Tässä tuli meidän perikunta jakoon, oli isoisän aikaisia jakamattomia maatiloja.
No sitten oli oikein, mikähän lie maamittari käynyt merkitsemässä tilan rajat ja itse kunkin lohkot pelloille.
Siinäsitten kävelin niitä yhtenä iltana, se meille tullut lohko oli tilan rajalla ja siitä jatkui heti sitten naapurin pellot.
Huomasin, ettei raja ole alunperinkään kulkenut rannasta suoraan, vaan siinäoli sellainen kulma, jossa raja teki sellaisen noin 30 asteen mutkan.
Eli tontti tavallaan kapeni rannasta poispaäin ja oli ihan rannassa kaikista levein, siinäkeskikohdalla raja alkoi taas kulkea toiseen suntaan, eli tontti sen keskikohdabnjälkeen jälleen leveni.
Tämä "kapeikko" oli noin 200 metrin päässä rannasta, jonka jälkeen tontii jälleen alkoi levetä.
En tiedä miksi ja missä yhteydessä oli sarkajako saanut tälläisen muodon, eikä se oikeastaan ollut niin väliäkään, mutta kun kerran maanmittari rajat tarkistanut, niin oletan että se on oikein.
Yksi asia tässä kumminkin vähän huvittaa, nimittäin naapuri on ilmeisesti aina tiennyt tämän pikku poikkeaman ja viljellyt, kyntänyt,kääntänyt jne ilmeisesti aina rajan mukaan, mutta sen viljelykset oli pikkuhiljaa ilmeisesti valuneet meidän puolelle.
Sillä sen viljelykset oli yli 5 metriä meidän puolella tässä kapeimmasssa kohtaa, eihän sillä sinänsä välttämättä ole edes syyllistä, sillävoihan olla että virhe on syntynyt jo senkin isoisän aikana ...
Tai viljely on vain pikkuhiljaa valunut enempi rajan yli, kuin on ollut tarkoitus.
Itse jäin aprikoimaan, että onkohan tämä yleistä näiden "perikuntien" maiden kanssa ( naapurikin viljelee oman perikuntansa maata ), vai olisiko maanmittari tehnyt jonkin virheen.
En ole edes viitsinyt naapurille vielä mainita asiasta, pitää ensin miettiä miten asiasta keskustelee ...
Sekä varmistaa ainakin se, että raja on merkitty nyt oikeaan paikkaan.
No sitten oli oikein, mikähän lie maamittari käynyt merkitsemässä tilan rajat ja itse kunkin lohkot pelloille.
Siinäsitten kävelin niitä yhtenä iltana, se meille tullut lohko oli tilan rajalla ja siitä jatkui heti sitten naapurin pellot.
Huomasin, ettei raja ole alunperinkään kulkenut rannasta suoraan, vaan siinäoli sellainen kulma, jossa raja teki sellaisen noin 30 asteen mutkan.
Eli tontti tavallaan kapeni rannasta poispaäin ja oli ihan rannassa kaikista levein, siinäkeskikohdalla raja alkoi taas kulkea toiseen suntaan, eli tontti sen keskikohdabnjälkeen jälleen leveni.
Tämä "kapeikko" oli noin 200 metrin päässä rannasta, jonka jälkeen tontii jälleen alkoi levetä.
En tiedä miksi ja missä yhteydessä oli sarkajako saanut tälläisen muodon, eikä se oikeastaan ollut niin väliäkään, mutta kun kerran maanmittari rajat tarkistanut, niin oletan että se on oikein.
Yksi asia tässä kumminkin vähän huvittaa, nimittäin naapuri on ilmeisesti aina tiennyt tämän pikku poikkeaman ja viljellyt, kyntänyt,kääntänyt jne ilmeisesti aina rajan mukaan, mutta sen viljelykset oli pikkuhiljaa ilmeisesti valuneet meidän puolelle.
Sillä sen viljelykset oli yli 5 metriä meidän puolella tässä kapeimmasssa kohtaa, eihän sillä sinänsä välttämättä ole edes syyllistä, sillävoihan olla että virhe on syntynyt jo senkin isoisän aikana ...
