Kertokaapa te, tuleeko matalaenergiaharkkoihin sijoitetut lisäeurot maksamaan itsensä takaisin verrattuna siihen, että seinät tulisivat "normaaleista harkoista"? Sitten miten on yläpohjaan, alapohjaan, oviin ja ikkunoihin sijoitettujen rahojen laita? Eli kannattaako matalaenergiarakentaminen?
Itse olen pitänyt itsestäänselvänä, että matalaenergiatalo kannattaisi, mutta löysin aiheesta eriäviä mielipiteitä... Ajattelin kysellä sitten täältä mielipidettä, täällä kun asiasta varmasti tiedetäänkin =)
PS. Miten suurella ulkoseinän U-arvon erolla on jotain käytännön merkitystä? (esim. 0.15 vs. 0.20?)
Itse olen pitänyt itsestäänselvänä, että matalaenergiatalo kannattaisi, mutta löysin aiheesta eriäviä mielipiteitä... Ajattelin kysellä sitten täältä mielipidettä, täällä kun asiasta varmasti tiedetäänkin =)
PS. Miten suurella ulkoseinän U-arvon erolla on jotain käytännön merkitystä? (esim. 0.15 vs. 0.20?)
Vastaukset 45
Vanhimmat
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/energiaasaastavapientalo/lammitysenergiansaasto.html
Kuten huomaat, kokonaisuus ratkaisee. Taulukko toteutuu uudessa talossa, kun se on tehty ilman rakennusvirheitä. Huolettomasti rakentaen tai huonoja rakenneratkaisuja valiten voi esim. yläpohjan lähmpöhäviön osuus olla suurempi. Talon pitää olla ehdottoman tiivis.
Otappas tuo käyttöön, siinä on mallitalo. Muuttele esim. seinien u-arvoja kuten haluat ja kato miten vaikuttaa kokonaislämpöenergian tarpeeseen.
Summasummarum: voi sanoa että kannattaa.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Esimerkiksi muutama mega lisää kaukolämpöä ei maksa niin paljoa, että saisit matalaenergiasäästöjä 'koskaan' takaisin; jopa yli puolet kuluttajamaksusta on perusmaksuja, joten vai toisesta puolesta voisit säästää.
Esimerkiksi kun muutaman vuoden asuttuasi myyt talosi, et varmaankaan löydä ostajaa, joka haluaisi erikseen maksaa energiansäästöstäsi, vaan maksaa talosta alueella vallitsevan hinnan.
Mikäli asukkaissa ei ole säästämisen vikaa, jää matalaenergiatalon hömpötys kokonaan hyödyntämättä jokapäiväisessä elämässä.
Asun itse tekemässäni 600m3 siporex-talossa, jossa on 15-20sentin harkoista tehty runko, ontelolaatat välipohjissa ja siporex-palkit yläpohjana. Seinissä on villaa 15 senttiä bituliitti ja lomalaudoitus, yläpohjan päällä 20 senttiä villaa.
On LTO ja kaukolämpö. 5-henkisen perheeni käytössä lämmityksen vuosikulutus lämpimine käyttövesineen on noin 1000eur. Mistäs siinä säästät? eikä kyse ole mistään matalaenergiatalosta.
15/20sentin harkkoja on paljon miellyttävämpi käsitellä kuin 50senttisiä, eikä tulos liene sen kummempi.
Eli makuasioita kaikki.
Unohdin mainita, että kaukolämpöverkkoon ei pysty liittymään tontin sijainnista johtuen.
Eli osaanpa sitten sijoittaa nimimerkin ja otsikon omille paikoilleen =P
kulujen kanssa, jos teet kehä kolmosen ulkopuolelle. Tuskinpa siellä linnoista saa omiaan pois vaikka olisi kuinka hyvät avajaiset.
