Tässä muutama novelli rakkaudesta. Perustuu tositapahtumineen, nimet vain muutettu.
TAKERTUJA:
Olin rakastunut ystäväpoikaani, 10kuukautta. Ensi hetkestä, sanon näin suoraan, se oli kirjaimellisesti rakkautta ensi silmäyksellä. Olin tavannut Mikan keväällä, kun aloitin miniteatterin. Meistä tuli upeita sydänystäviä, alkukankeudesta huolimatta. Vietimmi Mikan ja minun yhteisiä synttäreitä syömällä Raxissa. Kumpikin toi yhden kaverin, minä Riikan ja Millan, Mika Rikun ja Antonin. Istuimme vastapäitä toisiamme, minä ja Anton, Milla ja Riku ja Mika ja Riika. Antonilla oli mustat pitkät hiukset, hieman pyöreät kasvot, oma tyyli, jota en ennen ollut muilla nähnyt. Hihakuvista päättelin, että hän joka kuunteli samaa musiikkia kuin minä. Söimme, juttelimme ja nauroimme. Kotiin ei olisi millään halunnut lähteä! Siksipä seuraavana maanantaina, tekstasin Mikalle ja kysyin Antonin numeroa. Mika kysyi, olinko siinä mielessä kiinnostunut ;)? Vastaisin vain vinkkaamalla hymiöllä ja tallensin Antonin numeron.
Koulussa Riikan ja Millan kanssa menimme ulkoluokkaan, josta soitin Antonille. Juttelimme monta minuuttia, kellon soittoon asti. Olin niin palavasti ihastunut, että vain muutaman viikon kuluttua kysyin jo yhteen. Anton vastasi myöntävästi. Emme sinä aikana nähneet kertaakaan. Olimme vain kaksi viikkoa. Olin Antonin ensimmäin tyttöystävä, Anton virallisesti minun ensimmäinen. Jotain kakara suhteita oli aikaisemmin ollut. Anton soitti viime hetkellä ettei pääsekään tapaamiseemme, jota kauan oli suunniteltu. Sitten naksahti ja sanoin, että tämä oli sitten tässä.
Puoli vuotta olimme puhumatta. En olisi halunnut lakata puhumasta, silloin vain tuntui, ettei sovittu yhteen. Olisin silti halunnut olla kaveri, mutta ehkä se oli vain kova istu Antonille.
Eron jälkeisenä puolena vuotena minulla oli kaksi mini suhdetta. Sitten Anton vahingossa lähetti uuden meseosoitteensa minulle, kerroin siitä sähköpostilla ja hän vastasi "sori, ei pitänyt tulla sulle". Ja kun lisäsin hänet meseen, silti hän hyväksyi. Ensin kun yritin puhua hänelle vastaukseksi sain vain "dum dam moo" tyylisiä sanoja. Lopulta hän alkoi puhua ja meistä tuli hyviäkin ystäviä. Vietimme vappua yhdessä, näimme usein.
Sitten kysyin häntä kesäkuun 14. takaisin yhteen. Hän mietti. Muutaman päivän kuluttua, juuri kun olin lähdössä kotiin Antonilta, hän vastasi 'kyllä'. Hymyilin siinä vain typerästi, olin niin onnellinen. Jotenkin tajusin, että aikaisemmat meni sen takia mönkään, koska suutuspäissäni syksyllä Antoni jättänyt ja oikeasti tykkäsin hänestä koko ajan. Outoa, taaskaan suhteen aikana emme nähneet, nyt olimme viisi viikkoa. Suhteen lopussa Antonilla oli niin paljon henkilökohtaisia ongelmia, että hän ei puhunut ja se ajoi suhteemme karikkoon. Luulen, että me vain lakkasimme olemasta. Kuitenkin hän myöhemmin IRC-Galleriassa kertoi, ettei hänen puhummattomuutensa johtunut minusta.
Monta viikkoa, ja nyt kuukaudenkin jälkeen jos hän ikinä kysyisi takaisin, luulen, että vastaisin myöntävästi. Takertuja. Se minä olen itkin pojan perään viikkoja ja ainakin joku mainitsikin hänet, saatoin vain alkaa itkeä. Rakastin häntä ja rakastan yhä. En koskaan voi unohtaa niitä viikkoja, ne olivat elämäni upeimmat, tähän asti.
ÄKKIPIKAINEN:
Olen ensisilmällä rakastuja, äkkipikainen, ajattelematon ja ailahteleva. Ihastuin luokkalaiseen poikaani, Teemuun. Hän on sellainen päälle 160cm, hoikka, vaalea poika. Hän oli minulle mukava, kiva ja juttelimme mesessä paljon. Tutustuihin häneen, kun aloitin uudessa koulussa, uudella luokalla. Minuun vaikutuksen tekivät silmät, nenä, hymy, ääni ja nauru. Ajattelin, että vittu, toihan on varmaan mukava. Illalla kännyllä hain Teemun numeron ja tekstasin sille tyyliin "ootko 7b:llä? " Kerroin hänelle kuka olen jne. Kerroin siitä yställeni ja hän sanoi, että hänellä on Teemun mese. Lisäsin Teemun meseeni. Hän hyväksyi, olin saanut uudelta ystävältäni siis oikean osoitteen! Juttelimme paljon Teemun kanssa, juttu kulki.
