kokemuksia bichon friseestä

Sopii todellakon lapsiperheeseen.Oma bichonini aivan hulluna lapsiin.Nekun aina leikkiija juoksee ja pelaa palloa...mitä välttämättä aikuiset ei aina jaksa.Lue bichon frise yhdistyksen sivuilta bichoneista...sieltä saa aika oikean kuvan ko koirasta.Ovat kyllä tosi ihani..aika tempperementtisia ja kovapäisiä kyllä,mutta "tiukkalla" kurilla kasvavat ihan koiramaisiksi otuksiksi.Tukinhoito ei ole kyllä helpoimmasta päästä,mutta ei mahdotontakaan.Kerran viikossa pitäisi pestä ym muuten turkki menee aivan kauheaksi..varsinkin kesälläkun pyörii milloin missäkin multakasassa.itse leikkasin kesäksi helpomman kesäturkin kun menee todella helposti takkuun.Ja aina pitää pesun jälkee föönätä kuivaksi ja mielellään suoraksi juuri tämän takkuongelman takia.Tätä itsekin aluksi ihmettelin että miksi mutta kyllä se totta on.Ei kaikista helpoin koirarotu mutta aivan ihania luonteeltaan.En le kyllä vihaiseen bichon friseen koskaan törmäännyt.Ovat aina niin iloisia:)

juu niin... kokemusta löytyy sellainen 13,5 vuotta

noin vuosi sitten jouduttiin nukuttamaan 16,5v bichon frise.

eli koira tuli minulle kun se oli 3v ja se että tykkääkö koira lapsista niin se riippuu opetuksesta, mutta suurin osa tykkää... meidän bichoni rakasti ihmisiä ja myöskin lapset olivat lähellä sydäntä...

voin kuvailla koiraani pieni-suuri herra koska vaikka koira oli vain 32cm niin silti se omasi hyvin suuren sydämmen ja egon... eli kyse on todella lämminhenkisestä koirasta, riippuen mitä koiralla tehdään eli näyttely, kotikoira jne... niin siitä riippuu miten turkkia hoidetaan, itse leikkasin aina pari-kolme kertaa vouteen lyhyeks ja pesulla tietenkin hieman useammin... vaikka moni sanoo et turkin hoito on hankalaa niin ei se ole. vaikka koira on pienikokoinen niin se tarvitsee saman verran kuin isokoira ulkoilua... ja lenkeillä voi huoletta mennä vaikka "luontopolkuja" eli epätasaista rinnettä... ei haittaa ollenkaan... mut tietysti ruokintakin on tärkeä ja ainakin meidän koira söi aina lautasellisen... koiranruoka ei kelvannu mut kotiruoka senkin edestä... tosin riippuu mihin koiran opettaa... mutta nämä koirat on veikeitäja rakastavat huomiota ja omistajansa viihdyttämistä...

Sopii hyvin lapsiperheeseen ja varsinkin silloin jos jo pentuna opetetaan olemaan lasten seurassa. Enemmänkin lapsia kannattaa vahtia ettei pennulle käy mitenkään. Bichon Frisén hoito on varsinkin alle 1-vuotiaaksi asti aika haastavaa, mutta myöhemmin ns. helppoa. Parin viikon välein pesu ja föönillä suoraksi turkki ja harjaus. Pysyy hyvin takuttomana. Monetkaan eivät harjaa turkkia edes jokaviikko koska turkki menee huonoksi jos sitä on kokoajan karstaamassa. :) Mutta pentuna saa olla huolellinen ettei synny pahoja takkuja.
Rekisteröidyppäs tänne foorumille: http://www.s8.createphpbb.com/bichonit/index.php?mforum=bichonit

Joo on luonteeltaan kiltti ja tosi lapsirakas, en ole nähnyt häntä vihaisena koskaan. Leikkisyyttä piisaa, ja vauhtia, mutta pitää myös rauhallisesta lekottelusta lähellä tuttua perheenjäsentä. Turkki teettää työtä, ei nyt ylivoimaisesti, mutta muistathan myös sen että vältyt karvanlähdön aiheuttamalta työltä, joten - sama juttu.
Se mihin koira tottuu päättää omistaja, meidän lenkkeilee ja juoksee paljon, joten kroppa on trimmissä ja ylipainoa ei ole, kuten monilla ns. seurakoirilla helposti on. Joten en voi kuin suositella lämpimästi!

En tuohon lapsiperheeseen sopivuuteen kommentoi kun meillä ei ole lapsia... Mutta täällä on kuvia meidän bichon frisestä ja tietoa sen luonteesta muuten. http://bichonfrise1.suntuubi.com/

sopii ja ei sovi. Seurallinen, mutta pienten lasten kanssa voi olla koiran elämä uuvuttavaa. Ei osaa oikein itsr varoa lapsia ja jatkuva lasten paimentaminen käy koiralle työstä. Paras itkuhälytin kyllä o . Koiralla kun on pari kolme omaa paikkaa minne mennä päiväunille niin sitten onnistuu mai iosta