Nyt tarttisin kytkiksen jolla saa paristosta vakiovirran sen hiipumisesta huolimatta...
Virtaa jotain 10 mA ja 9 V neppariparistolla ajattelin ajaa. Putkikameliin ajattelin valot tuolla toteuttaa.
Muistelen nähneeni kytkiksen jossa yksi trankku ja kaksi vastusta, mutta nyt ei saa päähän että miten se toimi :(
Jossain myös näin jonkun yläasteen teknisen työn opettajan tekemän paristokäyttöisen valaisimen ohjeet jossa tää idea toteutui, mutta ei sitäkään löydä enää...
Tuon olen nähnyt, mutta eikö sitä yhdelläkin trankulla saisi vastaavan toiminnan?
http://koti.mbnet.fi/erkkak/elektroniikka/vakiovirtalahde.htm
Auttakee! Pliis...
Virtaa jotain 10 mA ja 9 V neppariparistolla ajattelin ajaa. Putkikameliin ajattelin valot tuolla toteuttaa.
Muistelen nähneeni kytkiksen jossa yksi trankku ja kaksi vastusta, mutta nyt ei saa päähän että miten se toimi :(
Jossain myös näin jonkun yläasteen teknisen työn opettajan tekemän paristokäyttöisen valaisimen ohjeet jossa tää idea toteutui, mutta ei sitäkään löydä enää...
Tuon olen nähnyt, mutta eikö sitä yhdelläkin trankulla saisi vastaavan toiminnan?
http://koti.mbnet.fi/erkkak/elektroniikka/vakiovirtalahde.htm
Auttakee! Pliis...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi kyselet, kun sinulla on jo kytkentä? Kyllä se vaan tarvii kaksi transistoria.
"Yhden transistorin ja kahden vastuksen" näköisen vakiovirtakytkennän saa aikaiseksi säädettävällä jänniteregulaattorilla, joku LM117-137-138-338 tms, kytkentä löytyy niiden datalehdiltä. Mutta nuo säädettävät regulaattorit on kalliimpia kuin kaksi pientä perustransistoria.
Siksi kyselen kun muistelen että tuota esimerkin kytkentää yksinkertaisempikin ratkaisu olisi olemassa.
Regulaattori ei houkuta jännitehäviön takia.
Jossei kenelläkään tule muita ehdotuksia ni kai se sit pitää toi esimerkin kytkis tehä.
Voipi olla että se mun muistelema vakiovirtakytkentä olis vakiojännitelähteestä mutta vaihtelevalle kuormalle. Niinku akkulaturi...
Tuollaisessa lineaarisessa vakiovirtasyötössä on aina jännite- eli tehohäviöitä. On se toteutettu tranku(i)lla tai regulla. Hakkuriregulla sen sijaan pystyy tekemään paremmalla hyötysuhteella toimivan. 2:lla vastuksella ja trankulla ei saa toimivaa vakiovirtasyöttöä.
Tuolta löytynee jotain...
Linkki: http://www.kolumbus.fi/mikko.esala/lista.htm
http://www.emanator.demon.co.uk/bigclive/joule.htm
Nyt on pspicella simuloitu nin että tuntuu ja ei tosta tuu tolkkua!
Virta ledin läpi ei tod oo vakio vaan seuraa lineaarisesti käyttöjännitettä.
Onkos joku oikein saanut tuon toimimaankin vai oonko mä taas sössiny jotain?
Itse olen käyttänyt vastaavaa kytkentää, ja kyllä se toimii. Tosin tuossa kytkennässä olevaa vastusta R3 en ole laittanut.
Kai sinulla on Q1:n emitteri ja Q2:n kanta yhteydessä toisiinsa? Tuo kytkentä on sen suhteen hieman harhaanjohtava, joku saattaa jättää yhteyden kytkemättä.
Kytkentä toimii niin, että R2 ohjaa transistorin Q1 auki, ja Q2 ohjaa sen kiinni, kun R1:n yli on yli 0,6 voltin jännite. Eli kytkentä asettuu tasapainotilaan, jossa R1:n läpi kulkee sen verran virtaa, joka aiheuttaa siihen noin 0,6 voltin jännitehäviön. R1:n arvo määrä kyseisen vakiovirran, 0,6 V / R1 = virta, tai 0,6 V / virta = R1.
Eipäs mulla olekaan em. yhdessä toisissaan...
Koulussa on opetettu että risteävissä johdoissa on kuvassa täplä jos ne on yhdessä paitsi itsestään selvissä kohdissa kuten T-haara.
Koitamma uudestaan. Kiitti!
Johan alkoi toimimaan :)
Tuossa tuloksia:
http://tinyurl.com/2l4739
http://tinyurl.com/39xz4c
R4 kuvastaa oletettua ladattavan 9 V pariston sisäistä resistanssia. Mahtaako olla edes oikealla tontilla arvo...
Mutta kelpaa mulle!
Nyt ehkä sitten vähän hierontaa niin se on tarkoitukseensa täydellinen...
Koitin alustavasti myös LM317 säädettävällä regulaattorilla tehtävää vakiovirtakytkentää ja vaikuttais että sillä olis tuota kytkentää paljon parempi hyötysuhde. Niinkuin noin: http://tinyurl.com/39repw
Pitääpä tutkia sitäkin syvällisemmin. Hauskaa tää simulointi pitkästä aikaa :)