Mitenkä löytyy tuollaisesta 2.2 177 D-cat Auriksesta käytännön liikennetilanteissa paukkuja nakuksi? Vai siirtääkkö katse TS-Yarikseen? Kokemuksia, kiitos.
MahtiAuris
Stigell
81637
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=581&posting=22000000027597066
Kaupungissa auto ei ole hirmuisen mukava, vetoalue on kapea, turbo ei ehdi mukaan ja alakierroksilla kone on likimain kuollut, mutta pikku kepittämisellä pystyy tarvittaessa liikkumaan erittäin vikkelästi, ainakin normi perheautot jäävät helposti. Bensakone olisi kuitenkin joustavampi liikennevaloissa.
Autuus alkaa maantiellä, moottori tuntuu vetävän loputtomiin. Kilometrien karttuessa vetoalue on laajentunut, joten potkua riittää joka pykälällä kunhan kierrokset ovat parin tonnin nurkilla tallaamisvaiheessa. Yksittäisten autojen ohittaminen on pelkkä ratinkääntö, kuin kuopan väistö, mutta pidemmät letkat, joiden ohitus kerralla on monelle muulle vehkeelle tekemätön paikka, ovat herkkupaloja.
Huippuja Auris ottaa enemmän kuin tehdas lupaa, tarkistin navilla eikä mittarikaan valehtele kuin pari-kolme kilsaa yli kahden markan kyydissä. Tarkka luku jääköön sanomatta, en vetänyt silloin loppuun saakka ja suljetulla alueella tottakai, mutta ilmoitettu hitaampi huippunopeus verrattuna samalla koneella oleviin kalliimpiin malleihin on pelkkää kukkua, markkinointikikka. Samoihin se menee, eli Ave- tai Lexusrahoista säästyisi tuossa noin kymppitonni karvanoppiin tai lippiksiin. Motarinopeudesta voi puhaltaa kakkosella alkaville luvuille yhtä kyytiä kuutosella ilman kepittämisiä, TS taitaisi tippua kyydistä jo aikaisessa vaiheessa.
Tuohonkin saa tehopalikan, jos vakiolla ei pärjää. Eturenkaat tosin kuluvat vakioillakin potkuilla liikaa jos leikityttää, neliveto olisi kiva höyste. En vaihtaisi bensaan ihan heti, toki jos V6 Blade Masterin kilkkeitä tarjottaisiin tilalle niin voisi mennä harkintaan. Pienessä autossa on kuitenkin nykyiselläänkin mukavan suuri sydän...
Hyvää tekstiä nim. Jukk. Kerrotko vielä viripalikasta mistä saapi millä hinnalla millä tehoilla sen jälkeen?
6000 nyt ajettu omalla ja rupeaa turtumaan tehoon niin hyvä voisi olla taas lisää saada ;)
http://www.kcr.se/render_page_vs.asp?pageid=33&vehicleid=1937
Jos yhtään enemmän ajat taajamissa, kaupunkiruuhkissa ja runsaasti liikennevaloja sisältävää ajoa, unohda 177 hv versio. Kapea tehoalue, 6 manuaalivaihdetta joita saat vispata -olen nimittäin tuon version koeajanut. Tämän tyyppiseen ajoon valitsin itse Corolla 1,4 d4d multimoden, ajomukavuus taajamissa aivan eri luokkaa ja kiihtyvyys/sitkeys riittävä, erinomainen pyöriteltävä pk-seudulla. Paukut riittää myös käytännön maantieajoon teillemme ja rajoituksiimme mainiosti.
Jos taas ajat 99 % ajoistasi pitkillä maantietaipaleilla, voisi 177 hv diesel olla autosi. Totta kai vääntöä, tehoa ja kiihtyvyyttä on aivan eri lailla kuin 1,4 dieselissä, eikä maantiellä paljoa tartte hämmentää, ainoastaan alle satasen nopeuksissa vaatii viitoselle vaihtoa kutoselta jos mieli edetä ripeästi.
