Myötä
ja
vastoinkäymisissä,
n i i n
me lupaamme
rakastaa toisiamme.
Uskomme rakkauden
voimaan,
kun sydänten satakielet
laulavat.
Uskomme rakkauden
voimaan
kun tuttu olkapää
on sinua
varten
ja sinä
häntä varten,
kainalossa.
Eikä kumpikaan
palele...
Mitä tapahtui?
Huuto rikkoo
pimeyden,
lautaset lentävät
ovat paukkuvat
ja sinä tunnet
veren maun
suussasi.
Mitä tapahtui?
Selkä selkää
vasten
tai
eri huoneissa...
Myötä
ja
vastoinkäymisissä?
Minne lensivät
sydänten
satakielet?
Minne katosi
r a k k a u s ?
Ja sinä
olet yksin
verenmaku suussasi.
Yksin.
Ja sinä
palelet.
ja
vastoinkäymisissä,
n i i n
me lupaamme
rakastaa toisiamme.
Uskomme rakkauden
voimaan,
kun sydänten satakielet
laulavat.
Uskomme rakkauden
voimaan
kun tuttu olkapää
on sinua
varten
ja sinä
häntä varten,
kainalossa.
Eikä kumpikaan
palele...
Mitä tapahtui?
Huuto rikkoo
pimeyden,
lautaset lentävät
ovat paukkuvat
ja sinä tunnet
veren maun
suussasi.
Mitä tapahtui?
Selkä selkää
vasten
tai
eri huoneissa...
Myötä
ja
vastoinkäymisissä?
Minne lensivät
sydänten
satakielet?
Minne katosi
r a k k a u s ?
Ja sinä
olet yksin
verenmaku suussasi.
Yksin.
Ja sinä
palelet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
omakohtaisesti koettua...taisi tulla suoraan sydämestä.
minne helvettiin se rakkaus katoaakin?!
miksei voisi pysyä?!niissä vastoinkäymisissäkin...
myötätunnon ajatuksia sinulle täältä lämmittämään.
Vaikea on tilanne, jossa huomaa rakkauden hävinneen. Usein se häviää
puolisoiden kasvaessa henkisesti eri suuntiin. Tilanne on sikäli ikävä, että silloin osaa myös satuttaa toista pahasti, kun tuntee
tämän hyvin.
Rakastumisen ensihuuman vähennyttyä rakastuminen muuttuu rakkaudeksi, jota täytyisi
osata vaalia, kuin kukkaa kämmenellä.
Hoitamatta se usein tallautuu arjen jalkoihin.
Koskettava ja ajatuksia herättävä oli runosi.
Kiitos kun kirjoitit runosi luettavaksemme.
Samat ajatukset pyörivät päässäni
Minne katosi rakkaus
Kuinka se kadota saattaa?
Vaan eivät lennä astiat,
vain kirosanat sinkoavat
yksin toisen suusta
Hän hermostuu kuin tyhjästä
tuntematta silloin armoa
Kuin pommi räjähtää
silmille
Katson häntä
vihan kiilto silmissäni
moittivana
sanomatta sanaakaan
Veren maku suussa
kerta toisensa jälkeen
nielen sen kaiken
kuin kirvelevän tappion
Olen väsynyt ymmärtämään
Tahtoisin lähteä
Palelen
Eikä sydän anna anteeksi
enää
Ja kuitenkaan jääräpäisyyteni
ei anna ottaa askeltakaan.
Yksin.
Palelen.
Vain sinä olet kadonnut. Sinä katosit jo silloin.
Luulit etten löytäisi sinua enää koskaan.
Nyt tiedät että vielä kerran lähdet mukaan.