kerron kuitenkin.
Lapsilla A ja B on samat sossut ja lapsella C on toiset. A:n ja B:n kohdalla palaverissa kirjatut asiat kirjattiin suunnitelmaan hyvin tarkasti ja kaikista asioista keskusteltiin kunnes oli yhteisymmärrys. C:n kohdalla huoltosuunnitelma on hyvin ylimalkainen ja paljon asioita unohtui (tai jätettiin tahallisesti pois).
C:n kohdalla isä on vaatinut korjausta unohdukseen (liittyy isän tapaamisiin), mutta on vain sanottu, että aikanaan. B:n kohdalla taas kun viime kotikäynnin aikana tapahtui ikäviä niin huoltosuunnitelmaa muutettiin pikapikaa yksipuolisesti sossun toimesta (eli käytännössä tapaamiset muutettiin valvotuiksi ja tapaamisia vähennettiin niin paljon, että niitä ei käytännössä ole). Toki kuulivat lasta, mutta sijaisvanhempia tai biovanhempia ei kuultu.
B:n ja C:n huoltosuunnitelmaa tarkastetaan kuulemma vuoden päästä. A:n tilannetta seurataan 3kk välein, koska hänen on mahdollista päästä takaisin kotiin. Hänet on meille alunperin sijoitettu niin, että tiedämme hänen meiltä todennäköisesti kahden vuoden sisällä lähtevän.
C:n kohdalla sossutantta on ylimielinen ja laiska, johtuen todennäköisesti osaamattomuudesta ja pätemättömyydestä. "Aikanaan" ei ole viranomaisen taholta hyväksyttävä vastaus eikä aikataulu. Pitää olla täsmällisempi. C:n tapauksessa lapsen, biologisten vanhempien ja sijaiskodin oikeusturva jää vajaaksi. Sossutantta harjoittaa kaikkia asianosaisia kohtaan henkistä väkivaltaa ja mielivaltaa C:n tapauksessa. Halveksittavaa käytöstä viranomaiselta.
vastaista.
Lastensuojeluviranomainen on omalta osaltaan lapsen edun valvoja (sitähän korostetaan,
joka ikisessä kohdassa missä lastensuojelusta on vain kirjoitettuna tai muulla tavoin ilmaistuna).
Ei ole yhdenkään huostaanotetun lapsen tai nuoren etu että lastensuojeluviranomainen jättää tekemättä taikka tekee huolimattomasti ja asiattomasti lasta ja hänen perhettäänkin koskevan keskeisen lastensuojeluasiakirjan.
Ei pitäisi maksaa palkkaa virkamiehelle,
joka suhtautuu lastensuojeluviranomaisen työhön
noinkin epäasiallisesti
ja vielä lapsenkin edun vastaisesti.