Aina se ei toki ole tarkoituskaan, jääpähän muistomerkki hyvästä tyypistä, joka työllisti alueella merkittävästi.
oikeastaan yhtä lailla kuin taloudellinen mun mielestäni.. kannattaako heittää roskat ulos auton ikkunasta, kannattaako varastaa äitienpäiväkukat puistosta jne jne. Eli kannattaako tehdä asiat huonosti jos ne voi tehdä hyvin? Lyhyellä tähtäimellä se voi vaikuttaa kannattavalta mutta pitkällä tähtäimellä ei?
Meille lisäinvestointi toiseksi parhaasta harkosta eristävyydeltään parhaaseen oli n 1000€ ja se varmaan maksaa itsensä myös takaisin, koska aiomme asua talossa pitkään (sijainti, sijainti ja sijainti..) mutta jos rakentaa 2-vuotta-ja- tili-taloa niin eihän se euroissa kannata.
Mutta, jos aiot rakentaa hc- matalaenergiataloa niin eihän se edes eristeharkoilla onnistu. Runko vaan ruh-150stä ja siihen uretaania päälle vaikka 20cm ja tiilivuoraus. Laskeppas tuon seinän hinta vs. rapattu 380-harkko niin voi olla aika kannattava. Siis myös taloudellisesti..
Kannattavuus on vähän suhteellinen juttu. Jos lasket takaisinmaksuaikoja, niin (ainakin silloin kun itse tätä asiaa rakentamisen alkuaikoina pähkäilin) ei se kovinkaan kannattavaa ole: paljon paremman hyödyn lisäeristykseen laitetulle eurolle saa noista muista mainitsemistasi kohtista (esim. yläpohja).
Mutta siinä vaiheessa, jos talo menee myyntiin, niin väittäisin, että suurempi markkina-arvo (ts. korkeampi myyntihinta) on sillä, että talo on tehty matalaenergiaharkoista kuin sillä, että esim yläpohjassa on muutama sentti ylimääräistä eristettä. Tässä mielessä varmastikin sen tonnin-pari, jonka matalaenergiaharkkoihin joutuu lisää laittamaan, voi saada takaisin moninkertaisesti.
Sen kummemmin miettimättä tuli otettua omaan taloon ns matalaenergiaharkko. Lämmityskustannukset on kyllä yllättäneet erittäin positiivisesti. Meidän tapauksessa investoinnit maksava kyllä muutamassa vuodessa viimeistään hintansa takaisin.
Tosin täytyy sanoa, että muut tekijät vaikuttavat varmasti myös. Tärkeintä on talon tiiveys, eli että ylimääräisiä ilmarakoja tai lämpövuotoja ei ole. Ala ja yläpohja ovat myös tärkeämpiä.
Mutta merkitystä on myös sillä, miten talo sijoittuu. Pitkä sivu ja ikkunat etelään/lounaaseen, suojapuita pohjoisen puolelle jne.
Itse rakennin kahdesta harkkoseinästä ja väliin uretaanieristeen,siis levytavaraa.Ontietysti parempi kuin lämpöharkko mutta lämpöharkkokin on hyvä.kannattaa sijoittaa tulevaisuuteen ja rakentaa kunnolla.Nämä palstaekonomistit neuvoo halvinta tapaa kun ne myy talonsa joka vuosi mutta kun talolle tulee se luokitus käyttöön niin kenelle jää musta pekka.
Eli itse pitäisit omaa valintaasi ja lämpöharkkoa hyvänä ratkaisuna, kunhan tuohon eristävyyteen kiinnittää huomiota? Vai onko oma valintasi huomattavasti parempi kuin lämpöharkko, niin eristävyyden ja miksei jälleenmyynninkin kannalta?
Ja itsekö et suosittelisi tuota "ruh-150 uretaani 20 cm tiilivuorauksella" -tapaa?
Vai oliko tuo ruh-150 uretaani lähellä sitä omaa ratkaisuasi? Itse kun olen tosiaan täysin tietämätön näistä "vaihtoehtoisista ratkaisuista"
Jos otetaan yksinkertainen esimerkki.
