katkera hymy pyyhkiytyy kasvoiltani,
kuin meren aalto, joka paiskautuu vasten rantakivikkoa.
Tajusin viimeinkin, sun leikkivän tunteillani,
jotka sitten työnsit nurkkaan, luokse vanhojen tavaroiden, vailla itsetuntoa.
Et ymmärtänyt tai välittänyt lainkaan, katosit vain,
jättäen jälkeesi ikävää ja tuskaa, särkien mun pienen sydämen!
Jospa kerran vielä,
saisin sut palaamaan,
edes siksi aikaa, että saisin selityksen.
Selityksen...
että jaksaisin jälleen jatkaa..
kuin meren aalto, joka paiskautuu vasten rantakivikkoa.
Tajusin viimeinkin, sun leikkivän tunteillani,
jotka sitten työnsit nurkkaan, luokse vanhojen tavaroiden, vailla itsetuntoa.
Et ymmärtänyt tai välittänyt lainkaan, katosit vain,
jättäen jälkeesi ikävää ja tuskaa, särkien mun pienen sydämen!
Jospa kerran vielä,
saisin sut palaamaan,
edes siksi aikaa, että saisin selityksen.
Selityksen...
että jaksaisin jälleen jatkaa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin kovin haluaisin lohduttaa,
vain aika sua auttaa, koita unohtaa, niin voit jälleen rakastaa ....