Eli, valitse pääasiallisen ajoympäristösi mukaan. Noita toisen vastaajan kommentoimia moottoritieajoja yli kahdensadan nopeuteen vedätyksineen en suosittele, en, tulee sen verran kalliiksi autoilu ja voipi joutua määräajaksi ajamaan bussilla. Vaan totta se toisaalta on, tuommoinen tehoversio houkuttaa varmasti välistä painamaan pedaalia pohjaan ja kisatilanteita tulee. Siinäkin mielessä olen tyytyväinen omaani, kun ei kannata kisata edes tehokkaampien pakettiautojen kanssa! :)
Kyllä tuolla mallilla pystyy ajelemaan normi liikenteen rytmissä hyvin ilman kepittelyä, mutta voiman puute jossain 1500 kierroksen nurkilla houkuttelee helposti polkaisemaan tehoille, mikä tekee ajosta kulmikasta. Toki jos malttaa jalkansa ja mielensä, niin liki tyhjäkäyntikierroksillakin pysyy hyvin 1600-luokan sanelemassa liikennerytmissä, tosin bensakoneen vuosia koulima korvani ei ole vieläkään uskoa, että autoa pystyisi tosiaan liikuttamaan likimain tyhjäkäynnillä.
Mitä vaihteiden käyttöön tulee, niin satasen rajoituksella on ainakin jonoissa parasta pitää viitonen päällä. Kulutus on jokseenkin sama kuin kuutosella, mutta konehuone vastaa tarvittaessa pyyntöihin viipymättä ja ohituspaikan auetessa olet jo ratsastanut auringonlaskuun muiden miettiessä menenkö vai peesaanko vielä. Suurin vaihde ei ole aina paras valinta, opin sen jo -83 Cherryn aavikkolaatikolla. Viitoselta tempaisee myös tarvittaessa vikkelämmin neloselle kuin kulman takaa kuutoselta.
Kahdensadan vedätyksiä en ole juuri harrastanut motarilla, pakkohan se on toki joskus kokeilla, onko ruuti kuivaa, mutta bussikyydin pelko rajoittaa leikkimistä. Suurin syy auton hankkimiseen oli tarve vaivattomaan etenemiseen ja helpottuneiden ohitusten muodossa on roadrage vähentynyt oleellisesti. Merkin ollessa Toyota se ei edes herätä huomiota ja monesti motareilla tiettyjen premiummerkkien kaahatessa ohi voin hymyillä itsekseni, koska motarin muuttuessa maantieksi ohitan usein samat autot niiden jumiuduttua rekan takapuskuriin kärkkymään ohituspaikkaa. Välillä tuntuu kuin päähän kasvaisi pienet sarvet, kun tuikkaa ohi jononpoikasesta, joka etsii epätoivoisesti ohituspaikkaa kaukokiidon takana. Toisille vain pitää nelostien olla tyhjä vastaantulevista Rovaniemelle saakka kun Hartolassa ohittaa...
Auris on oikeastaan vähän sleeperhenkinen, sinällään Toyotalta oli hyvä veto olla koristelematta autoa kissankorkuisilla GTI-teksteillä ja lerppaspoilereilla kuten eräillä. Talvirengaskauden alettua D-CAT näyttääkin 205-renkailla ihan mamman torikassilta, pakoputkea ja alempana roikkuvaa taka-akselia lukuunottamatta.
Mikäli kulutus on ostokriteeri, niin D-CAT on parasta jättää kauppaan ja ottaa 1,4 tai VAG. Löpöä on palanut 5,8 - 6,9 välillä ja pikkunaku mennee litraa vähemmällä. Pitkän juoksun keskikulutus on noin 6,4 mutuna, en ole välittänyt seurata tarkemmin, mutta tuossakin on varmaan puolisen litraa polkemislisää. Sanoisin, että joka sentti on sen väärtti.