Talosi on A) sipoa (jonka eristyskyky on varsin onneton) U- arvolla 0,28, tai sitten B) matalenergiaa U- arvolla 0,17. Lämmitysenergian hinta on 4senttiä/kW.
Jos teet talosi kahteen kerrokseen ja talon koko huitelee jossain 600-800m3 välillä, niin lämmityskulusi pienenevät vaihtoehdon A ja B välillä n. 150€ vuodessa. Eli vuosikulusi pienenevät n. 14€ jokaista 0,01 U- arvon pienennystä kohden vuodessa.
Jos haluat päästä U- arvosta 0,17 => 0,06, niin energiaa säästyy tuo sama 150€ vuodessa.
Jos mietitään pelkästään taloudellista puolta, niin tuskin saat ikinä sijoitettuja rahoja takaisin.
Ympäristön kannalta jokainen vetää omat johtopäätöksensä. Yleensä hyvä raja on se oma harkko mihinkä päädyttiin. Huonommasta talonsa tekevät heittävät auton ikkunoista roskia.
Kolmas varsin tärkeä seikka on asumismukavuus. Seinä ei nykyään hohkaa paljoa kylmää, mutta jos olohuone on korkea, siinä paljon ikkunaa, joiden U- arvo on huono ja lisäksi huonosti eristävä seinämateriaali, niin lopputuloksena voi olla seinä, jota pitkin valuu kylmää ilmaa talvella.
Kannattaa ja kannattaa. Se riippuu ihan harkkojen hinnanerosta, kuitenkin seinärakenteen paremmalla eristeellä saavutettava rahallinen säästö on luokkaa kymmeniä euroja vuodessa. Max satasen/vuosi?
Eli kovin montaa tonnia ylimääräistä ei varmaan kannata maksaa. Itse en hankkinut matalaenergiaharkkoja vaan valitsin siporexin helpon rakennettavuuden takia. Tuon voi kyllä sitten ensi kesänä lämpörapata jos siltä tuntuu ( eli 50 - 70mm villa, rappausverkko ja kolmikerrosrappaus ) jos haluaa sen matalaenergiatasolle mutta epäilen sen kannattavuutta.
Varsinkin kun taloni muoto on sellainen että seinäpintaa on melko vähän verrattuna kuutioihin. Kellarikerros on melkein kokonaan maan sisällä (sauna, KHH, varasto) ja sen päällä puolitoista kerrosta asuintilaa. Ja sielläkin melko paljon ikkunapinta-alaa. ja Tosiaan katolle on tulossa 25cm villaa sipolankkujen päälle, ja tuo katolla oleva villa suojaa aika hyvin puolitoistakerroksisen talon yläkertaa lämmönjohtumiselta ulos.
tulet huomaamaan, miten hyvä ominaisuus talosi ilmavuodottomuus on. Missä haukataan paskaa, on harkkoseinät ja puuyläpohja.
Tuon jonkun laittama linkki VTT:n laskuriin on aivan hyvä. Tuosta näkee hyvin eri osien vaikutuksen. Oman tönön arvot laskurilla n. 20MWh/vuosi. Jos kasvatan ilmavuotolukua, niin tuon vaikutus on erittäin iso. Samaten iso vaikutus on ilmanvaihtokoneen hyötysuhteella. Itse panostaisin/ panostin noihin.
Paremmalla seinärakenteella (U- arvoltaan 0,11 parempi) olisin säästänyt 4MWh tuntia vuodessa, eli n. 150€/ vuosi. Toisaalta osa talosta on maan alla, joten laskurin luku todellisuudessa pienenisi ehkä 150€ => 100€/ vuosi. Rahamääränä niin olematon, että en tuon perusteella tekisi mitään valintoja.
käytäntö sen kulutuksen vasta kertoo ja esimerkkinä erinomainen siporex-taloni 600m3, kuluttaa reilut parikytmegaa kaukolämpöä ja siinä on mukana myös lämmin käyttövesi ja pienen uima-altaan veden lämmitys. Talossa on LTO.