Tai viljely on vain pikkuhiljaa valunut enempi rajan yli, kuin on ollut tarkoitus.
Itse jäin aprikoimaan, että onkohan tämä yleistä näiden "perikuntien" maiden kanssa ( naapurikin viljelee oman perikuntansa maata ), vai olisiko maanmittari tehnyt jonkin virheen.
En ole edes viitsinyt naapurille vielä mainita asiasta, pitää ensin miettiä miten asiasta keskustelee ...
Sekä varmistaa ainakin se, että raja on merkitty nyt oikeaan paikkaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
rakennettu liian lähelle rajaa. Laki "Eräistä naapurisuhteista" voisi ruuhkauttaa oikeuslaitoksen, jos lähdettäisiin tiukalle linjalle oikeuksia perimään.
ensin onnistut rakentamaan rakennuksen toisen maalle, voit sitten lunastaa sen naapurin tontinkulman toimituksella liitettäväksi omaan tonttiisi. Eli maksat toimituskulut ja lisäksi korvauksen maapohjasta, jonka arvo on alle käypä arvo käytännössä. Ja puhumattakaan jos naapuri ei olisi suostunut vapaaehtoisesti sitä myymään.
Eli eiku rakentamaan naapurin tontille kun se on lomilla etelässä....
Onko tästä mitään määritelmää, minkä verran seinästä uusi raja vedetään, vai vedetäänkö se seinän kohdalle.
Täällä on meillä yksi navetta, jonka toinen pää on naapurin puolella.
On meinaan sen verran änkyrä isäntä, ettei navetalle oikein ole asiaa ...
Meinasin, että mikäli tämä on mahdollista, niin lunastan sen navetan alla olevan maan itselle.
Toisen maata ei voi lunastaa haja-asutus alueella
kokemusta on
määrää minimi mitaksi 5 metriä, ellei naapurin kanssa ole muuta sovittu. Toi on lähtökohtana. Eli käytännössä ne toimituksessa vetää rajan 5 metriin. Se, että jos kyseessä on sun itses rakentama navetta niin voi olla paha tapaus, mutta jos se on joku vanha rakennus, joka on tullut sulle kiinteistökaupan yhteydessä niin se on selvä juttu, toimituksella lunastus ja piste.
Toi mitä alla on joku kirj. ei pidä paikkaansa. Tietty lunastaminen uutta tekemätöntä rakennusta varten ei käy ;-)
Ei ole mun rakentama, mutta joskus tällä tilalla on tehty perillisten kanssa todella typerä jako.
Raja on vedetty pihan poikki, niin että kaksi rakennusta on toisella ja kaksi muuta on jäänyt toiselle.
Sen lisäksi raja kulkee viistosti sillä tavalla, että pha kokonaisuudessaan on sillä toisella ja jopa navetan yksi kulma myös, eli raja kulkee navetan alta, mikäli kartta pitää paikkaansa.
Mulla tuli peltokaupoissa tilanne, että naapurin navetan takana on raja ihan kiinni rakennuksessa, että naapuri ei pysty kiertämään rakennustaan omilta mailtaan.
Ihmeellisiä juttuja nämä toisten maille rakentamiset, meilläkin oli puolet naapurin saunasta ja varmasti ei ollut ikään epäselvä tilanne, kun rajapyykki oli siinä saunan vieressä. Oli vaan rakentaneet saunansa siihen rajalinjalle. Kellari oli tehty kokonan meidän puolelle n. 70m rajasta!
Ei näissä rajoille rakentamisissa aina ole kysymys naapurin omavaltaisesta toiminnasta.
Muistelen oman isäni aikanaan antaneen naapurille suullisesti luvan, rakentaa piharakennus ihan rajan viereen, kun tämä oli sitä kysynyt.
Mielestäni olisi totuuden vastaista nyt 50 vuotta myöhemmin leimata naapuriperhettä jotenkin epäeettiseksi toiminnassaan, kun kerran äijät oli sen keskenään näin sopineet.