Jatkossa olisi kiva kuulla vastaavalla oikeasti ajaneen kommentteja eikä pelkästään koeajoilla pyrähtäneitä. Koeajoilla tahtoo aika kulua oikean ajoasennon löytämiseen sekä nippeleiden naksutteluun ja ainakin näissä dieseleissä ei koeajoauto ole vielä makeimmillaan, matkamittarissa täytyisi olla 5 numeroa näkyvissä niin johan alkaa puhua. Tätä palstaa lukiessani tuntuu välillä, kuin olisin ostanut maailman surkeimman kulkuneuvon heti mossen jälkeen, mutta pikku kierros halki Suomen palauttaa taas minut maan pinnalle. Hyvä peli.
Laitanpa lopuksi pari vikaa tai virhettäkin, testi sensuurin varalta, lähteekö vartissa... Pyyhkijän sulilla on ikävä piirre varastoida vettä etupuolelleen, josta riittää satunnaisia raitoja tuulilasiin seuraavat puoli tuntia. Handsfree-palikan nappulat ovat liian herkkiä, farkkujen taskussa avainviidakossa auto pitää välillä valoshown omaan tahtiinsa, jos olen kantomatkalla ja satun vaikka istumaan. Avainmallissa nappulat ovat paremmassa piilossa. Tankatessa vuotavista pistooleista tahtoo valua löpöä auton kylkeen ja vanteelle, täyttöaukon ympärillä voisi olla keruukaulus.
Niin ja S*1:n aineesta moottori ei tykkää. "Oikeiden" öljy-yhtiöiden kamoilla pelaa kuin junan vessa, mutta tuon kanssa tuli kuolleita kohtia kaasua painaessa ja kulutuskin pyöri vajaan puoli litraa korkeammalla. Mikäli joku väittää toista, niin brittien foorumeilla on eri palstoilla paljon keskustelua D-CATin polttoaineista. Oikukas katti.
Melko infernaalista ajatustenkulkua:"tuntuu kuin sarvet kasvaisi...":D. Alaväännöstä vielä, kyllä nämä bensaturbotkin nykyään vääntävät jo tyhjäkäynnin tuntumasta ihan mukavasti ilman minkäänlaisia männävuosien turbopotkuja. Muista kuitenkin että vasta kilosta alkaa ilo!;)
Olen tänä kesänä ajanut useampaan kertaan diesel-Lexusta ja kokemukset ovat voittopuolisesti hyviä. Moottori vetää pienillä vaihteilla mukisematta jo heti tuhannen kierroksen jälkeen, joskin kiihtyvyys on aika verkkaista. 2000 kierrosta lähestyttäessä veto tulee aika jyrkkänä potkuna, joten tasainen ja nykimätön ajo kaupungissa vaatii ajamista joko varsin rauhallisesti koko ajan alakierroksilla tai tosi rivakasti koko ajan vetoalueella. Tosin tottumuksen myötä potkua oppii rauhoittamaan sopivalla kaasupolkimen käytöllä, mikä mahdollistaa pehmeän liikkumisen "välimuodon".
Maantiellä asiat on sitten tosi hyvin, niinkuin nykyisillä dieseleillä yleensäkin. Olen ajanut paljon mm. volkkarin 1.8T-bensaturbolla, ja vaikka se oli bensakoneeksi tosi hyvä ja vaivaton ajettava, niin tällä dieselillä yllätyin monta kertaa kun katsoin ohituksen päätteeksi nopeusmittaria. Rekan perässä nopeutta reilut kahdeksan kymppiä, kierrokset kahdessa tonnissa: vaihdetta vaihtamatta, pelkästään pedaalia painamalla nopeus omalle kaistalle palatessa 150. Eikä tunnu missään. Kortin saa kuivumaan todellakin huomaamatta.
Kulutus oli omassa ajossani 6,5 litran korvilla, mikä on ajotapa ja auton paino huomioiden ihan ok lukema. Volkkarin dieselit kulkevat varmaankin vähemmälläkin, mutta esim. Passat tuolla 1.8T-bensakoneella ei vastaavasti ajaen alle kahdeksalla kulkenut, 8,5 on aika lähellä totuutta.
Kyseisellä Lexuksella ei ole vielä kymppitonnia ajettu, joten se ei edes ole vielä "puhjennut kukkaan". Aika hyvä se silti on jo.