Koska kaukolämpö maksaa kesällä puolet siitä mitä talvella (kaksoishinnoittelu), on lämmityslasku siinä tonni vuodessa. Todella surkea saavutus. Niin surkea, että en edes haikaile lämpöharkkojen perään.
Yksittäiset U-arvot eivät kerro mitään talon todellisesta lämpötaloudesta/kulutuksesta, jos talon käyttäjät ovat Uunoja.
välittömästi vai tarvitaanko pidempi altistus?
riittää. Kun ulkopinta on rapattu, systeemi on kondiksessa. Siitä voit lähteä laskemaan todellista vuosikulutusta.
Ymmärtää paremmin myös uunoja U-arvoon tuijottelijoita toisinajattelijoita.
Tehtäessä aidosti matalaenergiatalo, voidaan tarvittava lämmitysjärjestelmä mitoittaa paljon pienemmäksi. Säästöä pitäisi siis tulla heti lämmitysinvestoinneissa sekä käytön aikaisena lämmitysenergian tarpeessa. Siinä on se juju. Käytännössä riittäisi esim. suorasähkölämmitys esim. ns. ilmanvaihtolämmityksenä. Ongelmana on ettei tällaiseen löydy osaavia (tai halukkaita) suunnittelijoita. Toisena on sitten se, jos haluaa mukavuusmielessä lattialämmityksen. Tässä vaihtoehdossa suora sähkölämmitys lattiakaapeleilla tulisi edullisimmaksi lämmön jakelutavaksi. Usein kuitenkin halutaan "mielenrauhaa" ja vesikiertoinen lämmönjakelu, jotta on 'vapaus' vaihtaa lämmitysjärjestelmää. Silloin kuitenkin aletaan syömään sitä lämmitysinvestoinnin säästömahdollisuutta. Omasta mielestäni on aina järkevää tehdä talosta matalaenergiatalo ja mitoittaa lämmitysjärjestelmä oikeaan tasoon. Omat arvostukset viime kädessä ratkaisevat.
ei saa lämmittää muuta kuin eilisen maksalaatikon.
Milläs sitten lämmität, kun sähköt on poikki.
Mieti sitä ja pane arvosi ojennukseen.
..vai maksalaatikkoa. Sinullapa on varsin yksipuolinen ruokavalio. No kunhan olet kaivanut rusinat hampaiden välistä, voisit vaivautua vastaamaan mikä siinä sähkössä mättää. Kai sillä voi edes perunoita paistaa.
No takalla voi varmasti lämmittää, jos sähköt katkeaa. Kaikki muut lämmitysjärjestelmät tuppaavat vaatimaan sähköä. Maksalaatikon mussuttajalla on hieman ongelmia myös luetun ymmärtämisessä. En todennut, että sähkölämmitys olisi välttämättä paras ratkaisu matalaenergiataloon. Muissa lämmitystavoissa vain vaadittava minimi-investointi on niin suuri, etteivät ne kustannuksiltansa pärjää sähkölle, ennen kuin neliöitä alkaa olla jo todella runsaasti.
takavasemmalta heittää, että mitä järkeä on valita vesikiertoinen lämmitys vain sen vuoksi, että on periaatteessa mahdollisuus vaihtaa lämmönlähdettä? Samalla periaatteella voisin rakentaa monisataaneliöisen talon siltä varalta, että moniavioisuus sallittaisiin ja ehkäisy kiellettäisiin. Matalaenergiatalossahan idea on mahdollisimman pieni lämmitysenergian tarve, joka hoituu kätevimmin sähköllä. Polttopuut on sitä varten, jos sähköt sattuisivat kylmään vuodenaikaan muutamaksi päiväksi katkeamaan. Onko sinulla ollut koskaan sähköt poikki tuntia kauempaa?