Viikko ensin tapaamisen jälkeen, kun olin jo aivan mennyttä miestä tai -naista, Suunnittelin, että miten häntä kysyisin joskus tulevaisuudessa yhteen. Kirjoitin mesen kirjoitus kohtaan: "Kuule... Oot tosi kiva ja haluaisitkohan sä alkaa mun kanssa". Sitten 'Enter', ei, eiiii! Painoin vahingossa enteriä. Paniikissa lähdin mesestä pois.
Illalla uudestaan, kun tulin koneelle ja käynnistin mesen, minua pelotti mitä Teemu oli vastannut vainkooni.
Vastaus yllätti minut. Hän oli vastannut offline-viestillä "e". Petyin hieman ja lähdin mesestä.
Illalla juttelin mesessä Jaakon kanssa. Hänen mielestään minun kannattaisi kertoa, että viesti oli vahinko.
No keksin hätävalheen, että olin jutellut serkkuni Marjukan kanssa (joka on myös bestikseni) pojista ja olin hänelle kirjoittanut esimerkkiä miten voisi kysyä yhteen. Ja että olin kirjoittanut sen vahingossa Teemulle.
Jaakko kyseli vastasiko Teemu siihen mitään ja sanoin, että ei se ole, sen mesetila on 'poissa'. Lähdin mesestä pois. Jos Teemu aikoi vastata mesessä, saisinhan sen offline viestillä.
Seuraavana päivänä menin nolona kouluun, välttelin Teemua, katsetta hänen kanssaan. Onnistuinkin aika hyvin.
Matikan tunnilla kaverini Saija kertoi matikan numeroistaan. Huomasin Teemun katsovan Saijaa "Vitsi, miten upea tyttö!" - ilmeellä ja hymyilevän. Ilmeisesti hän kenties tykkääkin Saijasta.. ? En haluaisi olla ilkeä, mutta toivon, että Teemu ei tykkää Saijasta. Pelkään tulevani mustasukkaiseksi ja katkeroituvani.
Kotona rauhallisesti kuin minä tahansa päivänä, avasin koneen ja mesen. Teemu ei ollut vastannut hätävalheeseeni. Ymmärrähän sen. Onko välimme nyt lopullisesti poikki, yhden vahingossa painetun enterin takia?
TAKERTUJA:
Olin rakastunut ystäväpoikaani, 10kuukautta. Ensi hetkestä, sanon näin suoraan, se oli kirjaimellisesti rakkautta ensi silmäyksellä. Olin tavannut Mikan keväällä, kun aloitin miniteatterin. Meistä tuli upeita sydänystäviä, alkukankeudesta huolimatta. Vietimmi Mikan ja minun yhteisiä synttäreitä syömällä Raxissa. Kumpikin toi yhden kaverin, minä Riikan ja Millan, Mika Rikun ja Antonin. Istuimme vastapäitä toisiamme, minä ja Anton, Milla ja Riku ja Mika ja Riika. Antonilla oli mustat pitkät hiukset, hieman pyöreät kasvot, oma tyyli, jota en ennen ollut muilla nähnyt. Hihakuvista päättelin, että hän joka kuunteli samaa musiikkia kuin minä. Söimme, juttelimme ja nauroimme. Kotiin ei olisi millään halunnut lähteä! Siksipä seuraavana maanantaina, tekstasin Mikalle ja kysyin Antonin numeroa. Mika kysyi, olinko siinä mielessä kiinnostunut ;)? Vastaisin vain vinkkaamalla hymiöllä ja tallensin Antonin numeron.
Koulussa Riikan ja Millan kanssa menimme ulkoluokkaan, josta soitin Antonille. Juttelimme monta minuuttia, kellon soittoon asti. Olin niin palavasti ihastunut, että vain muutaman viikon kuluttua kysyin jo yhteen. Anton vastasi myöntävästi. Emme sinä aikana nähneet kertaakaan. Olimme vain kaksi viikkoa. Olin Antonin ensimmäin tyttöystävä, Anton virallisesti minun ensimmäinen. Jotain kakara suhteita oli aikaisemmin ollut. Anton soitti viime hetkellä ettei pääsekään tapaamiseemme, jota kauan oli suunniteltu. Sitten naksahti ja sanoin, että tämä oli sitten tässä.
Puoli vuotta olimme puhumatta. En olisi halunnut lakata puhumasta, silloin vain tuntui, ettei sovittu yhteen. Olisin silti halunnut olla kaveri, mutta ehkä se oli vain kova istu Antonille.
Eron jälkeisenä puolena vuotena minulla oli kaksi mini suhdetta. Sitten Anton vahingossa lähetti uuden meseosoitteensa minulle, kerroin siitä sähköpostilla ja hän vastasi "sori, ei pitänyt tulla sulle". Ja kun lisäsin hänet meseen, silti hän hyväksyi. Ensin kun yritin puhua hänelle vastaukseksi sain vain "dum dam moo" tyylisiä sanoja. Lopulta hän alkoi puhua ja meistä tuli hyviäkin ystäviä. Vietimme vappua yhdessä, näimme usein.
