Kun mies pettää, elämä jättää.
ja tänään:
talo huutaa remppaa, ja lapset lähtevät omilleen.
Kun hampaan juurihoito alkaa...
Kun kuukautiset alkaa...
Entinen naapurisi kysyy, mitä teille kuuluu
ja alat itkeä.
Millä piristäisin itseäni?
Mistä pika-apu? Kerro!
tänään surkea
ja tänään:
talo huutaa remppaa, ja lapset lähtevät omilleen.
Kun hampaan juurihoito alkaa...
Kun kuukautiset alkaa...
Entinen naapurisi kysyy, mitä teille kuuluu
ja alat itkeä.
Millä piristäisin itseäni?
Mistä pika-apu? Kerro!
tänään surkea
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se piristys sieltä tulee.
Väkisin et siihen varmaan pysty, tai minä en ainakaan.
Silloin annan itselleni aikaa, hyvä leffä tai kirja tai suklaalevy tai....
Uusi mies ja ,,,,,
En vaan tiedä.
Zemppiä kuitenkin.
Joitakin naisia, kuulemma, lohduttaa suklaansyönti kun sen sisältämä serotoniini tuo aivojen mielihyväkeskukseen elintärkeää hormonia.
Kokeile, nauti ja lohduttaudu. Nuku yön yli niin huomaat että huomenna kaikki näyttää valoisammalta.
Ja vältä täällä palstoilla roikkumista... ;D
Kiitos! Tumma suklaa auttaa!
Tämä palsta on ihana. Täältä saa aina vastauksia ja lohdutuksen sanankin, mutta olet oikeassa.
Pitää pitää varansa, että lähtee ulos, liikkeelle.
Tänne on liian helppo jäädä suklaansa kanssa.
Sinulle hali!
...jos on surkea olo niin älä ainakaan ala suklaata syömään, sillä pian huomaat että tuli kiloja lisää
ja sitten on taas kahta kurjempi olo!
Aloita jokin uusi harrastus joka vie ajatuksesi ihan muualla ja antaudu sen pariin ja mieti että siinä olet hyvä, itsetunto palaa kyllä kun sen aika on ja hymyile vaikka itkettää, itkusta tulee vaan turvonneet silmät.Hymyn saat aina jostain takaisin.
jonkun aikaa pyörin myös noissa tunnelmissa (meinasi tulla tunnelissa, aika osuvasti, eikö :)) Olin siinä niin kauan, että nauru tuntui vieraalta, silloin päätin itse nostaa itseäni, että siitä hetkestä lähtien ajattelen pakosta kaikkea hyvää, hauskaa ja mukavaa. En löytänyt mitään, joten vein tuffen ikkunaan ja kysyin missä silmä lepää. Ja löytyihin sieltä, niinkuin luonnosta aina. Sillä matkalla ollaan, se ikkuna oli jotenkin taitepiste minulle.
En tiedä mikä sun taitepiste tulee olemaan, ehkä et tule sitä huomaamaankaan? Mutta niinkuin ylläolevat jo sua tsemppasi, surut on surettava ennen sitä. Joten itke sinä, ja tiedä että jonain päivänä saat siitä olotilasta niin tarpeeksesi, että pääset pois siitä ihan omin avuin. Sillä aikaa, helli itseäsi kuin olisit arvoikkainta mitä löytyy maan päällä. Koska sitä sinä olet, itsellesi. Mitä sitä kaikella muulla tekee, jos hukkaa itsensä?