Viittaus moniavioisuuteen on paras veto palstalla vuosikausiin ja samalla se voisi herättää ihmisiä miettimään asumisensa todellisia tarpeita. Ajatus talosta asuinpaikkana vaikkapa 20 vuotta eteenpäin voisi olla hyvä lähtötilanne. Ajatuksia hämmentääkseni heitän vielä lisämahdollisuutena ilmalämmityksen esim. malliin Legalett.
matalaenergiatalo kuluttaa sähköä ja paljonko takametsää.
Harkot kuitenkin myydään kuutiokaupalla, joten isompi harkko maksaa enemmän ja sen pystytys vielä enemmän. Niitä et saa mistään takas.
Tuhnaat takametsässäs pitkään saadaksesi erotuksen maksettua. Luulis, että on muutakin tekemistä.
Minusta tuntuu, että matalaenergiatalot juuri on suunniteltu käytettäväksi muutama vuosi ja sitten täysremppa päälle ja LV-putkitus paikalleen. Todellista haihattelua muka pienine kustannuksineen. Kustannukset pitää laskea 30-50v tahtäimellä, jolloin vesikiertoiset vielä pelaa, mutta sähkövehkeet ja pilpit on vaihdettu kolmeen kertaan.
nyt esimerkiksi uusitaan 1970-luvun kaukolämmönvaihtimia, pari tonnia per 40v, ei paha!
on sinne takametsiinkin nettiyhteys saatu vedettyä. Kulkeekohan piuha maahan upotetussa LV-putkessa?
et siis uskaltanut lähteä viivalle.
Mokoma viherpipertäjäharkkohaihattelija.
valitsemalla muka edullisen suoran sähkön.
Antaas olla, kun vääntävät veroruuvia vähän ja nostavat muutenkin hintaa, taitaa mennä mökkis myyntiin.
Syö sitten laatikkos kylmänä.
Asiallisesti ottaen nestekiertoinen lämmönjako on ainoa oikea tapa jatkuvalämmitteisen talon lämmönjakoon. Maksaa perustettaessa vähän enemmän, mutta jatkopeleissä ei tule itku. Suora sähkö on haihattelua.
LL-400 toisi meillä säästöä lämmityskuluissa 49 €/vuosi
Rakensimme 2005-2006 Lammitalon, pyysin silloin tarjoukset sekä EMH -350 (U=0,25), että LL-400 (U=0,19) kivillä. LL-400 olisi ollut 2600€ kalliimpi. (silloin EMH-350 oli 5,40€/kpl, LL-400 6,06€/kpl)
Nyt on täysi vuosi asuttu, sähköä on kulunut kaikkiaan 37 973 kWh/vuosi. Lämmitysmuotona on sähkökaapelit lattiassa. Helsingin energian sähkölaskurin mukaan (syötin meidän perheen asukas ja talotiedot) meillä pitäisi mennä sähköä 40 387 kWh/vuosi. Todellisuus ja ko. laskurin lukema siis aika lähellä toisiaan.
Edelleen ko. laskuri arvioi, että lämmitykseen kuluu 25047 kWh, eli 62% kokonaiskulutuksesta, loput ns. taloussähköä. Saman %-osuuden mukaan meillä on siis kulunut talon lämmittämiseen energiaa 23 543 kWh. Sisältää päivä ja yösähkön.
Talosta on tehty lämpötasauslaskelma. Lämpötasauslaskelmassa ulkovaipan (sis katto, lattia, seinät, ovet ikkunat) ominaislämpöhäviö on EMH-350 (U=0,25) kivellä 272 W/K, ja LL-400 kivellä 261 W/K, ero siis noin 4%. Huomattava, että tässä laskelmassa katon, lattian, ovien ja ikkunoiden eristyskyky pysyy samana, ainoastaan seinän eristys on parempi. Muilta osiltaan talo eristetty ns. hyvään nykykäytäntöön; selektiivi-ikkunat, yläpohja villaa 400mm, alapohjassa 150-200mm styroxia.