Sitten kysyin häntä kesäkuun 14. takaisin yhteen. Hän mietti. Muutaman päivän kuluttua, juuri kun olin lähdössä kotiin Antonilta, hän vastasi 'kyllä'. Hymyilin siinä vain typerästi, olin niin onnellinen. Jotenkin tajusin, että aikaisemmat meni sen takia mönkään, koska suutuspäissäni syksyllä Antoni jättänyt ja oikeasti tykkäsin hänestä koko ajan. Outoa, taaskaan suhteen aikana emme nähneet, nyt olimme viisi viikkoa. Suhteen lopussa Antonilla oli niin paljon henkilökohtaisia ongelmia, että hän ei puhunut ja se ajoi suhteemme karikkoon. Luulen, että me vain lakkasimme olemasta. Kuitenkin hän myöhemmin IRC-Galleriassa kertoi, ettei hänen puhummattomuutensa johtunut minusta.
Monta viikkoa, ja nyt kuukaudenkin jälkeen jos hän ikinä kysyisi takaisin, luulen, että vastaisin myöntävästi. Takertuja. Se minä olen itkin pojan perään viikkoja ja ainakin joku mainitsikin hänet, saatoin vain alkaa itkeä. Rakastin häntä ja rakastan yhä. En koskaan voi unohtaa niitä viikkoja, ne olivat elämäni upeimmat, tähän asti.
ÄKKIPIKAINEN:
Olen ensisilmällä rakastuja, äkkipikainen, ajattelematon ja ailahteleva. Ihastuin luokkalaiseen poikaani, Teemuun. Hän on sellainen päälle 160cm, hoikka, vaalea poika. Hän oli minulle mukava, kiva ja juttelimme mesessä paljon. Tutustuihin häneen, kun aloitin uudessa koulussa, uudella luokalla. Minuun vaikutuksen tekivät silmät, nenä, hymy, ääni ja nauru. Ajattelin, että vittu, toihan on varmaan mukava. Illalla kännyllä hain Teemun numeron ja tekstasin sille tyyliin "ootko 7b:llä? " Kerroin hänelle kuka olen jne. Kerroin siitä yställeni ja hän sanoi, että hänellä on Teemun mese. Lisäsin Teemun meseeni. Hän hyväksyi, olin saanut uudelta ystävältäni siis oikean osoitteen! Juttelimme paljon Teemun kanssa, juttu kulki.
Viikko ensin tapaamisen jälkeen, kun olin jo aivan mennyttä miestä tai -naista, Suunnittelin, että miten häntä kysyisin joskus tulevaisuudessa yhteen. Kirjoitin mesen kirjoitus kohtaan: "Kuule... Oot tosi kiva ja haluaisitkohan sä alkaa mun kanssa". Sitten 'Enter', ei, eiiii! Painoin vahingossa enteriä. Paniikissa lähdin mesestä pois.
Illalla uudestaan, kun tulin koneelle ja käynnistin mesen, minua pelotti mitä Teemu oli vastannut vainkooni.
Vastaus yllätti minut. Hän oli vastannut offline-viestillä "e". Petyin hieman ja lähdin mesestä.
Illalla juttelin mesessä Jaakon kanssa. Hänen mielestään minun kannattaisi kertoa, että viesti oli vahinko.
No keksin hätävalheen, että olin jutellut serkkuni Marjukan kanssa (joka on myös bestikseni) pojista ja olin hänelle kirjoittanut esimerkkiä miten voisi kysyä yhteen. Ja että olin kirjoittanut sen vahingossa Teemulle.
Jaakko kyseli vastasiko Teemu siihen mitään ja sanoin, että ei se ole, sen mesetila on 'poissa'. Lähdin mesestä pois. Jos Teemu aikoi vastata mesessä, saisinhan sen offline viestillä.
Seuraavana päivänä menin nolona kouluun, välttelin Teemua, katsetta hänen kanssaan. Onnistuinkin aika hyvin.
Matikan tunnilla kaverini Saija kertoi matikan numeroistaan. Huomasin Teemun katsovan Saijaa "Vitsi, miten upea tyttö!" - ilmeellä ja hymyilevän. Ilmeisesti hän kenties tykkääkin Saijasta.. ? En haluaisi olla ilkeä, mutta toivon, että Teemu ei tykkää Saijasta. Pelkään tulevani mustasukkaiseksi ja katkeroituvani.
Kotona rauhallisesti kuin minä tahansa päivänä, avasin koneen ja mesen. Teemu ei ollut vastannut hätävalheeseeni. Ymmärrähän sen. Onko välimme nyt lopullisesti poikki, yhden vahingossa painetun enterin takia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huomasin nyt itse teksitä lukiessani että 'TAKERTUJA':ssa on virhe. siellä luki "Kumpikin toi 'yhden' kaverin, minä Riikan ja Millan, Mika Rikun ja Antonin." yhden tilalle pitäisi olla 'kaksi'.