Mistä sitä kukaan vuosikymmeniä jälkeenpäin tietää, mitä on kukakin kenenkin kanssa suullisesti mahdollisesti sopinut tai luvannut.
sopimuksen mukaan, mutta meidänkin tapauksessa tämä sauna ja kellari oli rakennettu ilman lupaa.
Saunan kohdalla ajateltiin inhimillistä erehdystä, mutta kellarin kohdalla oli todella kyse piittaamattomasta tavasta rakentaa. Se mikä oli syy näin menetellä, jäi täysin hämärän peittoon. Kukaan tilamme aiemmista omistajista ei ollut antanut suostumustaan ko. rakennuksille, ei suullisesti tai kirjallisesti.
Vaikuttaa aika oudolta naapurilta, olisiko kyseessä jokin sukulaisten vanha skisma, joka on sitten johtanut näihin omavaltaisuuksiin.
Mikäli tarkkoja ollaan, niin kellarihan on sinun, pistä lukko oveen.
Varsin ihmeellinen on tapaus, tuskin riitaa on ollut edellisten omistajien kanssa. Luulemme, että rakentajat ovat vain ajatelleet omistajan olevan niin ison herran, ettei se paljoa tunnu, eikä hän käy siellä alueella katsomassa. Kysyttäessä hän ei ollut mitenkään tietoinen näistä rakentamisista.
Sen verran naapurin rakentamiset kiinnostivat rakennusvalvontaakin, että jo eläkkeellä oleva rakennusmestari halusi tutkia vielä päiväkirjamerkintänsä ja muistionsa niiltä ajoilta. Ainoastaan yhdestä naapurin kymmenestä rakennuksesta löytyi lupa ja tietenkään se ei ollut tuo kellari, eikä edes se rajalla oleva sauna!
Kellari on nyt purettu ja kuoppa täytetty, joskin aika vaiherikkaasti!
Vanhat rajat on merkitty yleensä maakivillä, joista on tehty rajapyykit ja viisarikivet, kivet on kerätty siitä maastosta, missä niitä rajojakin on tehty.
Omistajien vaihtuessa ei välttämättä ole niin tiedossa, missä se rajalinja ja pyykit sijaitsee. Viisarikivetkin (pitkien rajojen välillä olevat kivikasat tai kivet) usein unohtuvat ja menevät joskus kaivurin kauhassa kaivuumaiden mukaan.
Saattaa helposti yksi rajapyykki jäädä linjalta pois, jos maastossa ei ole selviä merkkejä ja rajapyykkejä on paljon muutenkin.
Itselläni on muutamia tälläisiä tilanteita ollut, että rajamerkkejä on hävinnyt vuosien varrella edellsiten omistajien aikana ja monasti naapureiden kanssa tulee hieman selvittämistä, että miten se tilanne nyt ihan oikein on.
Maanmittarikaan ei aina ole ihan virheetön, kaikille meille sattuu virheitä ja siksi onkin valitusmahdollisuus. Vanhoissa tapuksissa on tietysti valittaminen vähän niin ja näin, mutta niitäkin käsitellään oikudessa aina silloin tällöin, esim. Lahden lähellä vesijättökiista.
Ei tämä nyt varmaan vallan yleistä ole, että juuri perikuntien maita alettaisiin viljelemään rajan takaa, mutta tietty aina niitäkin juliuksia on, jotka luulevat siirtävänsä rajaa tällä tavoin, kyntämällä naapurin puolelta aina hieman vuosittain.
Olihan tässä muutama vuosi sitten hupaisaa, kun paikkakunnallamme suoritettiin lentokuvausta kartoitusta varten ja rajapyykkejä piti merkitä valkoisin muovisukin. Muutamat isännät suorittivat "aluevaltauksia" hauskasti viemällä niitä merkkejä naapurin puolelle. Eihän ne rajat siitä mihinkään oikeasti siirtyneet, mutta jotkut olivat kyllä vakaasti siinä uskossa! Ja onhan kartanpiirtäjällä hieman ihmettelemistä...