Lämmitysenergiaa häviää myös ilmanvaihdon kautta, Motivan mukaan 22%-30% lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihtoon. Meillä Valloxin LTO, jos arvioidaan, että 25% lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihdon kautta, vastaavasti 75% lämmitysenergiasta menee lämpöhäviöinä vaipan (= katto, lattia, seinät, ikkunat, ovet) kautta.
Tämän mukaan vaipan kautta tapahtuva lämpöhäviö on 75%:ia lämmittämiseen kuluvasta energiasta (23543 kWh), eli 0,75 x 23543 = 17 657 kWh.
Jos seinien eristystä parantaa U=0,25 -> U=0,19, vaipan energiahukka on siis 4% pienempi. 17 657 kWh:sta 4% on noin 706 kWh.
Tämän mukaan säästäisimme siis vuodessa 706 kWh. Arvioidaan, että sähkö maksaa 7 snt/kWh, tämän mukaan lisäeritys toisi vuodessa 49€:n säästön.
Summarum: Meillä 2600€:n lisäpanostus paremmin eristävään kiveen olisi tuonut 49€:n vuosisäästön sähkölaskussa. Päädyimme aikanaan edullisempaan EMH-350 kiveen. Nyt arvioin, että valinta oli taloudellisesti oikea.
et kuinka iso talo.. kulutuksen perusteella aikas iso..
että kerrosalaa 268m2, ja sitten päälle kellari 41 m2 ja autotalli 36 m2, nämä kaikki lämmintä alaa.
kannattanu harkita muuta kuin suoraa sähköä. olis ollu pieni lisäys tuon kokoisen talon budjettiin. ite teen just 125 neliöistä ja laitoin putket lattiaan ja pilpin hoitamaan lämmityksen. matalaenergiaharkosta (0,15) takka ja puukiuas, ei pitäis mittarin juosta kovin lujaa.
ja nyt joku siel meinaa kirjoittaa ettei matalaenergiaan kannata monimutkaista lämmitysta laittaa.. mut ite en vaan edellisen asunnon kohdalla ihastunu kaapeleihin, laskut oli turhan isoja niinkin pieneen asuntoon (65neliötä), toki asunto oli tehty minimieristyksillä ja nurkista
tuuli.
lattia (varsinkin klinkkeri) on kiva pitää kesälläkin haaleen lämpöisenä niin sekin energia tulee käytännössä pilpillä ilmaiseksi.
toki en tiedä, mut tod. näk. edellisen asunnon lattiassa oli vain 100mm styroksia ja soklex perustana ja rakenteilla olevassa on 150mm eps ja anturan päällä yksi kierros kevytsoraharkkoa ja siitä ylöspäin matalaenergiaharkko, että onko lattia lämpöisempi kesällä. pitäishän sen kaiken järjen mukaan olla, mut tämänkin kysymysmerkin vuoksi päädyin vesikiertoiseen ja pilppiin.
ja kun oon ajatellu sitäkin että sähkön ja muidenkin energioiden hinta sen kun vaan nousee tulevaisuudessa..
äskeiseen et jos teillä on sellanen tilanne ettei ole väliä mitä se lämmitys maksaa niin ok..
Joo, saattaa olla, etenkin pitkässä juoksussa, että joku toinen lämmitystapa ja -jako voisi olla kokonaisuudessa edullisempi. Ja suurin riskitekijä sähkölämmityksessä on varmaan sähkön hinnan kehitys tulevaisuudessa, tai paremminkin, että kuinka nopeasti ja kuinka paljon se kallistuu.
Nyt lämmitykseen kuluu 1842€/vuosi = 154€/kk.
245m2 lämpiää alle 1000eur/vuosi, reilut 20MWH.
Kaukolämpö maksaa huhtikuusta syyskuuhun ½ siitä mitä talvella, niin mukavuuslämmöt voi pitää klinkkerilattioissa jatkuvasti päällä. Tämä mukavuus on tuossa vuosikulutuksessa mukana.
Helsingin Energia perii tuottamastaan sähköstä/kaukolämmöstä yli tuotantokustannusten pönkittääkseen kaupungin taloutta. Näin on jatkunut jo vuosia ja sähkön hintaa nostetaan taas syksyllä.
vaan odottelemaan koska se helsingin energian putki tulee tänne Luhankaan. Onkohan niiden sivuilla joku kartta?
Luhangasta samaan hintaan tai muuta pois.
Aika arvelluttavaa sinne mitään erikoista on rakentaa, vaikea saada omiaan pois, jos joudutkin muuttamaan.
Sitä piti sanomani, että paksummat harkot eivät pienennä täällä energialaskua sen vertaa, että niistä kannattais talo tehdä tänne kehätien pintaan.
Euro on hyvä konsultti ja trendi määrää myytävien talojen hinnat, ei harkon paksuus.
Täällä 266m2 rinnetalo Keski-Suomessa ja kaikki sähkönkulutus 14500kWh. Maalämpö.
3 henkeä, 1-2 autoa sähkötolpassa ajastimella ja huono kuutio LTO. Sisälämmöt 22-23 astetta. Kesällä ei ILP:n käyttöä säästellä viilennykseen. Helsingin energian laskurin %-lukujen mukaan meillä menisi taloussähköä vain noin 5500 kWh?
Meillä sähkö maksaa keskimäärin 8,4 senttiä/kWh, johon on laskettu kaikki mahdolliset kk-maksuista lähtien jaettuna kulutuksella. Lämmitys, käyttösähkö, lämpimän veden lämmitys yms. maksaa siis 101,5 euroa/kk. Alakerta on MH-350 kiveä ja yläkerta puurakenteinen suurelementtipaketti.
Suurin lämmönhukkaaja lienee alakerran autotallin ovi, horo kuin mikä.
164 euron ero kuukausisähkölaskuun tekee 10 vuodessa noin 20000 euroa nykyisellä sähkön hinnalla. Sähkön hinnan noustessa kannattavuus paranee entisestään. Moisiin säästöihin ei taideta päästä matalaenergiarakentamisella kohtuukustannuksin?
2600 eurolla saa 100 kuutiota sekahalkoa, taitaa tulla kannattavammaksi ostaa halot kuin vaihtaa harkkoa paksumpaan...jos se takka on nyt joka tapauksessa hankittu :)
Kyllä juuri noin mitä kirjoittaja totetaa. Järki kannattaa pitää kädessä tuossa matalaenergiarakentamisessa. Jos takaisinmaksuaika heiluu siellä 5v kieppeillä niin mikäs siinä sitten, mutta harvemmin se on noin lyhyt.
PILPillä ilmaiseksi? Kaikki PILPillä talteen otettu lämpö on noin yhdeltä kolmasosalta sähkölämpöä. Toki se on halpaa suoraan sähköön verrattuna, mutta kaukana ilmaisesta silti. Vain aurinkolämpö on ilmaista per kilowatti, kaikesta muusta joutuu maksamaan joko rahalla tai työllä suoraan kilowattimäärän mukaan.
...nuo seiniin kohdistuvat energiansäästöinvestoinnit eivät pääsääntöisesti ole kannattavia - tai niiden kannattavuus on pankkitalletusten luokkaa enintään.
Jos pankkitalletuksen tuottoon pääsee niin alkaa jo kannattaa. On nimittäin lähdeverotonta ja tuoton odotustrendi on nouseva.
...vaikutukset jälleenmyyntiarvoon, mikä onkin paljon vaikeampi asia arvioitavaksi. Tällä hetkellä näyttäis siltä, ettei läheskään aina saa jälleenmyyntiarvoon sellaista lisähintaa, jonka laittaa taloon itse kiinni. sia tosin saattaa muuttua ja todennäköisesti muuttuukin ajan myötä parempaan suuntaan.
nyhjäistä lähdeveroakaan. Nyt tarkoitan tavallisen tallaajan normaalia pankkitiliä. Tuoton odotustrendi? Mihin jäi brändi?